Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1972-27 AI generated

Labor court dismisses claim that work start time can be shifted for darkness without explicit contract clause.

Case Number TT:1972-27
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's claim that the work start time could be shifted from 7 to 8 AM due to darkness. The court found that while the previous collective agreement allowed this shift, the current agreement omitted the specific provision and relied instead on a general clause permitting flexible scheduling. Consequently, the court ruled that without an explicit provision, the employer is not obligated to pay for the extra hour worked before the new start time.

Legislator headnote

AI generated

Section 5(3) of the Collective Agreement; Section 11(3) of the Collective Agreement: Where a specific provision allowing work start time adjustment for darkness is omitted from the current collective agreement in favor of a general clause permitting flexible scheduling, the employer is not required to pay for time worked prior to the standard start time.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation work start time adjustment darkness work conditions flexible scheduling clause overtime pay obligation labor dispute resolution employer payment duty

Cited Legislation

AI generated
Section 5(3) of the Collective Agreement
Section 11(3) of the Collective Agreement
AI generated
labour_1994_60
Court holds that a ship-specific agreement on crewing and wages is a collective agreement under the Collective Agreements Act.
insurance_1965_3963-1964
Insurance court dismissed claim regarding temporary work transfer within permanent employment scope under TEL jurisdiction.
insurance_2013_2585-2011
Technical break rule incontinues for less than three years when full-time worker switches to part-time with same employer.
labour_2007_81
Labor court dismisses union claim that employer violated collective agreement by transferring union rep to lower-paid role.
labour_2022_52
Labor court dismisses claim that weekend overtime cancellation requires four-hour pay when employee booked two shifts.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys siitä, voitiinko työn alkamisaikaa rakennustyömaalla siirtää pimeyden vuoksi kello 7:stä kello 8:aan, kun aikaisempi määräys pimeydestä työajan alkamisen siirtämisperusteena oli jätetty pois edellisen vuoden työehtosopimuksesta. Kun ei ollut vakuuttavasti selvitetty perustetta, millä tuo määräys oli jätetty pois työehtosopimuksesta eikä myöskään sanotun vuoden käytäntöä, asia jouduttu ratkaisemaan lähinnä työehtosopimuksen sanamuodon mukaan.

Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin työehtosopimuksessa ei ollut määräyksiä ao. työntekijöiden palkkauksesta työnteon keskeytyksen ajalta.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä 4.4.1971 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

III Työaikaa koskevat määräykset

5 §

Työsuhteissa noudatetaan työaikalain määräysten ohella tässä sovittuja työaikaa koskevia ehtoja.

5 a § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 b §

Työ alkaa yksivuorotyössä kello 7 ja päättyy kello 16.

Kaksivuorotyössä työ alkaa kello 6 ja päättyy viimeistään kello 1. Vuorot vaihtuvat viikottain.

Milloin aloittamis- tai lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista voidaan työaika järjestää edellä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti. Tällaisesta työajan järjestelystä laaditaan etukäteen työtuntijärjestelmä. Kiireellisissä tapauksissa voidaan työajan järjestely toimeenpanna ilman etukäteen laadittua työtuntijärjestelmää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

V Työpalkkoja koskevat määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Urakkapalkat

3. Jos urakkatyötä suorittava työntekijä joutuu odottamaan työaineita tai muuten hänestä itsestään riippumattomista syistä olemaan työtä vailla, on hänelle sinä aikana järjestettävä muuta hänen ammattiaan vastaavaa urakka- tai tuntityötä ja maksetaan hänelle siitä hänen omassa ammatissaan hänen urakka-ansiotaan vastaava palkka, joka maksetaan myöskin urakan yhteydessä ja aikana tehdystä tuntityöstä. Siinäkin tapauksessa, jos muuta työtä ei voida järjestää, maksetaan odotusajalta urakassa saadun keskiansion mukainen palkka. Jos työnseisaus kestää enemmän kuin 3 päivää, voidaan työsopimus jommankumman vaatimuksesta purkaa. Täksi 3 päivän ajaksi on järjestettävä muuta työtä tai maksettava odotusajan palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Määräys betoni- ja ammattiryhmissä 11 a ja b sanottuja töitä varten.

Mikäli työn laadusta johtuu, ettei sovittua urakkatyötä voida yhtäjaksoisesti tehdä ja työntekijä siirretään tekemään muuta työtä, tai urakan säännöllinen suorittaminen edellyttää välillä tehtävää tuntityötä, maksetaan tällaiselle työntekijälle suorittamastaan tuntityöstä sitä vastaava tuntipalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Sääolosuhteet

Kun työnjohdon toimesta on todettu, ettei työtä voida jatkaa, maksetaan sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä työnteossa odotusajan palkkaa työpäivän tai työvuoron loppuun, korkeintaan kuitenkin kahdelta tunnilta ammatinmukainen tuntipalkka, mutta ei muuta odotusajan paikkaa. Sateen, pakkasen tai muun luonnonvoiman esim. myrskyn turmelema työntekijän työ korjataan työnantajan määräyksestä ja kustannuksella.

2. Mikäli työntekijä on saapunut työpaikalle, mutta ei voi sopimattoman sään johdosta aloittaa työtään tai jos työ mainitusta syystä on keskeytettävä, korvataan odotusaika ammatinmukaisella tuntipalkalla, mikäli työnantaja on nimenomaan ilmoittanut, että työntekijän on jäätävä työpaikalle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että yhtiöllä ei ole ollut oikeutta siirtää työehtosopimuksessa määrättyä töiden aloittamisaikaa väitetyn pimeyden vuoksi kello 8:ksi ja että työnantaja on velvollinen maksamaan puheena olevan työmaan työntekijöille, jotka ovat tulleet työaikajärjestelyn kestäessä työhön jo kello 7:ksi, palkan myös kello 7:n ja kello 8:n väliseltä ajalta.

Vuodesta 1966 lähtien, jolloin rakennusalalla oli siirrytty 40-tuntiseen työviikkoon, oli työajan suhteen noudatettu kahta eri sopimusta, nimittäin työehtosopimusta ja keskusliittojen väliseen työajan lyhentämissopimukseen perustuvaa rakennusalan omaa työajan lyhentämissopimusta. Kun vuonna 1970 oli alettu soveltaa 40-tuntista työviikkoa ympäri vuoden, oli työehtosopimuksen työaikaa koskevat määräykset korvattu työajan lyhentämissopimuksen vastaavilla määräyksillä, ja tällä tavoin olivat syntyneet voimassa olevan työehtosopimuksen 5-6 §. Vuosia 1966-1968 koskevan rakennusalan työehtosopimuksen 6 §:n 3 ja 4 kohta, jotka olivat pysyneet samanlaisina myös vuoden 1969 sopimusratkaisussa, kuuluivat seuraavasti:

"Työt aloitetaan yksivuorotyössä kello 7 ja lopetetaan kello 16. Lauantaisin, vapun-, itsenäisyyspäivän ja kirkollisten juhlapäivien aattona, sekä joulu- ja juhannusaattona lopetetaan työt kello 12.

Pimeyden vuoksi voidaan työaika siirtää alkavaksi kello 8, pakottavien syiden vuoksi myöhemminkin. Pohjois-Suomessa voidaan työt aloittaa myöhemminkin myös pimeyden takia."

Rakennusalan oman työajan lyhentämissopimuksen 5 §:n 1 ja 2 kohdassa määrättiin:

"Yksivuorotyössä työ alkaa yleensä kello 7 ja päättyy kello 16.

Työaika voidaan siirtää pimeyden vuoksi alkamaan kello 8 ja pakottavien syiden vuoksi myöhemminkin. Pohjois-Suomessa voidaan alkaminen siirtää myöhäisemmäksikin myös pimeyden vuoksi".

Rakennusalan työajan lyhentämissopimukseen oli otettu keskusliittojen välisestä työajan lyhentämissopimuksesta uutena määräyksenä näin kuuluva 5 §:n 4 kohta: "Mikäli aloittamisja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön taikka muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, voidaan työaika järjestää yleisestä työajasta poikkeavasti."

Kun vuotta 1970 koskevassa työehtosopimusratkaisussa yhdistettiin siihen saakka voimassa olleen työehtosopimuksen 45-tuntista työviikkoa koskevat määräykset ja työajan lyhentämissopimuksen vastaavat määräykset, sai työehtosopimus sen muodon mikä sillä nytkin on. Työaikamääräysten yhdistämisratkaisussa siis jätettiin pois työehtosopimuksessa ja työajan lyhentämissopimuksessa olleet määräykset työajan siirtämisestä pimeyden vuoksi. Määräyksen pois jättäminen oli johtunut siitä, että neuvotteluosapuolet totesivat työehtosopimuksen 5 §:n 3 kohdan tekevän mahdolliseksi työajan joustavan järjestelyn. Niinpä määräys tekee mahdolliseksi järjestellä työaikaa myös pimeyden tähden.

Kun työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa, ei 7-tuntisen työpäivän käyttäminen myöskään ole työehtosopimuksen vastaista.

Edellä olevan perusteella Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Lohjan Kalkkitehdas Oy on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Aranto, Uoti, Sierla, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.