Labor court dismissed union strike fine claim where union actively sought to end the strike.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim for a strike fine against its local branch. The union had actively attempted to end the strike through negotiations and failed to support the strike actions, contrary to the employer's allegations. The court ruled that the union's efforts to resolve the dispute precluded the imposition of penalties for the strike. Consequently, the fine was not upheld against the union branch.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreement; Section 8 of the Collective Agreement Act: A trade union cannot be fined for a strike if it has actively attempted to end the strike through available means.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosaston työmaakokouksessa oli päätetty työtaistelusta ja siihen oli ottanut osaa ammattiosaston edustajia, eikä osaston toimia työtaistelun lopettamiseksi voitu pitää riittävinä. Osasto tuomittu hyvityssakkoon.
Hyvityssakkovaatimus hylätty työntekijäliiton osalta, joka käytettävissään olevin keinoin oli pyrkinyt työtaistelun lopettamiseen.
Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä vuonna 1971 voimassa olleessa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
III PALKKAMÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § Työpalkat
1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työnlaadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä. (Liite II).
2. Eri ryhmiin kuuluville työntekijöille maksetaan tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräysten mukaiset palkat.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä
Kokonaistuntipalkkoihin todetaan sisältyvän aikaisemmin käytössä olleet ohjetuntipalkat sekä työehtosopimukseen tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteina olleet palkkiot ja lisät lukuunottamatta työehtosopimuksen 15 §:n 3. kohdan muistutus 3:ssa tarkoitettua lisää tai niitä paikalliseen sopimukseen perustuvia lisiä, joiden maksamisesta erillisinä on sovittu.
2. kohta
Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien B5-C5 kokonaistuntipalkka on vähintään 3,90 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. (Kts. sov. ohje).
Oikeudenmukaisen palkkaporrastuksen aikaansaamiseksi voidaan käyttää myös työnluokitusta siten kuin 10 §:n 3. kohdassa on sovittu.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kokonaistuntipalkat ovat 2 kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kokonaistuntipalkoista.
Suorittaessaan sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehelle ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.
Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.
Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen. mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 § Sopimuksen tulkinta
1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotte.luissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.
Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.
Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.
2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen mukaisen neuvottelun ollessa kesken olivat sähkö- ja instrumenttimiehet aikana 27.9.-4.10.1971 kieltäytyneet menemästä työhön uudelle kamyr- ja kartonkitehtaalle. Työstä kieltäytymisen alkamispäivänä oli käyty neuvottelu työnantajan ja työntekijäin edustajien kesken. Kemi Oy:n työsuhdeasiainhoitaja oli niin ikään 29.9. pidetyssä neuvottelussa kehottanut vastaajaliiton edustajana paikalle saapunutta Toivo Vainiota ja luottamusmies Nikupeteriä selvittämään asian. Kuitenkin vasta 4.10. oli työstä kieltäytyneisiin kuulunut ammattiosaston sihteeri Helge Salmela lähettänyt työsuhdeasiainhoitajalle ilmoituksen työstä kieltäytymisen lopettamisesta.
Töiden käynnistyttyä oli taas sovittu neuvotteluista, jotka sitten 7.10.-8.10. oli käyty liittojen edustajien läsnä ollessa. Ratkaisua ei kuitenkaan vieläkään ollut saatu aikaan, vaan asia oli jälleen päätetty siirtää liittotasolle neuvoteltavaksi.
Kolmannen kerran olivat uudelle tehtaalle määrätyt asentajat kieltäytyneet työstä 20.10. alkaen 21.10. puoleen päivään saakka.
Esittämillään perusteilla, kun työntekijät olivat työehtosopimuksen vastaisilla työtaisteluilla yrittäneet painostaa työnantajaa esittämiinsä palkankorotusvaatimuksiin työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn ollessa kesken, ammattiosastoa edustavan luottamusmiehen sekä ammattiosaston puheenjohtajan ja sihteerin osallistuessa työtaisteluun ja kun myöskään vastaajaliitto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla, Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Suomen Sähköalan työntekijäin Liiton ja Karihaaran Sähköalantyöntekijäin osaston tuomitsemista hyvityssakkoihin työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa selvästä rikkomisesta ja laiminlyönnistä.
Kerrottujen tapahtumien jälkeen 7.10. ja 8.10. pidetyssä liittojen välisessä neuvottelussa oli työnantaja esittänyt, että aluemiesten ja laitosmiesten palkkaukseksi sovittaisiin 7,50 markkaa tunnissa lisineen, minkä jälkeen neuvoteltaisiin vuoromiesten palkoista. Jollei tästä voitaisi sopia, ei laitosmiehiä työnantajan esityksen mukaan olisi lainkaan nimetty, vaan työt olisi tehty korjaamolta käsin työnjohdon komennusten mukaan. Neuvottelujen päätyttyä taas tuloksettomina oli työnantajan esitys alistettu 11.10. pidetylle ammattiosaston kokoukselle. Kokouksessa oli tarjous hylätty yksimielisesti ja samalla siellä oli tuotu esille, että neuvottelujen jatkuminen edellyttää kaikkien työtaistelutoimenpiteiden välttämistä.
Edellä olevan perusteella, kun ammattiosasto tai vastaajaliitto eivät olleet olleet järjestämässä taikka tukemassa työtaistelua, vaan erittäin aktiivisesti pyrkineet selvittämään tilannetta, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on pyytänyt, että kanne liittoa vastaan ajettuna kokonaan hylättäisiin ja ammattiosastolle mahdollisesti tuomittavan hyvityssakon määrässä otettaisiin huomioon osaston aktiivinen toiminta työtaistelun lopettamisessa.
Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Karihaaran Sähköalantyöntekijäin osasto r.y. on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Vihma, Tiitola, Hyppönen, Kaski ja Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.