Labor court dismisses compensation claims against employer for special skill premium due to collective agreement ambiguity.

Tuomiossa selitetty, täyttikö torninosturinkuljettaja ns. erikoisammattimieslisän maksamisedellykset eli oliko hän vastuunalaisessa asemassa ja asennustaitoinen sekä oliko ammattitaito yhteisesti todettu.

Jutussa työnantajaa ja työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty lähinnä työehtosopimuksen tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. ja Kajaani Oy

RATKAISU

Suomen Rakennusteollisuusliiton sekä toiselta puolen Rakennustyöläisten Liiton ja Muurarien Liiton välillä 4.4.1971 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

V Työpalkkoja koskevat määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §

I PERUSTUNTIPALKASTA LASKETAAN SEURAAVAT LISÄT:

Erinäiset lisät

1. Aikaisemman käytännön mukaan maksetaan korkeintaan 15 % suuruinen ns. hyvänmiehenlisä.

Kullakin työmaalla on edellämainittua hyvänmiehenlisää maksettava täysimääräisenä vähintään 20 %:lle aikapalkalla työskentelevistä työntekijöistä.

Mainitun työntekijämäärän lisäksi työntekijälle, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti lähimmät kaksi vuotta, maksetaan mainittu hyvänmiehenlisä täysimääräisenä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Aikapalikalla työskentelevälle, vastuunalaisessa asemassa olevalle täysin ammattitaitoiselle asentaja-korjausmiehelle ja kirvesmies-mittamiehelle, korjaustaitoiselle kaivinkoneen käyttäjälle sekä nosturin asennustaitoiselle torninosturinkuljettajalle joiden ammattitaito on yhteisesti todettu, maksetaan palkkaa, joka 30 %:lla ylittää vaativien ammattitöiden perustuntipalkan. Mikäli em. työntekijälle on aiemmin maksettu hyvänmiehenlisää, maksetaan se entisen suuruisena.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII Erinäiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 §

Luottamusmiehet

Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton sekä Muurarien Liiton välistä luottamusmiessopimusta noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 §

Erimielisyyksien sovittelu

1, Tästä sopimuksesta ja siihen liittyvistä hinnoitteluista tai niiden tulkinnasta ehkä aiheutuvat erimielisyydet jätetään työtuomioistuimen käsiteltäviksi. Mikäli asia ei kuulu työtuomioistuimen käsiteltäviin, jätetään se välimieslautakunnan käsiteltäväksi ja noudatetaan siinä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää. Kaikista erimielisyyksistä on kuitenkin ensiksi pyrittävä sopimaan liittojen välisissä neuvotteluissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanottujen liittojen välillä 4.4.1971 tehdyssä luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 §

1. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän välittömästi kääntyä työnjohdon puoleen.

2. Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai työehtojaan koskevaa asiaa selvitetyksi suoraan työnjohdon kanssa, voi hän saattaa mikäli hän kuuluu sellaiseen ammattiryhmään, jolla on tämän sopimuksen 3 §:n 4 kappaleen säännösten perusteella luottamusmies, asian hoidettavaksi työnjohdon ja ammattiryhmänsä luottamusmiehen välisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Mikäli työntekijä sitävastoin kuuluu sellaiseen ammattiryhmään, jolla ei ole luottamusmiestä, voi hän saattaa palkkaustaan ja työehtojaan koskevan asian, jota hän ei ole saanut selvitetyksi työnjohdon kanssa, hoidettavaksi pääluottamusmiehen ja työnjohdon välisissä neuvotteluissa.

3. Ellei rakennustyökohteessa syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen 10 §:n 5 kohdan mukaisen 30 %:n lisän maksamisen tarkoitus on sitä työehtosopimukseen otettaessa ollut olla pätevyyslisänä asennustaitoisille torninosturinkuljettajille ja toisaalta hyvityksenä siitä, että korkean ammattitaidon omaavat työntekijät joutuvat työskentelemään aikapalkalla. Torninosturinkuljettajat eivät nimittäin voi päästä korkeampiin ansioihin urakkatyötä tekemällä, koska työtä ei sen luonteen vuoksi voida tehdä urakkatyönä. Jos puheena oleva lisä maksettaisiin vain nokkamiehinä toimineille torninosturinkuljettajille, ei säännöksellä edellä sanotuista syistä olisi juuri merkitystä. Käytännössä tätä lisää maksetaan Etelä-Suomessa kaikille asennustaitoisille torninosturinkuljettajille. Nykyisessä työpaikassaan Tikkanen saa tuntipalkkaansa myös kysymyksessä olevan lisän.

Edellä olevan perusteella Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että torninosturinkuljettaja Tikkaselle olisi ollut työehtosopimuksen 10 §:n 5 kohdan nojalla työehtosopimuksen voimaan tulon jälkeiseltä ajalta maksettava palkkaa, joka 30 %:lla ylittää vaativien ammattitöiden perustuntipalkan, ottaen lisäksi huomioon 15 %:n hyvänmiehenlisän. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut, että Kajaani Oy tuomittaisiin työehtosopimuksen määräysten tietensä rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliitto valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Työehtosopimuksen tarkoittaman 30 %:n suuruisen erikoisammattimieslisän maksamisen edellytyksenä olevalla vastuunalaisen aseman käsitteellä ei tarkoiteta sitä normaalia vastuuta, joka jokaisella työntekijällä on työstään, vaan kysymyksessä on vain harvoja henkilöitä koskeva erikoisvastuu. Sanotulla vastuulla ymmärretään sitä, että työntekijöiden on pystyttävä yksin ilman ulkopuolista apua tekemään heille kuuluvat työt. Lisäksi heidän on huolehdittava siitä, että määräaikaan sidotut työt tulevat ajallaan tehdyiksi, ja vastattava siitä, että heidän suorittamansa työ on yhtä hyvin tehty kuin alan asiantuntijat olisivat sen tehneet.

Mitä tuli viimeiseen erikoisammattimieslisän maksamisen edellytykseen eli ammattitaidon yhteiseen toteamiseen, käytännössä on riittänyt tiettyjen erikoiskurssien suorittamisesta annettu todistus osoitukseksi vaaditusta ammattitaidosta. Työtodistuksella ammattitaito on voitu myös osoittaa.

Rakennustyöläisten Liitto oli vuodesta 1956 lähtien tulkinnut asiaa koskevia työehtosopimuksen määräyksiä samalla tavoin kuin Suomen Rakennusteollisuusliitto. Vasta kulumassa olevalla sopimuskaudella se oli muuttanut tulkintaansa.

Kun Tikkanen ei täyttänyt työehtosopimuksen määräämiä erikoisammattimieslisän saamisen edellytyksiä muilta osin kuin että hän työskenteli aikapalkalla, ei Kajaani Oy suorittaessaan Tikkaselle vaativien ammattitöiden perustuntipalkan hyvänmiehenlisineen ollut rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä. Sanotuilla perusteilla Kajaani Oy ja Suomen Rakennusteollisuusliitto ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja havaitsee asianosaisten välisen erimielisyyden työehtosopimuksen soveltamisesta koskevan ensiksi sitä, kuuluuko työehtosopimuksen 10 §:n I kappaleen 5 kohdan mukaisen niin sanotun erikoisammattimieslisän maksamisen edellytyksiin torninosturinkuljettajan osalta, että tämä on vastuunalaisessa asemassa, toiseksi sitä, mitä vastuunalaisella asemalla tällöin tarkoitetaan, kolmanneksi sitä, milloin torninosturinkuljettajan puheena olevan määräyksen mukaan on katsottava olevan asennustaitoinen, ja neljänneksi sitä, mitä tarkoitetaan määräyksellä ammattitaidon yhteisestä toteamisesta.

Sen osalta, koskeeko vastuunalaisessa asemassa olemisen vaatimus myös torninosturinkuljettajia, työehtosopimuksen sanamuoto on epäselvä. Työehtosopimuksen puheena olevan määräyksen sanamuodon kehittymisestä on kuitenkin todettavissa, että siitä lähtien kun erikoisammattimieslisää on alettu eri työntekijäryhmille maksaa, on sen maksamisen yleisinä edellytyksinä pidetty sekä aikapalkalla työskentelemistä että työntekijän vastuunalaista asemaa. Kun muuta ei ole näytetty sovitun siinä vaiheessa, kun torninosturinkuljettajat on otettu määräykseen mukaan, eikä myöhemminkään, on vastuunalaisen aseman vaatimuksen katsottava koskevan myös heitä.

Asennustaitoa koskevan vaatimuksen osalta työtuomioistuin pitää työehtosopimusta selvänä sikäli, että siinä torninosturinkuljettajalta vaaditaan tietyn asteista ammattitaitoa. Nosturinkuljettaja, jonka asennustaito on todettu, täyttää siis asennustaitoa koskevan vaatimuksen siitä riippumatta, kuuluuko myös nosturin asentaminen hänen tehtäviinsä kysymyksessä olevalla työmaalla. Vaadittavasta asennustaidon asteesta voidaan taas todeta työehtosopimuksessa käytetyn sanontaa "nosturin asennustaitoinen". Työtuomioistuin katsoo tämän edellyttävän sitä, että työntekijän on itsenäisesti suoriuduttava nosturin asentamis- ja purkamistehtävistä sikäli kuin ne eivät vaadi muiden erikoisalojen, kuten sähköalan, ammattitaitoa.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi kanteen tältä osin hyväksyen selittää, että Kajaani Oy:n olisi tullut vuoden 1971 työehtosopimuksen voimaan tulosta lukien suorittaa Tikkaselle tuntipalkkaa, joka 30 %:lla ylittää palkkaryhmän I a perustuntipalkan, ynnä lisäksi entisen suuruista hyvänmiehenlisää. Kun työehtosopimus tältä osin kuitenkin on varsin tulkinnanvarainen eikä Kajaani Oy:llä ja Suomen Rakennusteollisuusliitolla ole ollut käytettävissään kaikkea sitä selvitystä Tikkasen ammattitaidosta, mitä työtuomioistuimelle on esitetty, niin ja kun Kajaani Oy on sitä paitsi noudattanut Suomen Rakennusteollisuusliitolta saamiaan ohjeita, työtuomioistuin katsoo, ettei Kajaani Oy ole kanteessa tarkoitetulla menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä Suomen Rakennusteollisuusliittokaan ole laiminlyönyt velvollisuuttaan valvoa työehtosopimuksen noudattamista. Näin ollen työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä jutussa esitetyt hyvityssakkovaatimukset.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset puolin ja toisin itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Svartström. Aranto, Vihma. Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.