Union fined for failing to stop strikes despite efforts; court upheld penalty for breach of peace clause.

Ammattiosaston asettama pääluottamusmies oli käytettävissään olevin keinoin pyrkinyt työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun lopettamiseen Ammattiosaston toimikunta oli kehottanut työntekijöitä palaamaan työhön. Työosastoille asetetut luottamusmiehet eivät kuitenkaan olleet toimineet riittävän tehokkaasti. Ammattiosasto, joka vastasi tästä luottamusmiestensä laiminlyönnistä ja edustajiensa osallistumisesta työtaisteluun, tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä 21.12.1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

1. Kokonaistuntipalkkoihin todetaan sisältyvän aikaisemmin käytössä olleet ohjetuntipalkat sekä työehtosopimukseen tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteina olleet palkkiot ja lisät lukuunottamatta työehtosopimuksen 17 §:n 3. kohdan muistutus 3:ssa tarkoitettua lisää tai niitä paikalliseen sopimukseen perustuvia lisiä, joiden maksamisesta erillisenä on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kokonaistuntipalkat ovat 2. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kokonaistuntipalkoista. Suorittaessaan sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehille ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.

Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen, mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi. (Kts. sov. ohjeet)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 27 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1. Paikallisen neuvottelun jälkeen 3.12. olivat paperiosaston työntekijät pysäyttäneet kussakin vuorossa 4 tunnin ajaksi MG-puolen paperikoneet 1-6 mielenosoitukseksi, koska heidän neuvottelijoittensa vaatimuksia ei ollut hyväksytty. Tällöin oli työntekijöille ilmoitettu, että koneiden jaksottainen käynti varsinkin paperikoneiden 2, 3 ja 6 kohdalla ei ole mahdollista, koska koneet ovat silloin vaurioitumisvaarassa ja paperin laatu kärsii. Tämän jälkeen ei koneita ollut pysäytetty. Tähän lakkoon, joka siis kesti 4 X 4 tuntia, olivat ottaneet osaa kaikki paperikoneiden 1-6 työntekijät, heidän joukossaan myöskin Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton jäsenyhdistyksen Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 r.y:n työpaikalle asettamat luottamusmiehet Martti Salonen ja Mauno Salonen. Sanotun ammattiosaston tehtaille asettama pääluottamusmies Uolevi Kalliomäki ei myöskään ollut tehnyt mitään tilanteen normalisoimiseksi, vaan ilmoittanut vain, että kysymyksessä oli mielenosoitus.

3. Edellä kohdassa 2 sanotun paperiosaston MG-puolen paperikoneiden 1-6 lakon aikana olivat jalosteosaston työntekijät ryhtyneet 3.1.-4.1.1972 lakkoon kreppikoneilla 61-65 ja eräillä muilla koneilla siten, että koneet jokaisessa vuorossa oli pysäytetty kahden tunnin ajaksi. Lakkoon olivat ottaneet osaa myös ammattiosaston puheenjohtaja Veli Sorvaniemi ja työosaston luottamusmiehet Veikko Venäläinen, Olavi Palo ja Tenho Pohjoisaho.

Edellä olevan perusteella Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa selvästä rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

Jalosteosaston 3.1. ja 4.1.1972 toimeenpannut työnseisaukset olivat olleet luonteeltaan myötätuntomielenosoituksia, eikä niihin osallistuneilla työntekijöillä ollut ollut mitään omaan työsuhteeseensa kohdistuvia vaatimuksia. Pääluottamusmies oli saanut näistä tiedon vasta vastaajaliiton sihteeri Aroselta 3.1. kello 19.15, tämän ilmoittaessa saaneensa työnantajaliitosta tiedon, että jalosteosastolla alkaisi iltavuorolla istumalakko kello 20. Tällöin pääluottamusmies oli heti palannut tehtaalle kehottaen siellä tapaamaansa luottamusmies Pohjoisahoa kiertämään kaikkien työntekijöiden luona ja kieltämään heitä lopettamasta työntekoa kesken vuoron. Tämä luottamusmiehen toimenpide ei kuitenkaan ollut estänyt työnseisausta.

Ammattiosasto ja pääluottamusmies olivat siis pyrkineet mahdollisuuksiensa mukaan estämään työnseisausten syntymisen ja, niiden kuitenkin puhjettua, lopettamaan ne mahdollisimman pian. Koska palkkaerimielisyyksistä oli neuvoteltu pitkään ja työnantajan edustajien käyttäytyminen oli kiihdyttänyt mieliä työpaikalla, ei luottamusmies enää ollut pystynyt tilannetta hallitsemaan. Eräissä tapauksissa olivat luottamusmiehet ja ammattiosaston toimihenkilöt estyneet työnteosta, mikä kuitenkin oli johtunut siitä, että he joutuvat ammattinsa vuoksi työskentelemään ryhmässä eivätkä voi yksin työskennellä muiden ryhmään kuuluvien lopettaessa työnteon. Sanotuilla perusteilla Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Nokian osasto n:o 2 on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Tiitola, Hyppönen, Suominen ja Aitamurto.

Tuomio oli yksimielinen.