Labor court allows skilled worker bonus retroactively based on established practice despite ambiguous contract wording.

Kysymys siitä, mistä ajankohdasta lukien asentaja oli oikeutettu ammattitutkinnon perusteella maksettavaan hyvänmiehenlisään. Kun kummankin asianosaisliiton tulkinta soveltui työehtosopimuksen sanamuotoon, asia ratkaistu vuosia jatkunut käytäntö huomioon ottaen.

Asianosaiset: Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Sähkötyönantajain Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 30.12.1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

9 § ANSlON MÄÄRÄYTYMINEN

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

F. SAKTO:n ja PAKTO:n tutkintojen vaikutus palkkaan

1) Allamainittuihin lisiin oikeuttavat ainoastaan Sähköasentajain Ammattien Keskustoimikunnan (SAKTO) ja Puhelinalan Ammattien Keskustoimikunnan (PAKTO) toimeenpanemat ylempi ammattitutkinto (yliasentajatutkinto) ja ammattitutkinto (asentajatutkinto). Ammattitutkinnon suorittaneelle on lisän suuruus 25 penniä ja ylemmän ammattitutkinnon suorittaneelle 50 penniä tunnilta.

Yllämainitut lisät lisätään ao. työntekijän normaalituntipalkkaan erillisenä lisänä ja muodostuu loppusummasta ao. työntekijän uusi normaalituntipalkka. Näitä lisiä ei saa yhdistää hyvänmiehenlisään eikä erikoisen vaativan ammattityön palkkaan.

2) Yllämainitun tutkinnon suorittaneen työntekijän hyvänmiehenlisä tarkistetaan viimeistään seuraavan sopimuskauden alkaessa sellaiseksi, että se vanhemman asentajan osalta on 15 % ja nuoremman osalta on 10 %.

Em. lisää aletaan maksaa tutkintotodistuksen allekirjoituspäivämäärää ensiksi seuraavan tilikauden alusta lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että Sähkötyönantajain Liiton jäsenyritys Oy Strömberg Ab ei ollut suorittanut palvelukseensa vanhempana sähköasentajana 19.1.1971 tulleelle Pentti Markkaselle hyvänmiehenlisää työehtosopimuksen edelle jäljennetyn määräyksen edellyttämällä tavalla Markkasen palveluksen alkamispäivästä lukien, vaikka Markkanen oli suorittanut SAKTO:n ammattitutkinnon 30.12.-31.12.1969 ja saanut siitä 12.1.1970 päivätyn todistuksen.

Hyvänmiehenlisää koskevaa määräystä oli vuoden 1971 työehtosopimuksessa yksinkertaistettu. Tällöin ei kuitenkaan ollut tarkoitettu muuttaa sitä ajankohtaa, josta lukien hyvänmiehenlisä oli maksettava sellaisille työntekijille, jotka olivat suorittaneet tutkinnon ennen työehtosopimuksen voimaantuloa. Asia oli edellisen vuoden työehtosopimuksessa ilmaistu seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

F. SAKTO:n ja PAKTO:n tutkintojen vaikutus palkkaan

1) Allamainittuihin lisiin oikeuttavat ainoastaan Sähköasentajain Ammattien Keskustoimikunnan (SAKTO) ja Puhelinalan Ammattien Keskustoimikunnan (PAKTO) toimeenpanemat ylempi ammattitutkinto (yliasentajatutkinto) ja ammattitutkinto (asentajatutkinto). Ylemmän ammattitutkinnon suorittaneelle on lisän suuruus 33 penniä, ja ammattitutkinnon suorittaneelle 18 penniä tunnilta.

Yllämainitut lisät lisätään ao. työntekijän normaalituntipalkkaan erillisenä lisänä ja muodostuu loppusummasta ao. työntekijän uusi normaalituntipalkka. Näitä lisiä ei saa yhdistää hyvänmiehenlisään eikä erikoisen vaativan ammattityön palkkaan.

2) Niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat tutkinnot suorittaneet ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa, on tarkistettava, että heille maksettavat palkat täyttävät sen palkkatason, joka ylläolevan perusteella muodostuu, kun hyvänmiehenlisä on nuoremman asentajan osalta 10 % ja vanhemman osalta 15 %. Erikoisen vaativan ammattityön palkan tulee tällöin täyttää vähintään 9 §:n D.-kohdassa sovitut vähimmäispalkat.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oy Strömberg Ab oli kuitenkin tulkinnut vuoden 1971 työehtosopimuksen kysymyksessä olevaa kohtaa niin kuin työehtosopimuksen sisältö olisi asiallisesti muuttunut edellisen vuoden työehtosopimuksesta ja maksanut Markkaselle 15 %:n suuruista hyvänmiehenlisää vasta seuraavan sopimuskauden alusta eli 1.4.1972 lukien. Koska työehtosopimusta on tutkittava siten, että hyvänmiehenlisän tarkistamisajankohdan määrää yksinomaan SAKTO-tutkinnon suorittamisen ajankohdan suhde seuraavan sopimuskauden alkamiseen, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on, kun asiasta ei liittojen kesken käydyssä neuvottelussa ollut päästy yksimielisyyteen, vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan Pentti Markkasella olevan oikeus hyvänmiehenlisän tarkistamiseen 15 %:n mukaan 19.1.1971 lukien.

Jutun käsittelyn aikana Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on luopunut kanteessa esittämästään työehtosopimuksen oikean sisällön vahvistamista yleisessä muodossa koskevasta vaatimuksesta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Oy Strömberg Ab on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on käsitellyt jutun; ja samalla kun lausunnon antaminen kanteesta siltä osin kuin siitä on luovuttu raukeaa, työtuomioistuin on tutkinut jutun muilta osin ja toteaa, että asianosaisten välisen ajan 20.12.1970-31.3.1972 voimassa olleen työehtosopimuksen 9 §:n F osan 2 kohdan mukaan saman osan 1 kohdassa tarkoitetun ammattitutkinnon suorittaneen työntekijän hyvänmiehenlisä tarkistetaan viimeistään seuraavan sopimuskauden alussa sellaiseksi, että se vanhemman asentajan osalta on 15 % ja nuoremman osalta 10 %. Erimielisyys koskee sitä, onko Pentti Markkaselle, joka, suoritettuaan vuonna 1969 puheena olevan ammattitutkinnon, on tullut Oy Strömberg Ab:n palvelukseen vanhemmaksi asentajaksi kesken sopimuskauden 19.1.1971, maksettava sanottu 15 %:n lisä työsuhteen alkamisesta vaiko vasta seuraavan sopimuskauden alkamisesta eli 1.4.1972 lukien.

Kumpikin näistä tulkinnoista soveltuu työehtosopimuksen sanamuotoon. Asianosaisten välisissä työehtosopimuksissa vuoteen 1970 saakka on ollut ensin siirtymäsäännökseksi tarkoitettu ja sitten muuttamatta jäänyt määräys, jonka mukaan niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat suorittaneet ammattitutkinnon ennen kunkin työehtosopimuksen voimaantuloa, on ollut tarkistettava, että heille maksettavat palkat täyttävät sen palkkatason, joka muodostuu, kun hyvänmiehenlisä otetaan huomioon. Kun puheena oleva hyvänmiehenlisää koskeva määräys on otettu muutettuna vuoden 1971 työehtosopimukseen, näyttää siltä, ettei tuolloin ole erikseen ajateltu sellaisia työntekijöitä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon ennen työehtosopimuksen voimaantuloa, mutta joiden työsuhde on alkanut vasta työehtosopimuksen voimassa ollessa.

Ottaen huomioon vuosia jatkuneen käytännön, joka on perustunut työehtosopimuksen nimenomaiseen määräykseen, ja sen, ettei työehtosopimuksen muutoksella ole vuonna 1971 ilmeisestikään tarkoitettu muutettavan tätä käytäntöä, työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimusta Markkasen tapauksessa on ollut sovellettava Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton vaatimalla tavalla, minkä vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen hyväksyen selittää, että Markkasella on ollut oikeus 15 %:n määräiseen hyvänmiehenlisään työsuhteen alkamisesta 19.1.1971 lukien. Asian laatuun nähden saa Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Sarkko, Hallenberg, Svartström, Aranto, Vihma, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.