Labor court dismisses union's appeal and orders fines for violating collective agreement strike bans.

Sataman ahtaustyöntekijät olivat toimeenpanneet lakon tarkoituksenaan painostaa työnantajaa ottamaan uudelleen käytäntöön edellisen vuoden työehtosopimuksen tietyllä tavalla korjattuna. Ammattiosasto, joka oli tukenut lakkoa, vastasi lisäksi jäsentensä enemmistön ja toimihenkilöittensä osallistumisesta lakkoon sekä toimihenkilöittensä toiminnasta lakon johtamisessa.

Työntekijäliiton toimenpiteet katsottu täysin riittämättömiksi.

Ammattiosasto ja työntekijäliitto tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä 27.4.1972 tehdyssä vakinaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa sekä siihen liittyvässä erillisessä palkkasopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

4 § Työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseninä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Työpalkat

Vakinaisten työntekijäin palkkaperusteet vahvistetaan erillisessä palkkasopimuksessa.

(ks. palkkasopimus)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKASOPIMUS

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 § Palkkaperusteet

Palkkaperusteina ovat työsuhdetuntipalkka ja työtuntilisä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Työnseisaukset

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän palkkasopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaavat määräykset sisältyvät asianosaisten samana päivänä tekemään ammattityöntekijäkuntaa ja tilapäisiä työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen ja siihen liittyvään erilliseen palkkasopimukseen.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että kaikki Kemin satamassa työskentelevät noin 200 ahtaustyöntekijää, jotka kuuluvat jäseninä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton paikalliseen ammattiosastoon Kemin Satamatyöntekijät r.y:een, olivat 28.4.1972 ryhtyneet lakkoon, joka jatkui edelleen. Lakkoon ovat koko sen kestoajan ottaneet osaa myös sanotun ammattiosaston puheenjohtaja ja muut toimikunnan jäsenet sekä ammattiosaston asettama pääluottamusmies Pekola.

Lakon alettua oli pääluottamusmies Pekola, joka on myös Autoja Kuljetusalan Työntekijäliiton satamajaoston varapuheenjohtaja, ilmoittanut Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton jäsenyrityksen Kemi Federation Stevedores Ltd:n toimitusjohtajalle Erkki Saloselle, että lakossa olevat työntekijät eivät hyväksyneet alan uutta työehtosopimusta. Työntekijät eivät kehotuksista huolimatta ole ryhtyneet työhön, vaan käydyissä keskusteluissa ilmoittaneet vaativansa työhön paluun edellytyksenä aikaisemmin voimassa olleen työehtosopimuksen noudattamista siten muutettuna, että palkat korjattaisiin keskusjärjestöjen SAK:n ja STK:n sopiman yleislinjan mukaisesti. Toukokuun alusta voimaan tulleeseen työehtosopimukseen sidottu työnantaja ei ole voinut näihin perusteettomiin vaatimuksiin suostua. Ammattiosasto ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sihteeri Erik Ruotsalainen oli tiettävästi lomaillessaan Oulussa käynyt kysymyksessä olevalla työpaikalla toukokuun alussa saamatta kuitenkaan aikaan työrauhan palauttamiseen tähtäävää tulosta. Päinvastoin oli Ruotsalainen liittonsa edustajana asettunut tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia myötävaikuttaen siten liiton arvovallalla rauhattomuuksien syntyyn. Myöhemminkin lakon kestäessä oli Ruotsalainen ollut tukemassa työntekijäin alussa selostettua vaatimusta töiden aloittamisen ehtona. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ei ole kantajaliiton toistuvista vaatimuksista huolimatta ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi.

Näillä perusteilla Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Kemin Satamatyöntekijäin tuomitsemista kerrotuista laiminlyönneistään hyvityssakkoon. Kanteeseen vastatessaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on lausunut, että nyt kysymyksessä olevan asian ohella Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on pannut sitä vastaan työtuomioistuimessa vireille kuusi muuta kannetta, jotka koskevat työrauhavelvollisuuden laiminlyömistä Perämeren satamissa huhti-kesäkuussa 1972. Kaikki työnseisaukset ovat kuitenkin samaa työtaistelutoimenpidettä, joka on ensisijaisesti kohdistettu vastaajaliiton sisäisiin tapahtumiin. Tämän vuoksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on pyytänyt tämän asian käsittelyn lykkäämistä ja kaikkien sanottujen eri kanteiden käsittelemistä yhdessä menettelyssä sekä vain yhden hyvityssakon määräämistä siinä tapauksessa, että liiton katsottaisiin olevan vastuussa työtaistelusta.

Mitä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton vastuuseen tuli, liitto oli tehnyt parhaansa informoidakseen jäsenistöään 1. 5. voimaan tulleiden työehtosopimusten sisällöstä, kun nämä sopimukset sisälsivät merkittäviä muutoksia aikaisempaan sopimuskäytäntöön verrattuna. Informointia oli kuitenkin haitannut lehdistölakko. Vastaajaliiton toisen sihteerin Ruotsalaisen toiminnan ei ollut näytetty myötävaikuttaneen rauhattomuuksien syntyyn. Missään tapauksessa ei Ruotsalaisen toiminta perustanut vastaajaliitolle mitään välitöntä vastuuta työrauhasta. Puheena olevat työehtosopimukset olivat nimittäin syntyneet vastaajaliitossa äänestyksen jälkeen, ja muun muassa Ruotsalainen oli vastustanut niiden solmimista. Myös suurin osa liiton jäseninä olevista satamatyöntekijöistä oli vastustanut sopimusten tekemistä. Kun työnantajapuolikin oli tästä tietoinen, ei vastaajaliitto vastannut Ruotsalaisen mahdollisista toimivallan ylityksistä.

Kun siis työtaistelun kärki kohdistui liiton johdon enemmistöä vastaan ja työrauhavelvoitteen täyttäminen tällaisen lakon kysymyksessä ollen on tunnetusti vaikeata, ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto olosuhteet huomioon ottaen oli tehnyt voitavansa työrauhan palauttamiseksi, liitto on pyytänyt sitä vastaan ajetun kanteen hylkäämistä. Jos liiton kuitenkin katsottaisiin laiminlyöneen työrauhavelvollisuutensa, hyvityssakon määrässä tulisi ottaa sanotut lieventävät seikat huomioon.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on Helsingistä käsin kehottanut ammattiosastoa ja sen jäsenistöä lakon lopettamiseen, mutta muuten ryhtynyt täysin riittämättömiin toimenpiteisiin saadakseen ammattiosaston noudattamaan työrauhavelvollisuuttaan ja sen jäsenistön luopumaan työtaistelusta. Liitto vastaa lisäksi siitä, että sen toimitsija Erik Ruotsalainen on liiton nimissä ollut laatimassa ja esittämässä Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolle vaatimuksia lakon lopettamisen ehdoiksi.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton ja Kemin Satamatyöntekijät maksamaan Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta liiton 3000 markkaa ja osaston 5000 markkaa sekä yhdistykset yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 500 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Holopainen, Hallenberg, Svartström, Aranto, Uoti, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.