Termination treated as dismissal with pay; union fined for failing to verify employer's grounds.

Vaikka työtodistuksessa viitattiin työsopimuksen purkamissäännöksiin, työsuhteen katkaisemista pidettiin irtisanomisena, kun osapuolet olivat sen sellaiseksi käsittäneet ja kun työntekijälle oli maksettu irtisanomisajan palkkaa. Kun irtisanomisajan palkan maksamisessa tapahtunut virhe korjattiin heti kun se oli havaittu, ei työnantajan katsottu tässä tietensä rikkoneen työehtosopimusta.

Aikaisempi, sittemmin parantunut vaurioalttius ei enää ollut asiallinen irtisanomisperuste, mutta kylläkin vahingonkorvauksen määrää alentava tekijä.

Työnantajaa ei voitu työntekijälle maksettavan irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen ohella velvoittaa erikseen maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Työnantajaliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. Autoliikenteen Työnantajayhdistys r.y. ja Matka-Autot Oy

RATKAISU

Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen välillä 19.1.1971 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

7 § Työsuhteen päättyminen

1. Työsopimuksen irtisanomisessa noudatetaan, koeaikaa lukuunottamatta, molemmin puolin neljäntoista (14) päivän irtisanomisaikaa.

2. Työnantaja ei kuitenkaan lopeta yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta jatkunutta työsuhdetta ilmoittamatta siitä ainakin kaksi viikkoa ennen jos työsuhde on jatkunut keskeytymättä viisi vuotta, vähintään kolme viikkoa ennen, sekä jos työsuhde on keskeytymättä jatkunut 10 vuotta, vähintään neljä viikkoa ennen. Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työnantaja on lain mukaan oikeutettu purkamaan työsopimuksen tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

3. Edellisessä kohdassa mainitut määräajat perustuvat ns. ennakkoilmoitusperiaatteeseen eivätkä ole mitään irtisanomisaikoja, joihin voitaisiin soveltaa lainsäädännössä olevia irtisanomisaikaan liittyviä määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanottujen yhdistysten välisessä irtisanomissuojaa koskevassa sopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava 14 vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Tällä määräyksellä ei kumota sopijapuolten välisen työehtosopimuksen ennakkoilmoituksia koskevia määräyksiä eikä sitä sovelleta silloin, kun työnantaja 5 §:ssä mainituin tavoin työsuhdetta päättämättä lomauttaa työntekijän.

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mikäli noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää vahingonkorvausvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

3 §

Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.

Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

4 §

Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijäin itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työsopimuslain 44 §:n 1 momentin mukaan työsopimuksen purkamisoikeus raukeaa viikon kuluttua siitä kun aihe purkamiseen ilmaantui. Jos taas katsotaan, että työnantajalla jälkikäteen on oikeus selittää väärin perustein suorittamansa purkaminen irtisanomiseksi, on myös irtisanomisen perusteeseen vedottava kohtuullisen ajan kuluessa. Jo vuoden 1970 syys-lokakuussa työnantaja oli, uhatessaan erottaa Mamian lehtiartikkelin vuoksi, vedonnut muodollisena syynä juuri kolaritilastoihin. Kun oli todettu, ettei Mamian kolaritilasto poikennut muiden kuljettajien kolaritilastosta, ei työnantaja tuolloin ollut halunnut irtisanoa Mamiaa niillä perusteilla. Vähän ennen työsopimuksen purkamista eli 1.2.1971 tapahtuneeseen Mamian ohjaaman auton vaurioitumiseen autotallin oven painuttua tuulen vuoksi auton kylkeen ei voitu vedota purkamisen perusteena. Irtisanomisen perusteeksi ei voitu myöskään vedota näiden eri kolaritilastoissa mainittujen tapausten yhteisvaikutukseenkaan edellä sanotuista syistä.

Autoliikenteen Työnantajayhdistykselle oli ilmoitettu työnantajan työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä eli siitä, että työnantaja ei ollut noudattanut ennakkoilmoitusaikaa sekä että irtisanominen oli tapahtunut ilman asiallista perustetta ja ilman irtisanomisaikaa. Autoliikenteen Työnantajayhdistys oli saanut aikaan vain sen, että työnantaja maksoi Mamialle irtisanomisajan palkan. Sen sijaan sanottu yhdistys oli muutoin hyväksynyt työnantajan menettelyn.

Edellä olevan perusteella Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut, että Matka-Autot Oy tuomittaisiin työehtosopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen tietensä rikkomisesta maksamaan Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitolle hyvityssakkoa sekä velvoitettaisiin suorittamaan Mamialle korvauksena kuuden kuukauden palkka 4.384,80 markkaa ja että Autoliikenteen Työnantajayhdistys tuomittaisiin maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Kanteessa esitetty väite, jonka mukaan Mamian irtisanomisen syynä olisivat olleet hänen sanomalehtilausuntonsa, ei pitänyt paikkaansa. Myöskään väite siitä, että Mamian poikkeuksellinen kolarialttius olisi johtunut hänen käytössään olleen linja-auton huonoista jarruista, ei ollut paikkansa pitävä. Sanottu auto on erikoisesti raskaaseen kaupunkikäyttöön suunniteltuna varustettu ylimitoitetuilla jarruilla, joista ei tiettävästi ollut tehty huomautuksia.

Asiasta oli käyty neuvotteluja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen kesken. Työnantaja oli myös pyytänyt Autoliikenteen Työnantajayhdistykseltä irtisanomisperustetta ja irtisanomismenettelyä koskevia neuvoja. Kun irtisanomiselle oli ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetut asialliset perusteet ja kun toisaalta irtisanominen oli tapahtunut työehtosopimuksen mukaisessa irtisanomisajassa ennakkoilmoitusaikaa noudattaen, vastaajat ovat katsoneet, etteivät ne ole syyllistyneet kanteessa väitettyihin työehtosopimuksen rikkomisiin, ja vaatineet kanteen hylkäämistä. Siltä varalta, että irtisanominen katsottaisiin irtisanomissuojasopimuksen vastaiseksi ja Matka-Autot Oy korvausvelvolliseksi Mamialle, vastaajat ovat paljoksuneet vaadittua korvaussummaa, jota määrättäessä olisi otettava huomioon, että Mamia oli jo 26.4.1971 saanut uuden työpaikan.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kun irtisanomissuojasopimuksen vastaisen irtisanomisen seuraamukseksi on sanotun sopimuksen 3 §:ssä määrätty velvollisuus korvauksen maksamiseen, työtuomioistuin katsoo, ottaen huomioon työehtosopimuslain 7 §:n säännökset, ettei tuollaisen irtisanomisen perusteella voida siihen syyllistynyttä työnantajaa velvoittaa erikseen maksamaan sanotun säännöksen tarkoittamaa hyvityssakkoa.

Neljännen odotusviikon palkan maksaminen Mamialle on osaltaan johtunut Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen toimenpiteistä. Työnantajayhdistys on kuitenkin, ottamatta tarvittavassa määrin selvää Mamian aiotun irtisanomisen perusteeksi esitetyistä seikoista, antanut yhtiölle ohjeen, jonka mukaan yhtiöllä oli oikeus Mamian irtisanomiseen. Työtuomioistuin katsoo työnantajayhdistyksen näin menetellessään laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että yhtiö noudattaa työehtosopimusta.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen Matka-Autot Oy:tä vastaan enemmälti, velvoittaa yhtiön maksamaan Kaarlo Mamialle korvauksena työsopimuksen irtisanomisesta ilman asiallista perustetta 2000 markkaa sekä, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, Autoliikenteen Työnantajayhdistyksen maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitolle hyvityssakkona valvontavelvollisuuden rikkomisesta 1500 markkaa. Autoliikenteen Työnantajayhdistys ja Matka-Autot Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton oikeudenkäyntikulut 550 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Vihma, Sirkiä, Hyppönen, Kaski ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.