Labor court dismisses claim that a late-joining employer must pay retroactive wage increases under collective agreement.

Työnantajaliiton jäseneksi kesken työehtosopimuskauden liittynyt työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaan takautuvasti maksettavaa pennimääräistä korotusta tuntipalkkoihin. Riidatonta oli, että asianomaisten palkat täyttivät työehtosopimuksen määräämän taulukko palkkatason.

Työehtosopimuksen tietensä rikkomista ja valvontavelvollisuuden laiminlyömistä koskevat kannevaatimukset hylätty.

Asianosaiset: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. Autoliikenteen Työnantajayhdistys r.y. sekä Velj. Valtasen Liikenne -nimisen avoimen yhtiön osakkaat, liikkeenharjoittajat Vesa Valtteri, Viljo Valter ja Väinö Valtanen

RATKAISU

Auto ja Kuljetusalan Työtekijäliiton sekä Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen välillä 19.1.1971 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Sopimukseen sidotut

1. Tähän sopimukseen ovat sidottuja:

a) allekirjoittaneet siihen osalliset, Autoliikenteen Työnantajayhdistys r.y. ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

b) ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun järjestön jäseniä.

2. Työnantaja, jota sopimus sitoo, älköön sen soveltamisalalla tehkö sopimuksen ulkopuolellakaan olevan työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä suorittavan työntekijän kanssa työsopimusta ehdoilla, jotka ovat ristiriidassa tämän työehtosopimuksen kanssa.

2 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkiin Autoliikenteen Työnantajayhdistys r.y:n jäsenten ja jäsenliikkeiden, jotka harjoittavat linja-autoliikennettä, työpaikkojen ja näiden työntekijäin välisiin työsuhteisiin sekä vastaavasti myös mainitun yhdistyksen ulkopuolella oleviin linja-autoliikennettä harjoittaviin työnantajiin nähden, jotka ovat hyväksyneet tämän sopimuksen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Aikapalkat

1. Täysin työkykyiselle työntekijälle maksetaan tämän sopimuksen liitteenä olevan palkkataulukon ja jäljempänä seuraavien määritelmien mukainen palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sen irtisanominen

Tämä työehtosopimus, joka velvoittaa siihen osallisia ja sidottuja työrauhaan nähden ottamaan huomioon mitä työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetään, on voimassa allekirjoittamispäivästä 19.1.1971 lukien paitsi palkkojen korotuksen osalta, jotka astuvat voimaan tammikuun 1. päivänä 1971.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Liite 1.

Taulukkopalkat

Uudet 2-viikkojaksoiset taulukkopalkat ja niistä lasketut tuntipalkat ovat seuraavat:

Sopimuskauden alusta Paikkakuntaluokat I II III Linja-autonkuljettajat Yli 4 vuotta .......... 379,40/4,74 365,40/4,57 355,40/4,44 Alle 4 vuotta ......... 351,40/4,39 339,40/4,24 328,40/4,10

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1.9.1971 lukien Linja-autonkuljettajat Yli 4 vuotta .......... 395,40/4,94 381,40/4,77 371,40/4,64 Alle 4 vuotta ......... 367,40/4,59 355,40/4,44 344,40/4,30

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Palkkojen korotus

Tammikuun 1 päivästä 1971 lukien korotetaan linja-autonkuljettajien 31.12.1970 voimassa olleita henkilökohtaisia palkkoja 40 pennillä tunnilta ja rahastajien vastaavia palkkoja 22 pennillä tunnilta. Korotuksen jälkeen 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin säännölliseen työaikaan sisältyvän tuntiansion tulee lisineen ja luontoisetuineen olla vähintään 3 markkaa tunnilta.

Molempien työntekijäryhmien palkkoja korotetaan lisäksi syyskuun 1 päivästä 1971 lukien 20 pennillä tunnilta.

Taannehtivat palkkojen korotukset allekirjoituspäivän ja 1.1.1971 väliseltä ajalta on suoritettava käytännön ansioihin ensi tilassa, kuitenkin viimeistään 28.2.1971 mennessä.

40 pennin korotus sisällytetään 2-viikkojaksoisiin henkilökohtaisiin palkkoihin 32 markan suuruisena sekä 22 pennin korotus vastaavasti 17,60 markan suuruisena. 1.1.1971 alkaen 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin alimman 2-viikkopalkan tulee kuitenkin lisineen ja luontoisetuineen olla vähintään 240 markkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on työtuomioistuimessa vaatinut Vesa Valtteri, Viljo Valter ja Väinö Valtasen tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan edellä sanottujen palkkausmääräysten tietensä rikkomisesta ja Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen tuomitsemista sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Koska kanteessa tarkoitettu erimielisyys koski työehtosopimuksen sitovuutta ja kun työnantaja oli maksanut työehtosopimuksen mukaista palkkaa, vastaajat ovat katsoneet, etteivät ne olleet syyllistyneet työehtosopimuslain säännösten rikkomiseen. Lisäksi, kun yhtiön menettely oli perustunut Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen antamiin ohjeisiin, ei yhtiön voitu missään tapauksessa katsoa syyllistyneen kanteessa tarkoitettuun työehtosopimuksen tieten rikkomiseen.

Sanotuilla perusteilla Autoliikenteen Työnantajayhdistys ja yhtiö ovat pyytäneet, että kanne hylättäisiin ja työtuomioistuin toteaisi noudatetun palkanmaksua koskevan menettelyn oikeaksi ja työehtosopimuksen määräyksiä vastaavaksi.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että työehtosopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan mukaan määräytyvät sopimuksen piiriin kuuluvien autonkuljettajien palkat kahdella perusteella. Toisaalta on työntekijälle maksettava vähintään työehtosopimuksen 13 §:n ja sopimuksen liitteenä olevan palkkataulukon mukainen palkka. Toisaalta on kunkin työntekijän henkilökohtaista, 31.12.1970 voimassa ollutta palkkaa korotettava 1.1.1971 lukien työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 1 kohdan mukaisesti.

Asianosaisten kesken on riidatonta, että työehtosopimukseen osalliseen työnantajayhdistykseen kesken sopimuskauden liittyneen työnantajan on liittymispäivästä lähtien maksettava autonkuljettajilleen vähintään työehtosopimuksen 13 §:n ja sopimukseen liittyvän palkkataulukon mukaiset palkat ja että Velj. Valtasen Liikenne myös on näin menetellyt siitä lukien, kun se 8.3.1971 liittyi Autoliikenteen Työnantajayhdistykseen. Riidanalaista sitä vastoin on, onko Velj. Valtasen Liikenteen autonkuljettajien palkkojen myös joko 1.1.1971 tai ainakin 8.3.1971 lukien täytettävä työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 1 kohdan määräykset eli ylitettävä heidän 31.12.1970 voimassa olleet henkilökohtaiset tuntipalkkansa vähintään 40:llä pennillä.

Työtuomioistuin toteaa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan edellä tarkoitetun määräyksen sanamuodon edellyttävän kertakaikkista, 1.1.1971 lukien tapahtuvaa palkankorotusta. Tällaiseen palkankorotukseen on silloin ollut oikeutettu autonkuljettaja, joka vuoden vaihteessa on ollut työehtosopimukseen sidotun työnantajan palveluksessa. Allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 1 kohdan 3 kappaleen taannehtivia palkankorotuksia koskevan määräyksen tarkoituksena ei ole ollut määrätä vastaavasta palkankorotuksesta työehtosopimuksen piiriin myöhemmin tulevien työntekijöiden osalta, vaan järjestää palkankorotuksen suorittaminen sen voimaantulopäivän ja työehtosopimuksen allekirjoituspäivän väliseltä ajalta. Mikään muukaan seikka ei työtuomioistuimen mielestä osoita, että mainittu kertakaikkinen palkankorotus olisi tarkoitettu muodossa tai toisessa suoritettavaksi sellaisillekin autonkuljettajille, jotka palkankorotuksen ajankohtana eivät vielä ole kuuluneet työehtosopimuksen sitovuuspiiriin.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Velj. Valtasen Liikenne ole ollut velvollinen suorittamaan autonkuljettajilleen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n 1 kohdan mukaista 40 pennin palkankorotusta heidän 31.12.1970 voimassa olleisiin henkilökohtaisiin palkkoihinsa. Siten ei yhtiö myöskään ole rikkonut kanteessa tarkoitetulla tavalla työehtosopimuksen määräyksiä eikä Autoliikenteen Työnantajayhdistys laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden Autoliikenteen Työnantajayhdistys sekä Vesa Valtteri, Viljo Valter ja Väinö Valtanen saavat itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Vihma, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.