Union fined for strike over travel costs; court held union failed duty to stop strike.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the Building Workers' Union to pay a fine and cover legal costs to the Construction Industry Union. The dispute arose when a strike over travel cost increases continued despite the union's knowledge and the employer's breach of the agreement. The court ruled the union violated its supervisory duties by failing to effectively stop the strike and allowing the strike leader to participate.
Legislator headnote
AI generatedSection 8 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreements Act; Section 10 of the Collective Agreements Act: A union representing a strike leader is liable for a fine if it fails to take effective measures to end the strike and does not keep the union informed of the strike's progress.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työtaistelu oli toimeenpantu työnantajan painostamiseksi matkakustannusten korvaamista koskevassa asiassa. Kysymys siitä, oliko työtaistelu jatkuessaan kohdistunut työehtosopimukseen. Työntekijäliitto, joka vastasi myös pääluottamusmiehen ja aluejärjestönsä menettelystä työtaistelun yhteydessä, tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Asianosaiset: Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä 4.4.1971 tehty työehtosopimus sisältää muun muassa seuraavat määräykset:
VI Erinäisiä korvauksia koskevat määräykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
17 § Päivittäiset matkakustannukset
1. Helsingissä korvataan työntekijän työmatkat seuraavasti: Työnantaja maksaa työntekijänsä matkakustannuksista kaupungin sisäisessä liikenteessä maksettavan perusmaksun (yksinkertaisen alennuslipun hinnan) ylittävän osan keskustasta yhteen suuntaan laskettuna menon ja paluun osalta. Sitä vastaava korvaus maksetaan kaikille työntekijöille riippumatta heidän asuinpaikastaan.
2. Edellämainittu korvaus maksetaan liikennelaitoksen I:ltä maksurajalta 20 minuutin kuljetusmatkaan saakka. Mikäli työntekijä työnantajan kutsusta tai pyynnöstä matkustaa pitemmän matkan päähän työhön, sovitaan ylimenevän matkan korvauksesta erikseen.
3. Muilla paikkakunnilla maksetaan työntekijöille, joiden asuinpaikka on työmaalta 5 km säteen ulkopuolella, 50 pennin korvaus päivältä. Mikäli tosin 5 km säteen sisäpuolella asuvan työntekijän työmatka on kussakin tapauksessa erikseen todettavissa erityisten maantieteellisten seikkojen, kuten vesistön, vuoksi 5 km pitempi, suoritetaan hänelle edelläsanottu korvaus. Työntekijän on esitettävä selvitys työnantajalle asuinpaikastaan, mikäli mahdollista, työsopimusta tehtäessä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VIII Erinäiset määräykset
25 § Luottamushenkilöt
1. Pää- ja työpaikkaluottamusmiesten ohella valvovat kaikki tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen luottamushenkilöt sopimuksen noudattamista.
2. Luottamushenkilöllä on oikeus tämän työehtosopimuksen ja siihen liittyvien hinnoittelujen soveltamista koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan tarkoitukseen sopivasta ajasta paikalla olevan vastaavan työnjohdon kanssa.
Pöytäkirjamerkintä
Luottamushenkilöllä tässä pykälässä tarkoitetaan allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehiä, jäsenyhdistysten ja aluejärjestöjen nimeämiä työehtosopimusasioita hoitavia luottamushenkilöitä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
27 § Erimielisyyksien sovittelu
1. Tästä sopimuksesta ja siihen liittyvistä hinnoitteluista tai niiden tulkinnasta ehkä aiheutuvat erimielisyydet jätetään työtuomioistuimen käsiteltäviksi. Mikäli asia ei kuulu työtuomioistuimen käsiteltäviin, jätetään se välimieslautakunnan käsiteltäväksi ja noudatetaan siinä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää. Kaikista erimielisyyksistä on kuitenkin ensiksi pyrittävä sopimaan liittojen välisissä neuvotteluissa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaisliittojen välillä niin ikään 4.4.1971 tehdyssä luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 §
Tätä sopimusta noudatetaan allekirjoittaneiden liittojen kesken tehtyyn rakennusalan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien rakennustyökohteissa.
2 §
1. Luottamusmiehillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa rakennustyökohteen pääurakoitsijan työssä olevien työntekijöiden valitsemaa pääluottamusmiestä ja tämän sopimuksen 3 §:n 4 kappaleessa sanotun ammattiryhmän valitsemaa luottamusmiestä. Rakennustyökohteella tarkoitetaan tässä saman työnantajan sekä erillistä rakennustyömaata että ns. aluerakennustyömaata.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
1. Rakennustyökohteen pääurakoitsijan työssä olevat työntekijät valitsevat keskuudestaan pääluottamusmiehen. Niinikään valitsee tämän pykälän 4. kappaleessa sanottu ammattiryhmä keskuudestaan luottamusmiehen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5 §
1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia työehtosopimukseen osallisten tai siihen sidottujen työntekijäliittojen edustajana työehtosopimuksen soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Rakennusteollisuusliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut että sen jäsenyritys, Arvo Westerlund Oy rakentaa Lahnuksen yhteiskoulun uudisrakennusta Espoon kauppalassa. Työmaan pääluottamusmies oli 2.11.1971 esittänyt työnantajalle vaatimuksen päivittäisen matkakorvauksen korottamisesta yli työehtosopimuksen mukaisen määrän. Kun työnantaja ei ollut suostunut tähän vaatimukseen, olivat työmaan työntekijät aloittaneet vaatimuksensa toteuttamiseksi 9.11. lakon, joka oli jatkunut ensin 11.11. kello 13 saakka ja sen jälkeen toistunut melkein päivittäin 2.12.1971 saakka. Pääluottamusmies Pentti Puhakka oli koko lakon ajan ollut siinä "puuhamiehenä" ja juuri laudoittajat, joihin pääluottamusmies kuului, olivat olleet lakkoilun ylläpitäjiä.
Suomen Rakennusteollisuusliitosta oli useita kertoja otettu yhteyttä Rakennustyöläisten Liittoon ja kehotettu sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Rakennusyöläisten Liitto ei kuitenkaan ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi. Edellä olevan perusteella Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut, että Rakennustyöläisten Liitto tuomittaisiin maksamaan työtuomioistuimen kohtuulliseksi harkitsema hyvityssakko sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta.
Kun Rakennustyöläisten Liitto oli tehnyt kaiken sen, mikä siltä kohtuudella voitiin vaatia, varsinkin kun otettiin huomioon, että työtaistelutoimenpiteet olivat saaneet alkunsa työnantajan omasta työehtosopimuksen vastaisesta toiminnasta, Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Siltä varalta, että liiton katsottaisiin laiminlyöneen velvollisuuksiaan, se on pyytänyt, että hyvityssakon suuruutta määrättäessä otettaisiin huomioon työnantajan oma syyllisyys.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Rakennustyöläisten Liitto on heti työtaistelun alettua saanut siitä tiedon Suomen Rakennusteollisuusliitosta. Rakennustyöläisten Liiton aluejärjestön sihteeri Salo on paitsi ennen työnseisausten alkamista myös niiden alettua 10.11.1971 käynyt työmaalla asian johdosta mutta hänen ei ole näytetty tehokkaasti pyrkineen työtaistelun lopettamiseen. Rakennustyöläisten Liiton ei muutenkaan ole näytetty ryhtyneen kyllin tehokkaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Rakennustyömaan pääluottamusmies, jonka toiminnasta Rakennustyöläisten Liitto myös vastaa, on itse ottanut osaa työtaisteluun sen sijaan, että hän olisi pyrkinyt sen lopettamiseen. Liioin ei hän ole asianmukaisesti pitänyt liittoa ja sen aluejärjestöä selvillä työtaistelun eri vaiheista.
Sanotuista syistä työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liiton maksamaan Suomen Rakennusteollisuusliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä 5000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Rakennusteollisuusliiton oikeudenkäyntikulut asiassa 400 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Vihma, Sierla, Kaski, Lankinen ja Suominen.
Tuomio oli yksimielinen.