Labor court dismissed union claim that airport technical staff's 6am start violated collective agreement's 7am rule.

Työehtosopimuksen mukaan työntekijäin työaika järjestettiin kello 7.00-21.00 väliseksi ajaksi. Työn alkamis- ja lopettamisajoista saatiin poiketa, jos liikenteen ylläpito tai muut teknilliset syyt sitä vaativat. Kun poikkeamisen edellytyksenä ei ollut syitä, mitkä voisivat osoittaa, että poikkeaminen olisi mahdollista vain tilapäisesti, voitiin lentokentän viestiteknisten toimihenkilöitten säännöllinen työaika pysyvästikin määrätä alkavaksi kello 6 aamulla, jolloin heillä ei kuitenkaan ennen 7:ää voitu teettää sellaista työtä, jota liikenteen ylläpito ja muut teknilliset syyt eivät vaatineet silloin tehtäväksi.

Asianomaisten kello 6.00-7.00 välisenä aikana tekemästä työstä ei ollut maksettava erillistä korvausta.

Asianosaiset: Suomen llmailuteleteknilliset r.y. Liikenneministeriö

RATKAISU

Liikenneministeriön ja Suomen Ilmailuteleteknilliset r.y:n välillä 30.12.1970 ajaksi 1.1.197131.3.1972 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

5 § Säännöllinen työaika

Teknillisen toimihenkilön säännöllinen työaika on 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikossa. Säännöllinen työaika järjestetään kello 7.00 ja 17.00 väliseksi ajaksi.

Mikäli tehtävien asianmukainen hoitaminen välttämättä vaatii, viikottainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se kolmen viikon pituisena ajanjaksona on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa, edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika järjestetään kello 7.00-21.00 väliseksi ajaksi.

Ympärivuorokautisissa päivystystehtävissä toimivien teknillisten toimihenkilöiden säännöllinen työaika on keskimäärin 112,5 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona.

Mikäli toimihenkilö määrätään erillistä asennus- tai muuta sellaista tehtävää suorittavaan työryhmään, on toimihenkilön työaika tällöin työn erikoisesti niin vaatiessa sama kuin muillakin työryhmään kuuluvilla. Säännöllisen työajan alkamis ja lopettamisajoista saadaan poiketa, jos liikenteen ylläpito tai muut teknilliset syyt sitä vaativat. Säännöllisen työajan alkamis- ja lopettamisajoista poikkeamisen tulee kohdistua toimihenkilön päivittäiseen työaikaan kokonaisuudessaan. Työt, jotka voidaan suorittaa normaalina työaikana, on sellaisena normaalina työaikana suoritettava.

Työviikko alkaa maanantaina, paitsi edellä 3 momentissa mainituissa töissä sunnuntaina. Edellä 1 ja 2 momentissa mainituissa töissä työvuorokausi alkaa kello 7.00.

Jokaista työpaikkaa varten on laadittava työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan, milloin kunkin teknillisen toimihenkilön työaika alkaa ja päättyy ja milloin ovat päivittäiset ja viikottaiset lepoajat.

Työtuntijärjestelmään tehtävistä välttämättömistä muutoksista tulee toimihenkilöille ilmoittaa vähintään yhtä vuorokautta ennen säännöllisen työajan alkamista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Lisätyö

Mikäli edellä 5 §:n 1-2 momentissa tarkoitettu teknillinen toimihenkilö tehtävien asianmukaisen hoitamisen välttämättä sitä vaatiessa joutuu tekemään ylityötä päivittäisen säännöllisen työaikansa lisäksi, maksetaan hänelle lisätyökorvauksena yksinkertainen tuntipalkka siltä osalta, mikä ei ole ylityötä. Vastaava lisätyökorvaus maksetaan 5 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Jos edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun teknillisen toimihenkilön työaika ylittää kolmen viikon pituisena ajanjaksona hänelle vuorolistassa määrätyn työajan, maksetaan hänelle yksinkertainen tuntipalkka niiltä säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta, joilta ei makseta ylityökorvausta.

9 § Ylityö

Edellä 5 §:n 1-2 momentissa mainitulle teknilliselle toimihenkilölle maksetaan työstä, jota päivittäin tehdään 8 tunnin lisäksi, kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Jos edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun teknillisen toimihenkilön säännöllinen työaika ylittää 120 tuntia kolmen viikon pituisena ajanjaksona, maksetaan ylityökorvaus työaikalain säännösten mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Hälytysluonteinen työ

Jos toimihenkilö kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Sama korvaus suoritetaan toimihenkilölle hälytysluonteisen työn päätyttyä peseytymiseen yms. kuluvalta ajalta, mikäli työ päättyy aamulla ennen klo 6.00, eikä toimihenkilö välittömästi jatka varsinaista työtään.

Hälyytysluonteisesta työstä maksetaan toimihenkilölle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä tunnilta, kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka sekä ylityökorvaus, milloin työ on samalla ylityötä, paitsi milloin kutsu työhön annetaan hänelle klo 21.00 ja 6.00 välisenä aikana, jolloin heti, kuitenkin enintään aamulla klo 6.00 saakka, maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Vuoro-, ilta- ja yötyö

Työstä, jonka toimihenkilö 5 §:n 6 momentissa tarkoitetussa tapauksessa suorittaa kello 16.00 ja 21.00 välisenä aikana (iltatyö), maksetaan 10 %:n lisä yksinkertaisesta tuntipalkasta ja työstä, joka suoritetaan kello 21.00 ja 6.00 välisenä aikana (yötyö), 20 %:n lisä yksinkertaisesta tuntipalkasta.

Yllä 1 momentissa tarkoitettu iltatyölisä maksetaan 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa työssä, mikäli vuorolistan mukainen työaika päättyy kello 20.00 tai sen jälkeen.

Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle maksetaan kello 16 00-22.00 välisenä aikana (iltavuoro) tehdystä työstä 10 %:lla korotettu tuntipalkka, jos vuoro päättyy kello 20.00 jälkeen sekä kello 22.00-06.00 välisenä aikana (yövuoro) tehdystä työstä 20 %:lla korotettu tuntipalkka.

Jos vuoro-, ilta- ja yötyö on tässä työehtosopimuksessa tarkoitettua ylityötä, maksetaan siitä vain ylityökorvaus.

14 § Varallaolo

Milloin toimihenkilö erikseen tehdyn kirjallisen sopimuksen mukaan jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, minkä hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet yksinkertaisesta tuntipalkasta. Varallaoloa ei lasketa säännölliseen työaikaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen llmailuteleteknilliset on työtuomioistuimessa esiintuonut, että työehtosopimuksen 5 §:n 2 ja 5 momentin sisällyksestä oli syntynyt erimielisyyttä nimenomaan Oulun lentoaseman viestiteknisten henkilöiden osalta. Jo aikaisemmin vuoden 1971 keväällä oli tiedossa, että liikenneministeriön ilmailuosasto haluaisi näiden teknikoitten aamuvuoron alkavaksi jo kello 6. Asian johdosta oli käyty neuvotteluja ja kirjeenvaihtoa liikenneministeriön ilmailuosaston ja yhdistyksen välillä. Kesken näiden neuvottelujen ja kesken 8.8.1971 alkaneen 3-viikkoisjakson oli ilmailuosasto 11.8.1971 antanut Ouluun telexmääräyksen siitä, että teknikoitten työvuoro muutettiin alkavaksi kello 6 aikaisemman kello 7:n asemesta. Muutos astui voimaan vuorokauden sisällä. Asiassa ei tämänkään jälkeen ollut osapuolten välillä päästy neuvotteluista huolimatta sovintoon.

Sanotuista syistä Suomen Ilmailuteleteknilliset on työtuomioistuimessa vaatinut vahvistettavaksi, että työehtosopimuksen 5 §:n määräysten nojalla ei työntekijöiden säännöllistä työaikaa Oulun lentoasemalla voida määrätä alkavaksi kello 6 vaan vasta kello 7 ja että mikäli työaika voitaisiin määrätä alkavaksi jo kello 6, työnantaja on työehtosopimuksen nojalla velvollinen maksamaan työajasta kello 6:sta kello 7:ään työntekijöille hälytysluonteisesta työstä työehtosopimuksen 12 §:n nojalla taikka varallaolosta työehtosopimuksen 14 §:n nojalla maksettavan korvauksen.

Kanteeseen vastatessaan liikenneministeriö on lausunut, että työehtosopimuksen 5 §:n 2 momentin mukaisesta työaikajärjestelystä, jota yleensä sovelletaan muillakin kuin Oulun lentoasemalla, ei aikaisemmin ollut syntynyt erimielisyyttä. Nyt syntynyt erimielisyys koskikin oikeastaan vain sanotun 5 §:n 5 momentin sisällystä, joka oikeutti liikenteen ylläpidon tai muiden teknillisten syiden vaatiessa poikkeamaan säännöllisen työajan alkamis- ja lopettamisajoista.

Asiasta käydyissä neuvotteluissa yhdistyksen edustajat olivat ilmoittaneet katsovansa, että työehtosopimuksen 5 §:n 5 momenttia voitiin soveltaa ainoastaan tilapäisesti. Oulun lentoaseman osalta järjestely on kuitenkin pitempiaikainen, vaikkakaan ei välttämättä pysyvästi ja ympäri vuoden jatkuva. Liikenneministeriö taas oli jo neuvotteluissa ilmoittanut katsovansa, että mainittu työehtosopimuksen kohta ei tarkoita pelkästään tilapäistä vaan myös pysyvämpää poikkeamista työehtosopimuksen 5 §:n 1 ja 2 momentin mukaisista työajoista. Jos työehtosopimuksessa olisi tarkoitettu, että poikkeaminen on mahdollista vain tilapäisesti, olisi siitä ollut sopimukseen otettava nimenomainen maininta. Koko työehtosopimus rakentui sille periaatteelle, että lentoturvallisuuden vaatiessa viestiteknisen henkilöstön työaika järjestetään tarpeen mukaan kattamaan koko sen ajan, jona liikennettä harjoitetaan.

Työehtosopimuksen 5 §:n 3 momentin mukaan oli mahdollista järjestää työ ympärivuorokautiseksi, mikä vahvisti ministeriön käsitystä sanotun 5 §:n 5 momentin tulkinnasta. Olisi epäjohdonmukaista, että työ voitaisiin järjestää ympärivuorokautiseksi muttei aikaisin aamulla alkavaksi taikka myöhään illalla päättyväksi. Mikäli 5 §:n 5 momenttia ei voitaisi tulkita liikenneministeriön esittämällä tavalla, saatettaisiin säännöllistä lentoliikennettä joutua tietyissä olosuhteissa viestiteknisen henkilöstön puuttuessa ehkä pysyvästikin rajoittamaan aikana 21.00-7.00, ellei lentoasemalle voida järjestää ympärivuorokautista päivystystä.

Sanotuilla perusteilla, kun liikenneministeriö soveltaessaan Oulun lentoaseman viestiteknisten henkilöiden työaikajärjestelyssä työehtosopimuksen 5 §:n 5 momenttia oli noudattanut sekä työehtosopimuksen sanamuotoa että sen henkeä ja tarkoitusta, liikenneministeriö on vaatinut sitä vastaan ajetun kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa asianosaisten välisen erimielisyyden koskevan sitä, voidaanko kanteessa tarkoitettujen työntekijäin säännöllinen työaika pysyvästi työehtosopimuksen 5 §:n 2 momentin työajan sijoittamista koskevasta määräyksestä huolimatta sijoittaa alkavaksi kello 6 aamulla, ja edelleen sitä, onko työntekijällä myönteisessä tapauksessa oikeus työstään kello 6:sta kello 7:ään saada työehtosopimuksen mukaan varallaolosta taikka hälytysluonteisesta työstä maksettava korvaus.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden liikenneministeriö saa kuitenkin itse kärsiä juttukulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Vihma, Kaski, Lankinen ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.