Labor court dismissed union strike claims as they did not constitute a strike under the collective agreement.

Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiestensä osallistumisesta työehtosopimuksen palkkausta ja ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin samoin kuin siitä, ettei se ollut ryhtynyt tehokkaammin toimenpiteisiin niiden lopettamiseksi, tuomittu hyvityssakkoon. Kanne hylätty siltä osin kuin siinä tarkoitettua työntekijäin menettelyä ei ollut pidettävä työehtosopimukseen kohdistuneena työtaisteluna eikä muunakaan sellaisena työehtosopimuksen rikkomisena, josta ammattiosasto olisi vastuussa.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 21.12.1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muist. 1. Ulkopuolisen työvoiman käytössä sovelletaan liittojen sopimia sovellutusohjeita. (Kts. sov. ohjeet)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Kuten tuomiossa n:o 24/1972.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Työpalkat

1, Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä. (Liite II).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 §

Kuten tuomiossa n:o 24/1972.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII SUHDEMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Ilmoitustaulujen käyttö, kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kullakin työpaikalla työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin.

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava mikäli mahdollista kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ulkopuolisen työvoiman käyttö

1. Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työsopimussuhteessa alan asianomaiseen työnantajaan.

2. Työnantajan ei tule käyttää jatkuvasti tehtaan sisäisissä normaaleissa tuotanto- ja ylläpitotehtävissä ulkopuolista työvoimaa.

3. Työhuippujen tasaamisessa tai muuten ajallisesti tai laadullisesti selvästi rajoitetuissa työtehtävissä on ulkopuolisen työvoiman tilapäinen käyttö mahdollista. Tehtaan tuotantoprosessiin kuuluvien vakanssien täyttäminen ulkopuolisella työvoimalla ei ole kuitenkaan mahdollista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5 Kunnossapito- ja korjaustöissä sekä tehdasalueella tapahtuvissa kuljetuksissa ja puunkäsittelyssä on ulkopuolisen työvoiman käyttö mahdollista seuraavan kaltaisissa tapauksissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Liitot korostavat pääluottamusmiehelle vieraan työvoiman käytössä annettavan riittävän varhaisen informaation merkitystä. Erityisesti on syytä selvittää töiden todennäköinen kestoaika sekä arvioitu työntekijämäärä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan G. A. Serlachius Oy:n Takon tehtaiden Lielahdessa olevan auto- ja trukkikorjaamon työntekijät olivat 1.7.1971 käydyssä neuvottelussa vaatineet palkkojensa korottamista niiden jälkeenjääneisyyden perusteella todeten tällöin muun muassa, että autoalan korjaamoissa maksetaan heille maksettavia korkeampia palkkoja. Työnantaja oli suhtautunut kielteisesti tähän työehtosopimukseen perustumattomaan vaatimukseen. Työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn ollessa kesken olivat korjaamon työntekijät kuitenkin ryhtyneet seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin:

1. Edellä mainitun 1.7. käydyn neuvottelun jälkeen oli autoja trukkikorjaamolla ilmennyt heinä-elokuun aikana kollektiivista kieltäytymistä ylityöstä ilman asiallista perustetta kunnes 31.8. kello 13 korjaamon työntekijät olivat aloittaneet osittain kaksi osittain kolme tuntia kestäneen istumalakon. Lakkoon olivat ottaneet osaa kaikki korjaamolla silloin työssä olleet viisi työntekijää, heidän joukossaan korjaamon luottamusmies Vilho Timonen. Neuvotteluissa 29.9. oli vaadittu jälleen kolmelle auto- ja trukkikorjaamon työntekijälle palkankorotusta jälkeenjääneisyyden perusteella. Työnantajan kanta oli edelleen ollut korotuksiin nähden kielteinen. Samassa neuvottelussa oli selvitelty ulkopuolisen työvoiman käyttöä Takon kuljetuksissa.

2. Pääluottamusmies Allan Mäkelä oli 22.10. kello 7.15 mennyt auto- ja trukkikorjaamolle kertomansa mukaan keskustelemaan luottamusmies Vilho Timosen kanssa kunnossapito-osastojen niin sanotusta ristikkäiskäytöstä. Tällöin korjaamon kuusi silloin työssä ollutta työntekijää oli mennyt kuuntelemaan Mäkelän ja Timosen keskustelua, minkä vuoksi työt olivat korjaamolla keskeytyneet aina kello 7.45 saakka ja mistä johtuen työntekijöiltä oli palkanmaksun yhteydessä pidätetty puolen tunnin palkka mainitulta ajalta.

3. Auto- ja trukkikorjaamon sekä myös muut kuljetusosaston työntekijät, yhteensä 60 henkilöä, olivat 8.11. kello 9 lopettaneet työnteon Lakkoon oli ottanut osaa myös kolme viimeistelyosaston työntekijää. Työsuhdeasiainhoitajan, varatuomari Markku Tunturin lakon syytä koskevaan tiedusteluun oli luottamusmies Timonen ilmoittanut, että yhtiön Tampereen keskustasta olevasta tehtaasta oli käsketty lopettamaan työt. Työt olivat käynnistyneet samana päivänä noin kello 14.30. Syyksi lakkoon oli pääluottamusmies ilmoittanut työnantajan laiminlyönnin informoida häntä ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Kuitenkaan ei ulkopuolisen työvoiman käytössä ollut tapahtunut mitään muutoksia sen jälkeen kun ulkopuolinen työvoima oli edellä mainitussa 29.9. käydyssä neuvottelussa kartoitettu.

4. Samana päivänä 8.11. oli pääluottamusmies Mäkelä yhdessä ammattiosaston puheenjohtajan Vilho Hassisen kanssa mennyt Takon korjausosastolle selvittelemään ristikkäiskäyttöä ja kellokorttien leimaamista. Osaston kaikki 43 työntekijää olivat keskeyttäneet tällöin työnteon tunnin ajaksi ilman että työnantajalle olisi etukäteen ilmoitettu tilaisuudesta mitään.

Seuraavana päivänä eli 9.11. käydyssä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeneessa neuvottelussa oli keskusteltu menettelytavoista ulkopuolisesta työvoimasta tiedotettaessa. Tällöin oli alustavasti sovittu menettelytavoista ja siitä, että asian lopulliseksi selvittämiseksi käytäisiin jatkoneuvottelu 17.11., ja tähän mennessä työnantaja oli luvannut tehdä täydellisen selvityksen ulkopuolisen työvoiman käyttötarpeesta vuoden 1971 loppuun saakka.

Vielä lakon loppumisen jälkeen 16.11. kello 14.30 oli viimeistelyosaston luottamusmies Urho Virta ilmoittanut työsuhdeasiainhoitajalle, että työt pysähtyvät, ellei palkkaa makseta myös lakkokokouksen ajalta. Uhkausta ei kuitenkaan toteutettu.

Edellä olevan perusteella Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tampereen osasto n:o 4 r.y:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyönnistä ja rikkomisesta.

Mitä eri kannekohtiin tulee, Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on lausunut seuraavaa:

1. Työnseisaukset olivat spontaaneja liikehdintöjä, jotka oli saatu loppumaan pääluottamusmiehen ja ammattiosaston toimihenkilöiden toimesta heidän selitettyään työntekijöille, että vaatimukset eivät perustuneet työehtosopimukseen.

2. Kysymyksessä ei ollut lainkaan työtaistelu. Työnantaja oli järjestänyt esittämäänsä ristikkäiskäyttöä koskevan informaatiotilaisuuden, jossa työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet, että työntekijäin edustajat voivat informaatiomielessä selvittää asiaa työntekijöille. Tässä tarkoituksessa pääluottamusmies Mäkelä oli käynyt 22.10. kello 7 jälkeen aamulla selvittämässä asiaa autokorjaamon luottamusmiehelle Timoselle Hän oli ilmoittanut käynnistään ja sen tarkoituksesta työnjohtajalle. Korjaamon työntekijöistä ne, joille ei vielä sinä päivänä ollut osoitettu työtä, olivat kuunnelleet luottamusmiesten keskustelua eikä kysymyksessä ollut mikään työmaakokous. Näin ollen oli aiheeton palkan pidättäminen kuudelta työntekijältä ollut omansa kärjistämään korjaamon ennenkin kireää tilannetta.

3. Työnseisaukset olivat johtuneet lähinnä siitä, että tehtaalla oli tuotantorajoitusten vuoksi käynnissä vain yksi kartonkikone, ja kun pitkään oli ollut puhetta vieraan työvoiman käytöstä, työntekijät eivät voineet ymmärtää, miksi työnantaja oli ottanut vieraan auton ajamaan kartonkia tehtaalta vientivarastoon Lielahteen. Tämä ajopiste on Takon sopimusten mukaan kiinteä ajopiste, jossa autot ajavat sovitussa työaikajärjestelyssä. Pääluottamusmiehen saatua tietää asiasta hän o]i ryhtynyt välittömästi toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Työrauhan palattua neuvottelut olivat alkaneet samana päivänä ja 9.11. oli päästy sopimukseen siitä, että työnantaja antaa kuukausittain tiedot vieraasta työvoimasta ja yllättävien tilanteiden syntyessä niistä otetaan välittömästi yhteyttä luottamusmiehiin tai pääluottamusmieheen.

4. Kysymys oli ollut työnantajan edustajan kanssa etukäteen sovitusta ristikkäiskäyttöneuvotteluja koskevasta tiedotustilaisuudesta. Työnantajan edustajana insinööri Holmberg oli asiasta sovittaessa ilmoittanut, että kokous voidaan pitää työmaalla, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

5. Liikehdintä työpaikalla oli johtunut siitä, että työnantajan taholta oli annettu ymmärtää, että työntekijöiltä pidätetään puolen tunnin palkka kohdassa 2 väitetyn työtaistelun osalta. Kun työntekijäin käsityksen mukaan kysymyksessä ei ollut ollut työtaistelu, vaan edellä selostetuin tavoin luvallinen tilaisuus, ei ammattiosastolla ollut mahdollisuutta selvittää työnantajan toimenpiteitä laillisiksi. Täten pääluottamusmiehen vaatimus palkan maksamisesta korjaamon työntekijöille oli ollut perusteltu eikä siihen ollut sisältynyt mitään uhkaa.

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tampereen osasto n:o 4 on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Vihma Hyppönen, Kaski ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.