Labor court dismisses union fine for breach of peace due to lack of evidence regarding union officials' participation in strikes.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Perusteluna sen luottamusmiesten ja toimihenkilön osallistuminen työtaisteluun ja heidän laiminlyöntinsä työtaistelun selvittämisessä.

Asianosaiset: Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Tekstiili- ja vaatetustyöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 30.12.1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät tällaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Palkkausmuodot ja palkkamäärittelyt

1. Korvaus työstä lasketaan määrätyltä ajanjaksolta (tuntija viikkopalkka) tai kappaleelta tai työmäärältä (kappale- ja aikaurakka).

2. Lisäksi voidaan käyttää palkkausmuotoja, joissa kiinteän pohjapalkan lisäksi maksetaan tuotannon tai muun tekijän perusteella määräytyvä palkkio.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Aikapalkka

1. Aikapalkat määräytyvät eri paikkakuntaluokissa ja palkkaryhmissä suoritetun työn mukaisen ammattiryhmittelyn ja tässä pykälässä mainittujen ohjepistepalkkojen perusteella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Suorituspalkka

Urakka- ja sekaurakkapalkka

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja ansion kohottamiseksi työntekijälle varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

2. Urakkahinnoittelun tulee olla sellainen, että normaalilla urakkatyösuorituksella ansio nousee seuraaviin ohjepistepalkkoihin:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. a) Urakka-ansion tulee kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa (suora urakka).

b) Milloin osa palkasta maksetaan kiinteänä aikapalkkana, tulee palkan liikkuvan osan kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa (sekaurakka).

4. a) Jos jossakin työssä otetaan käytäntöön uusi työmenetelmä taikka suoritetaan käyttö- tai työkoneessa tai tuotteen laadussa muutoksia taikka urakkahinnoittelun perusteissa muusta syystä tapahtuu muutoksia, on uusi urakkahinnoittelu suoritettava noudattaen edellä olevia määräyksiä.

Urakkahinnoittelun irtisanomisen suhteen on noudatettava jäljempänä b) kohdassa olevia määräyksiä.

b) Muissa kuin edellä a) kohdassa mainituissa tapauksissa voidaan voimassaolevan urakkahinnoittelun muutos toimeenpanna aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua tätä tarkoittavasta irtisanomisesta, ellei kysymys ole kokeiluluontoisesta urakkahinnoittelusta tai tilapäisestä hinnoittelun muutoksesta. Kokeiluluontoisen urakkahinnoittelun käyttöaikaa ei saa tarpeettomasi pitkittää yli sen ajan, joka tarvitaan pysyvien urakointiedellytysten selvittämiseen.

c) Jos hinnoittelussa toimeenpantu muutos tai uuden laadun hinnoittelu aiheuttaa työpaikalla erimielisyyttä eikä paikallisissa neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, on molemmilla asiapuolilla oikeus saattaa kysymys työnantaja- ja työntekijäliittojen käsiteltäväksi tämän työehtosopimuksen 25 §:ssä mainitussa järjestyksessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Jos jommaltakummalta puolelta vaaditaan tutkimusta urakkahinnoittelun perustaksi edellä 2 kohdan mukaan määrättävän normaalin tuotannon määrän selvittämiseksi on tällainen tutkimus viipymättä toimeenpantava ja aloitettava mikäli mahdollista viikon kuluessa siitä, kun tätä tarkoittava esitys on tehty. Jos on tehty useampia perusteltuja esityksiä tutkimuksen suorittamisesta, on tutkimukset pyrittävä tekemään siinä järjestyksessä kuin niitä on pyydetty. Milloin urakkatyön hinnoittelu ei perustu suoritettuihin aikatutkimuksiin, voidaan tuotannon määrän toteamiseksi perusteena yleensä käyttää asianomaisen työntekijäryhmän keskimääräistä urakkatyösaavutusta samanlaisessa työssä kolmen kuukauden aikana.

Sopimuspuolet toteavat, että työn- ja aikatutkimukset muodostavat oikeudenmukaisen perusteen urakkahinnoittelulle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Mikäli urakkatyössä työntekijän työsuoritus laskee siinä määrin alle normaalin urakkatyösuorituksen, ettei ensiksi mainitun työsuorituksen ja tämän pykälän 2 ja 3 kohtien mukaisesti suoritetun hinnoittelun perusteella laskettu keskimääräinen urakka-ansio palkanmaksukaudelta saavuta tasoa, joka vastaa kysymyksessä olevan työn palkkaryhmän aikatyön ohjepistepalkkaa, maksetaan työntekijälle palkanmaksukaudelta näiltä urakkatyötunneilta taattuna alimmaistuntipalkkana mainittu aikatyön ohjepistepalkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos tämän työehtosopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevassa asiassa syntyy erimielisyyttä, eikä luottamusmiessopimuksen 10 §:n mukaisissa neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Turvautuminen työnseisaukseen tai muuhun toimenpiteeseen työn säännöllisen kulun estämiseksi tässä sopimuskohdassa tarkoitetun erimielisyyden johdosta on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että sen jäsenyrityksen Oy Porin Puuvilla Ab:n tuotantolaitoksella Porin kaupungissa olivat Porin Tekstiilityöntekijät r.y:n työpaikalle nimeämät varapääluottamusmies Kalevi Kaukovaara sekä osastonluottamusmiehet Jaakko Stenfors ja Olavi Välimäki esittäneet toukokuussa 1971 yhtiön edustajille vaatimuksen värjäämön työntekijäin paikan niin sanotun kiinteän osan korottamisesta 50 pennillä tunnilta. Sen jälkeen käydyissä neuvotteluissa oli todettu kysymyksessä oleville työntekijöille maksettavien palkkojen kiistattomasti täyttävän työehtosopimuksen määräykset ja työehtosopimusta muutenkin noudatetun, minkä vuoksi työnantaja ei ollut voinut hyväksyä esitettyä yleistä palkankorotusvaatimusta eikä muitakaan työehtosopimuksen vastaisia palkankorotusvaatimuksia.

Touko-kesäkuussa oli työpaikalla käyty neuvotteluja myös yhtiön kutomon urakkahinnoittelusta. Tällöinkin oli todettu urakkahinnoittelun täyttävän työehtosopimuksen määräykset, vaikkakin työnantaja oli ollut suostuvainen eräisiin palkan korotuksiin.

Kun edellä tarkoitettu värjäämön työntekijöitä koskeva palkankorotusvaatimus ei ollut johtanut toivottuun tulokseen, oli yhtiön kappalevärjäämössä alkanut istumalakko 6.6.1971 kello 23 aikaan. Lakkoon, joka oli päättynyt seuraavana päivänä 7.6.1971 kello 23 aikaan, oli ottanut osaa noin 30 värjäämön työntekijää, heidän joukossaan luottamusmies Jaakko Stenfors ja luottamusmies Olavi Välimäki, joka kuului myös ammattiosaston toimikuntaan.

Yhtiön kutomon Rti-koneilla kutojat ja patterintäyttäjät, yhteensä 10 henkeä, olivat 14.6.1971 olleet istumalakossa ajan 10-12. Lakon syyksi oli ilmoitettu vaatimus urakkahinnoittelun muuttamisesta, ja siihen oli ottanut osaa työosaston luottamusmies Lea Sopenkivi.

Ammattiosasto ja vastaajaliitto olivat selvästi laiminlyöneet velvollisuutensa aktiivisesti myötävaikuttaa työtaistelujen lopettamiseen. Ammattiosaston asettamat luottamusmiehet olivat olleet esittämässä selvästi työehtosopimuksen vastaisia palkankorotusvaatimuksia itse osallistuen lakkoihin. Vastaajaliitto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin lakkojen estämiseksi ja lopettamiseksi. Näillä perusteilla Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Tekstiili- ja vaatetustyöväen Liitto sekä Porin Tekstiilityöntekijät tuomittaisiin työehtosopimuslain 9 §:n nojalla maksamaan Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitolle työtuomioistuimen kohtuulliseksi harkitsema hyvityssakko.

Kanteeseen vastatessaan Tekstiili- ja vaatetustyöväen Liitto on lausunut, että värjäämön työnseisauksen alkaessa 6.6.1971 yöllä ei paikalla ollut yhtään luottamusmiestä. Työosaston luottamusmiehen Jaakko Stenforsin tultua seuraavana aamuna työpaikalle oli tilanne ollut niin kärjistynyt, että asiallista keskustelua työntekijäin ja paikalla olleen työnantajan edustajan, insinööri Kauko Valtasen kesken ei ollut saatu aikaan. Insinööri Valtasen toimeenpantua työntekijäin keskuudessa äänestyksen siitä, saiko luottamusmies Stenfors punnita värejä lankavärjäämöön, joka ei ollut lakossa, oli viety edellytykset luottamusmiehen toiminnalta työrauhan palauttamiseksi. Vasta tilanteen rauhoituttua oli seuraava yövuoro liiton ja ammattiosaston luottamusmiehen toimenpiteiden ansiosta aloittanut työt normaalisti. Lyhyeksi jääneestä työtaistelusta oli ollut vain vähän haittaa tehtaan tuotannolle.

Myös 14.6.1971 toimeenpantu kutojien lakko oli saatu pääluottamusmies Eino Rostedtin ja osastonluottamusmies Sopenkiven ansiosta nopeasti päättymään. Sopenkivi ei apukutojana voinut yksin työskennellä kutojien ollessa lakossa, joten hänen ei ole katsottava ottaneen osaa lakkoon. Vastaajaliitosta oli oltu jatkuvasti yhteydessä työpaikalla toimiviin luottamusmiehiin ja ammattiosaston toimihenkilöihin, joille oli selvästi ilmoitettu heidän velvollisuutensa työrauhan palauttamiseksi. Vastaajaliiton ja ammattiosaston toimenpiteiden ansiosta työnseisaukset oli saatu nopeasti ja asiallisesti selvitetyiksi.

Vastineessa lausutun johdosta Tekstiiliteollisuuden Työnantajaliitto on luopunut Tekstiili- ja vaatetustyöväen Liittoa vastaan esittämistään vaatimuksista.

Porin Tekstiilityöntekijöitä on jutussa kuultu.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Vihma, Kaski, Lankinen ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.