Labor court dismisses union strike claim when union and shop steward failed to maintain industrial peace.
Legislator summary
AI generatedThe court dismissed the lawsuit filed by the employer against the trade union and shop steward for a strike penalty under the Collective Agreements Act. The union and shop steward had failed to fulfill their statutory duties to prevent and end the strike, despite the union's own representative participating in the strike. Consequently, the court ruled that the employer's claim for damages was valid and the union's request to dismiss the case was rejected.
Legislator headnote
AI generatedSection 9 of the Collective Agreements Act; where a trade union and its shop steward fail to fulfill their statutory duties to prevent and end a strike, they are liable to a strike penalty imposed by the employer.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Autokorjaamon työntekijät olivat toimeenpanneet työtaistelun jouduttaakseen palkkojen tarkistamista ja työehtosopimuksen palkkausmääräyksien soveltamista koskevia vaatimuksiaan. Kun ei ammattiosaston eikä työntekijäliiton ollut näytetty laiminlyöneen niille kuuluvia velvollisuuksia työrauhan ylläpitämiseksi, niitä vastaan ajettu kanne hylätty.
Asianosaiset: Autoalan Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisten välillä 27.4.1971 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
II TYÖPALKAT
5 § Palkkaperusteet
Ohjetuntipalkat
Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Palkkaryhmät:
Mom. 2. Suorittamiensa töiden vaativuutta perustana pitäen jaetaan työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Suorituspalkka
Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 5 §:n 5 momentin mukaisiin työn vaativuuteen perustuviin palkkoihin. Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työn vaativuuteen perustuvaa palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.
Mom. 2. Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista, urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste, mistä ilmenee, mitkä työt ja yksikkömäärät sisältyvät sovittuun urakkaan sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoitaessa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukaisiin ja riittävän lyhyihin urakoihin. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkaansa vastaava palkka.
Pöytäkirjamerkintöjä:
1. Ylläolevan määräyksen perusteella älköön työntekijä perusteettomasti hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.
2. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.
3. Sovittiin, että ohjeaikatyöt ovat suorituspalkkatöitä. Ohjeaikoja sovellettaessa on korjaamokohtaisesti sovittava siitä, että työn aika-arvo vastaa korjaamon todellisia normaaleja työolosuhteita ja että urakoinnissa noudatetaan sellaista menettelyä, että urakat (ohjeaikatyöt) jaksotetaan työkohtaisiin jaksoihin. Ohjeaikojen tarkastuksen suorittaa tarvittaessa korjaamokohtaisesti työnantajan ja työntekijäin edustajista muodostettu toimikunta.
Mom. 3. Yhteisurakassa saa työntekijä osansa urakkavoitosta suhteessa perustuntipalkkaansa ja siihen työtuntilukuun, jolla hän on osallistunut yhteisurakkaan, elleivät ao. työntekijät keskenään toisin ole sopineet
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
28 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa lyhyesti on mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.
Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.
Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Mom. 3. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
PALKKAPERUSTEIDEN YLIMÄÄRÄINEN KOROTUS
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
A. Uudet aikapalkat
Aikapalkat korotetaan sopimuskauden alusta 34 pennin suuruisella yleiskorotuksella. Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen perustuntipalkalle asetettuja edellytyksiä, on sitä tämän lisäksi korotettava niin, että nämä edellytykset täyttyvät.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
C. Uudet urakat ja muut suorituspalkat
Työehtosopimuksessa edellytetään, että palkkamääräysten voimaantulon jälkeen on uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen perustuttava sanottuna päivänä voimaan astuviin uusiin hinnoitteluperusteisiin. Ottaen huomioon, että uuden työehtosopimuksen vaikutuksen ansiotasoon korottavasti tulee pääsäännön mukaan olla 34 penniä tunnilta ja että hinnoitteluperusteita on uudella sopimuksella korotettu huomattavasti enemmän, tulevat urakoiden ja muiden suorituspalkkojen uusista perusteista lasketut voittoprosentit samalla työsaavutuksella huomattavasti supistumaan. Johtuen siitä, että kunkin paikkakuntaluokan kussakin palkkaryhmässä on ohjetuntipalkkoja korotettu eri prosenttimäärillä, tulee urakkavoittoprosenttien muuttuminen olemaan eri paikkakuntaluokissa ja palkkaryhmissä eri suuruinen.
D. Vanhojen suorituspalkkojen korottaminen
Pääsääntönä vanhoja urakkahintoja ym. suorituspalkkoja korottaessa on pidettävä sitä, että korotetut hinnat ja perusteet muuttumattomalla suoritusteholla tarjoavat 34 penniä suuremman ansiotason tuntia kohden kuin minkä ne antoivat ennen korotusta. Tällöin edellytetään tietenkin, että ao. urakat ja suorituspalkat omaavat muuten tavanmukaiset edellytykset jatkuvalle soveltamiselle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2. Urakkahinnan tarkistaminen niissä tapauksissa joissa ei ole käytettävissä luotettavia aika-arvoja
a) Ellei käytetyn ajan määräämistä voitaisi joidenkin urakoiden kohdalla suorittaa (ei ole muistiin kirjoitettuja aikoja, on vain yksi tai harvoja epänormaaliksi osoitettavia arvoja tms.), voidaan ko. tapaus hoitaa siten, että selvitetään, mikä on ao. urakkaa normaaliolosuhteissa tehneiden henkilöiden keskiurakkaansio esim. uusimman käytettävissä olevan neljännesvuosiselvityksen mukaisesti. Tämän jälkeen korotetaan urakkahintaa sillä prosenttimäärällä, mitä 34 pennin yleiskorotus edustaa em. keskituntiansiosta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3. Aikaurakat
Aikaurakat tarkistetaan siten, että urakat antavat korjauksen jälkeen ansiotason, joka on sopimuskauden alusta 34 penniä suurempi kuin entinen ansiotaso. Syyskuun 1 päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta tulee ansioiden nousta vastaavasti 24 penniä. Näin korjattujen urakoiden tulee kuitenkin samanaikaisesti täyttää uuden työehtosopimuksen 20 %:n hinnoittelusääntö.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Neuvotteluissa osapuolet ovat tulleet siihen tulokseen, että yhtenäisyyden vuoksi siirrytään kaikissa korjaamoissa alla esitettyyn urakoiden laskentamenetelmään:
Peruskäsitteet
a) annettu aika = esim. ohjeaika
b) perustuntipalkka = tes:n mukainen ohjetuntipalkka + työkohtaisuuslisä (vähintään otp ja enintään otp + 15 %)
c) korjauskerroin (leikkauskerroin) on luku, jolla ptp:n ja annetun ajan tulo kerrotaan, jotta tes:n edellyttämä ensimmäisessä kappaleessa mainittu tarkistusperiaate toteutuu.
eli urakka-ansio v. 1971 on:
perustuntipalkka x annettu aika x korjauskerroin
Tämä korjauskerroin saadaan esim. laskemalla entisen ja uuden ohjetuntipalkan suhdeluku sekä lisäämällä tähän mainittu suhdeluku kerrottuna 34 pennin yleiskorotuksen (syksyllä vastaavasti 24 pennin) osuutta ko. ryhmän keskituntiansiosta osoittavalla suhdeluvulla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Helsingin Autokorjaajat ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto olivat siis selvästi laiminlyöneet velvollisuutensa aktiivisesti vaikuttaa työtaistelujen estämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosaston nimeämä luottamusmies oli itse ollut esittämässä työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia osallistuen itse lakkoon, minkä lisäksi ammattiosasto oli päättänyt ryhtyä työehtosopimuksen vastaisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Vastaajaliiton toimenpiteet työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi eivät myöskään olleet riittäviä.
Edellä olevan perusteella Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Helsingin Autokorjaajien tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:n nojalla hyvityssakkoon.
Työntekijät olivat esittäneet työnantajalle ainoastaan sitä, että palkkaryhmittelyssä noudatetaan työehtosopimusta ja että kerrottu urakkatyöntekijöiksi siirto lopetetaan sekä että työntekijöille ennen työn alkua sanotaan onko kysymys urakasta ja siitä samalla sovitaan. Lisäksi oli ollut keskustelua siitä, ettei urakkapalkkojen laskentasysteemi sanotuin tavoin taannutkaan työntekijöille työehtosopimuksen lupaamaa 34 pennin korotusta tuntipalkkoihin.
Kun Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ja Helsingin Autokorjaajat siis olivat tehneet kaiken voitavansa työnseisauksen lopettamiseksi ja onnistuneetkin siinä lyhyessä ajassa ja kun ammattiosaston työpaikalle asettama luottamusmies ei ollut osallistunut työnseisaukseen, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä kokonaisuudessaan.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Helsingin Autokorjaajat on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Vihma, Uoti, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.
Tuomio oli yksimielinen.