Union union fined for failing to maintain peace during strike over contract dispute.

Ammattiosasto, jonka tiedossa telakan putkiasentajien työtaistelun mahdollisuus oli ollut hyvissä ajoin ennen sen alkamista, ei vallinneissa oloissa ollut riittävän nopeasti ja tehokkaasti ryhtynyt sen käytettävissä olevin keinoin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi ja palauttamiseksi. Ammattiosasto, joka lisäksi vastasi toimikuntansa jäsenten ja työosastolle asettamansa luottamusmiehen osallistumisesta työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin kohdistuneeseen työtaisteluun, tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten kesken 25.3.1971 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II TYÖPALKAT

5 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suorituspalkkatyön hinnoitteluperuste

Mom 5. Suorituspalkkatyössä käytettävä hinnoittelun peruste (työkohtainen tuntipalkka) määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 15 % tätä korkeammaksi sen mukaan poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaatimus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Suorituspalkka

Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 5 §:n 5 momentin mukaisiin työn vaativuuteen perustuviin palkkoihin.

Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työn vaativuuteen perustuvaa palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

Mom. 2. Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan työnantajan ja sen työntekijän tai niiden työntekijöiden välillä, joille urakkatyötä tarjotaan, mikäli mahdollista jo ennen työn alkamista, urakkahinta josta työntekijälle on annettava todiste, mistä ilmenee, mitkä työt ia yksikkömäärät sisältyvät sovittuun urakkaan sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista. Urakoitaessa on pyrittävä siihen, että työt jaetaan tarkoituksenmukaisiin ja riittävän lyhyihin urakoihin. Ellei työntekijä suostu ottamaan hänelle tarjottua urakkaa, tehdään työ aikatyönä, josta maksetaan työntekijälle hänen perustuntipalkkaansa vastaava palkka.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Ylläolevan määräyksen perusteella älköön työntekijä perusteettomasti hylätkö työehtosopimuksen mukaisesti hinnoiteltua urakkaa.

2. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennallaan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

24 § Kokoontuminen työpaikoilla ja tiedotustoiminta

Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

29 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa lyhyesti on mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mom. 3. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanotuilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Mitä ammattiosaston toimenpiteisiin tuli, ammattiosasto oli johdonmukaisesti pyrkinyt ratkaisemaan asian sovitun neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Sitä osoitti se, että asiasta oli neuvoteltu useita kuukausia. Ammattiosasto ei ollut missään vaiheessa asettunut tukemaan työehtosopimuksen vastaisia työtaistelutoimenpiteitä. Päinvastoin oli ammattiosaston toimikunta 7.2. ja 7.3. pitämissään kokouksissa ottanut kielteisen kannan työtaisteluun ja kehottanut työntekijöitä työehtosopimuksen mukaiseen menettelyyn asian selvittämiseksi.

Sanotuilla perusteilla Suomen Metallityöväen Liitto on katsonut ammattiosaston mahdollisuuksiensa mukaan toimineen työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi. Työnantaja oli pyrkinyt alentamaan aikaisemmin vastaavasta urakasta maksettua hintaa ja oli menetellyt asian selvittämisessä taitamattomasti. Työtaistelu oli päättynyt 15.3. aamulla osapuolten välillä samana päivänä allekirjoitetun sopimuksen osoittaessa, että urakkahinnoittelussa oli ollut korjattavia virheitä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Hietalahden Telakkatyöväen ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan putkiosaston työntekijät ovat, painostaakseen työnantajaa korottamaan erään putkiasentaja Kalle Passille loppuvuonna 1971 annetun urakan hintaa, kanteessa kerrotuin tavoin helmikuun 2 ja 8 päivän välisenä aikana 1972 toimeenpanneet työnseisaukset ja jatkaneet tätä työehtosopimuksen urakkapalkkamääräyksiin kohdistunutta työtaisteluaan 24.2. alkaen toimeenpanemalla työnhidastusta ja maaliskuun alusta alkaen kieltäytymällä tekemästä urakkatyötä ja ylityötä sekä aloittamalla 10.3. lakon työnantajan lomautettua muutamia työntekijöitä. Lakko, jonka kuluessa työnantaja oli ilmoittanut lomautuksesta kaikille putkiosaston työntekijöille, on päättynyt 15.3., jolloin osapuolten välillä on sovittu muun muassa telakan putkiosastolla kahden kuukauden aikana erimielisyyttä aiheuttaneiden urakoiden perusteellisesta selvittämisestä.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Aranto, Vihma, Sierla, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.