Labor court dismisses union breach of contract claim due to majority of members participating in strike actions.

Lastaajat olivat toimeenpanneet työehtosopimuksen urakkapalkkaa ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneen työtaistelun. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon toimihenkilöittensä ja luottamusmiestensä sekä jäsentensä enemmistön menettelyn vuoksi työtaistelun yhteydessä.

Asianosaiset: Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 22.1.1971 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I Yleiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 §

Työsuhde

1) Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohdosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Urakkapalkka

1) Urakkahinnoittelusta liitot sopivat satamittain ja ne liittyvät osana tähän työehtosopimukseen. Urakkahinnoittelussa sovitaan työryhmien enimmäissuuruudesta eli siitä työntekijämäärästä, mikä kuhunkin työryhmään voidaan sijoittaa muuttamatta hinnoittelua ja ilman lisäkorvausta. Työtä voidaan tehdä pienemmällä työryhmällä urakkahinnan pysyessä samana, ellei kysymyksessä ole rationalisointi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4) Jos rationalisointitoimenpide tulee oleellisesti vaikuttamaan sovittuun urakkahintaan tai muuhun korvaukseen, menetellään taulukko III:ssa mainitulla tavalla. Taulukko 111 edellyttää, että työssä käytetään menetelmää, joka poistaa osan joko maapuolen tai laivapuolen työntekijäin suorittamasta työstä. Mikäli koko maapuolen työntekijämäärä taikka laivapuolen työntekijämäärä, lukuunottamatta taakantekijöitä ja sen irroittajia sekä vinssi-, mantteli- ja mahdollisia kaijamiehiä, korvataan muulla menetelmällä, on kysymys 5)-kohdassa mainitusta työstä. (Vrt. allek. ptk. 11 §:4)

5) Jos tavaralaadulle, työmenetelmälle tai muulle urakkaperusteiselle työlle ei ole vahvistettu urakkahintaa, ei töitä saa keskeyttää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI Erityiset määräykset

24 §

Oikeusriitojen ratkaiseminen

1) Jos työnantajan ja työntekijän kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tai palkkahinnoittelun tulkinnasta tai soveltamisesta eivätkä asianomaisten keskinäiset neuvottelut ole johtaneet sovintoon, siirretään asia allekirjoittaneiden sopimuspuolten järjestöjen ratkaistavaksi.

Paikallisesta neuvottelusta on tällöin laadittava pöytäkirja, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa selvästi on mainittu erimielisyyttä aiheuttanut asia. Pöytäkirjasta tai siihen liitetyistä osapuolten laatimista erillisistä muistioista tulee lisäksi ilmetä heidän kantansa perusteluineen. Asiakirjoista on jätettävä molemmille osapuolille kappaleet.

2) Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1 momentissa tarkoitetussa tai muussa tapauksessa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään yhden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

3) Jos sopimuspuolten kesken ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia mikäli sillä on yleistä kantavuutta, jommankumman vaatimuksesta ja toi.sen sopimuspuolen toimintavapautta rajoittamatta alistaa keskusliittojen yhteisesti käsiteltäväksi lausunnon saantia varten.

4) Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda tulokseen, voi jompikumpi sopimuspuolista jättää asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

5) Työtaistelutoimenpiteeseen ei saa ryhtyä erimielisyyden johdosta, josta lain mukaan työtuomioistuin voi antaa ratkaisun, eikä myöskään sellaisten lain tulkintaa koskevien erimielisyyksien johdosta, joista voidaan pyytää asianomaisen lain edellyttämän elimen lausunto.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 §

Työrauhavelvoite

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen edelle jäljennetyn 10 §:n 4 kohdan tarkoittamassa taulukko III:ssa sanotaan muun muassa:

Taulukko n:o III

10 §:n 4) kohdan täydennykseksi sovittiin seuraavaa:

Sopimuspuolet toteavat, että ahtausalan rationalisointi ja uusien koneellisten lastaus- ja purkausvälineiden käytäntöönotto ovat tarpeellisia. Samalla osapuolet toteavat, että rationalisoinnin toteuttaminen kuuluu työnantajalle. Sen tulee helpottaa ja nopeuttaa työn suoritusta ja vaikuttaa työntekijöiden ansioiden parantamiseen yleisten määräysten (liite n:o 1) 7 kohdan mukaisesti.

Normaalisti käytetyn työryhmän miesvahvuutta voidaan rationalisointitoimenpiteen seurauksena pienentää edellyttäen, ettei työntekijöitten henkilökohtainen työmäärä tällöin lisäänny sekä ettei henkilökohtainen ansio tämän johdosta vähene.

Sovellettava ryhmäurakka muodostuu siten, että täydestä urakkasummasta vähennetään 85 % vähennettyjen miesten osuudesta eli jos:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että Kotkan satamassa oli maanantaina 7.2.1972 alkanut selkkaus kun kuitulevy-yksikköjen lastaus ms. Patricia -nimiseen alukseen piti aloittaa. Työntekijät olivat kieltäytyneet lastauksesta työnantajan osoitettua vain kolme miestä työryhmään laivan ruumaan suorittamaan kysymyksessä ollutta lastaustyötä ja työntekijäin vaadittua ryhmään neljä miestä. Laivan purkausta hoitaneet työntekijät olivat jatkaneet työskentelyään siihen saakka kun hekin seuraavana päivänä eli 8.2. olivat ryhtyneet lakkoon lastaavan ryhmän kanssa. Työtaistelutoimenpiteet olivat päättyneet lauantaina 12. 2. kello 12 ms. Patrician lähdettyä satamasta tyhjänä.

Keskiviikkona 9.2. kello 12.00 olivat työntekijät poistuneet luvatta työpaikaltaan pitämään kokousta ja tästä johtuen olivat työt pysähtyneet koko Kotkan satamassa. Satamassa oli tuolloin ollut 15 laivaa, joissa työskentelevät 615 ahtaajaa, kaikki koneenkuljettajat sekä yhteensä noin 150 korjaamo- ja varastotyöntekijää olivat lopettaneet työnteon siltä päivältä. Ainoastaan iltavuorossa olleet koneenkuljettajat olivat sanottuna päivänä palanneet työhön normaaliin aikaan, mutta hekin olivat kieltäytyneet käsittelemästä ms. Patriciaan osoitettua lastia, jota työnantaja olisi purkauttanut rautatievaunuista varastoon rajoittaakseen selkkauksen aiheuttamia taloudellisia vahinkoja. Syyksi kieltäytymiseen työntekijät olivat ilmoittaneet, että sekä ms. Patricia että laivalle osoitettu lasti oli julistettu saartoon.

Asianosaisliittojen välillä 9.2. ja 10. 2. käydyissä neuvotteluissa oli todettu lakon olevan työehtosopimuksen vastainen. Vastaajaliitto oli kehottanut asianomaisia työntekijöitä palaamaan työhön ja velvoittanut paikallista ammattiosastoa Kotkan Ahtaustyöntekijät r.y:tä valvomaan, että näin myös tapahtuisi. Kun nämä kehotukset olivat olleet tuloksettomia, oli 11.2. pidetyssä neuvottelussa päästy yksimielisyyteen siitä menettelystä, millä selkkaus purettaisiin. Paikallinen ammattiosasto ei kuitenkaan ollut hyväksynyt sopimusta, vaan se oli päättänyt jatkaa lakkoa. Sen sijaan että ammattiosasto olisi ryhtynyt toimenpiteisiin normaalin olotilan palauttamiseksi, sen luottamusmiehet ja toimikunnan jäsenet olivat toiminnallaan tukeneet työtaistelutoimenpiteitä, itse muun muassa osallistuen 9.2. pidettyyn työntekijäin kokoukseen ja järjestäen luvattoman työpaikalta poistumisen.

Sanotuilla perusteilla Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut Kotkan Ahtaustyöntekijäin tuomitsemista työehtosopimuslain 9 §:n nojalla laiminlyönneistään hyvityssakkoon.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kotkan Ahtaustyöntekijät on ollut jutussa kuultavana.

Kotkan Ahtaustyöntekijät, jota Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto oli useaan kertaan kehottanut ryhtymään toimenpiteisiin töiden aloittamiseksi Patricia-laivalla, vastaa edellä kerrotusta toimihenkilöidensä ja luottamusmiestensä sekä jäsentensä enemmistön menettelystä. Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Kotkan Ahtaustyöntekijät työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkona Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolle 3500 markkaa sekä korvaamaan Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 400 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Aranto, Vihma, Uoti, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.