Labor court dismisses union's strike participation claim, ruling breach of collective agreement mandates strike committee duties.

Ammattiosasto, joka vastasi luottamusmiestensä ja toimihenkilöittensä osallistumisesta työtaisteluun sekä pääluottamusmiehensä laiminlyönnistä sen yhteydessä, tuomittu hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Metallityöväen Liiton välillä 23.6.1971 tehdyssä Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton paperi ja puumassateollisuusosastoon kuuluvien jäsenten korjausosastoissa ja voimalaitoksissa työskenteleviä työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksena voimassa olevassa sopimuspöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

1. Sovittiin että Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y:n allekirjoittamaa työehtosopimusta sovelletaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton paperi- ja puumassateollisuusosaston jäsenten kone-, sähkö- ja autokorjausosastoissa sekä höyryja vesivoimalaitoksissa työskenteleviin työntekijöihin, paitsi niissä kohdin, joista tässä sopimuspöytäkirjassa tai sen liitteessä nimenomaan on toisin mainittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

1. kohta

Kokonaistuntipalkkoihin todetaan sisältyvän aikaisemmin käytössä olleet ohjetuntipalkat sekä työehtosopimukseen tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteina olleet palkkiot ja lisät lukuunottamatta työehtosopimuksen 16 §:n 3. kohdan muistutus 3:ssa tarkoitettua lisää tai niitä paikalliseen sopimukseen perustuvia lisiä, joiden maksamisesta erillisinä on sovittu.

2. kohta

Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien A5-K5 kokonaistuntipalkka on vähintään 3,90 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta (kts. sov ohje).

Oikeudenmukaisen palkkaporrastuksen aikaansaamiseksi voidaan käyttää myös työnluokitusta siten kuin 8 §:n 1. kohdassa on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kokonaistuntipalkat ovat 2. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kokonaistuntipalkoista.

Suorittaessaan sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehille ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.

Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen, mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. kohta

Paikallisia kokonaistuntipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. kohta

Työnantajan ja Suomen Metallityöväen Liiton paikallisen osaston valitseman luottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille hyväksyttäväksi.

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 23 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Metallityöväen Liiton kesken on sovittu, että mekaanisen puunjalotusteollisuuden huolto-osastoilla työskenteleviin metallityöntekijöihin sovelletaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja toisaalta Puuliiton ja erään toisen liiton välillä tehtyä työehtosopimusta, jossa on muun ohella seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Huolto-osastojen palkkaus

1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään huolto-osastoilla töissä, joissa urakointi ei ole tarkoituksenmukaista, palkkausmuotona ns. kokonaistuntipalkkajärjestelmää.

Muist. 1. Mikäli sopimuskauden aikana sovitaan siirryttäväksi muuhun palkkausjärjestelmään (esim. UMS), tulee sen tapahtua liittojen hyväksymien ohjeitten pohjalta.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen, ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja vaarallisuus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat eri palkkaryhmissä oikeudenmukaisesti porrastetuiksi.

3. Työntekijäin pätevyyden tarkistus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa (esim. maalis- ja syyskuussa).

4. Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon, että ansiotaso asettuu oikeaan suhteeseen vastaavanarvoisessa tai työnluokituksen perusteella samanarvoiseksi katsottavassa työssä maksettavien suorituspalkkojen kanssa.

5. Paikallisesti sovitut tai sovittavat kokonaistuntipalkat ovat tämän työehtosopimuksen osana voimassa sopimuskauden loppuun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 Työn määrän tai vaativuusasteen muuttuessa tarkistetaan kokonaistuntipalkkoja. Tällaisesta tarkistamisesta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja noudattaen soveltuvin kohdin työehtosopimuksen 14 §:n määräyksiä.

9. Jos voimassaolevia kokonaistuntipalkkoja joko työnantajan tai työntekijäin aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 8. kohdassa mainitusta syystä, esim. tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojaten, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viimeksi sanotussa työehtosopimuksessa on lisäksi vastaavat sopimuksen tulkintaa koskevat määräykset kuin edelle jäljennetyssä asianosaisten välisessä sopimuspöytäkirjassa.

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan Kemi Oy:n tehtailla oli vastaajaliiton jäsenyhdistyksen Kemin Metallityöväen Ammattiosaston asettama luottamusmies Einari Savolainen jättänyt työnantajalle konekorjaamon työntekijöitä koskevan palkkausesityksen palkkojen jälkeenjääneisyyden vuoksi. Asiasta oli neuvoteltu sen jälkeen työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä paikallisesti muun muassa 19.11.1971, jolloin oli sovittu asian siirtämisestä liittojen käsiteltäväksi.

Työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn ollessa kesken olivat Kemi Oy:n konekorjaamon työntekijät ja sahan tehdaspalvelun konemiehet, jotka ovat edellä sanotun ammattiosaston jäseniä, 26.11.1971 kello 14 ryhtyneet lakkoon, joka oli kestänyt työvuoron loppuun asti. Suunnitellusta lakosta oli sahan tehdaspalvelun luottamusmies Arvo Kenttä samana päivänä kello 10.30 ilmoittanut insinööri Leo Toppalalle. Konekorjaamon työntekijät sen sijaan olivat ennakolta ilmoittamatta jääneet pois työstä. Työnantajan taholta oli heti ilmoitettu luottamusmies Savolaiselle, että työntekijäin menettely on työehtosopimuksen vastaista eikä työnantaja hyväksynyt sitä. Ammattiosaston toimihenkilöistä ja sen asettamista luottamusmiehistä olivat lakkoon ottaneet osaa Reino Ruuska, Lauri Juntunen, Veikko Mäki-Runsas ja Arvo Kenttä.

Kun työntekijät olivat kerrotulla menettelyllään työehtosopimuksen vastaisesti työtaisteluin yrittäneet painostaa työnantajaa suostumaan palkankorotusvaatimuksiinsa työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn ollessa kesken ja ammattiosaston eräät toimihenkilöt olivat ottaneet osaa työtaisteluun sen sijaan, että olisivat ryhtyneet toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi työosastoilla, Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Kemin Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kemin Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Aranto, Vihma, Sirkiä, Hyppönen, Suominen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.