Labor court dismissed union strike claims for wage rule violations but fined one union branch for trustee negligence.

Yhtiön kolmella eri tehtaalla oli toimeenpantu työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistunut työtaistelu, josta aiheutunut valvontavelvollisuuden ja työrauhavelvollisuuden rikkomisesta vireille pantu kanne hylätty työntekijäliiton ja kahden ammattiosaston osalta. Yksi ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon sen asettaman pääluottamusmiehen laiminlyönnin vuoksi.

Kantajalle ei tuomittu maksettavaksi oikeudenkäyntikuluja.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton välillä 21.12.1970 ajaksi 1.1.197131.3.1972 tehdyssä paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tiiman sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III. PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Palkanmaksu

1. Palkkakausi

Palkkakausi on paperi- ja puumassateollisuudessa kaksi työehtosopimuksen mukaista työviikkoa.

2. Maksupäivä

Palkanmaksupäivä on kunkin palkkakauden toisen viikon perjantai, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhäpäiväksi, maksetaan palkka sitä edeltävänä arkipäivänä.

3. Palkka

Työntekijäin kausipalkan perusteina ovat hänen kokonaistuntipalkkansa kerrottuna keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tuntikertoimella 82 ja muissa työaikamuodoissa tuntikertoimella 80. Kausipalkka maksetaan työntekijälle kulumassa olevan palkkakauden palkanmaksupäivänä.

Työtuntijärjestelmän mukainen sunnuntaityökorotus, työehtosopimuksen 17 §:n 3. kohdan muist. 3:ssa tarkoitettu lisä ja erillisinä maksettavat vuorotyölisät maksetaan niinikään kulumassa olevan palkkakauden kausipalkan yhteydessä. Myös uuden vuoden ja itsenäisyyspäivän palkan korotusosat maksetaan työtuntijärjestelmän mukaisesti kausipalkan yhteydessä.

Palkkakauden päättymistä seuraavassa kausipalkassa työntekijöille maksetaan tuntikohtaiseen kirjanpitoon perustuen lain tai sopimuksen nojalla erillisinä maksettavat erät kuten ylityökorvaukset jne.

4. Kausipalkan tarkistaminen

- aikatyö

Palkattomat poissaolot vähennetään aikatyöntekijöille poissaoloa seuraavan palkkakauden kausipalkasta suhteessa työssäolotunteihin.

Palkkaperusteiden vakinaiset muutokset otetaan aikatyöntekijöillä huomioon kausipalkassa seuraavan täyden palkkakauden alusta lukien. Muutos katsotaan maksuteknillisesti vakinaiseksi jos se kestää yhden kokonaisen palkkakauden.

Muut palkkaperusteiden muutokset otetaan huomioon tuntikohtaisen palkkakirjanpidon perusteella tarkistamalla työntekijän kausipalkkaa seuraavassa kausipalkassa siten, että vanhan ja uuden palkkaperusteen erotus kerrotaan sillä työtuntimäärällä, jonka uusi palkkaperuste on ollut voimassa.

- suorituspalkkatyö

Suorituspalkkatyöntekijän kausipalkkaa tarkistetaan seuraavan palkkakauden kausipalkassa päättyneen palkkakauden tuntikohtaiseen palkkakirjanpitoon ja hinnoitteluun perustuvan ansion ja edellisenä palkanmaksupäivänä maksetun kausipalkan erotuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten viilillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kohta 7.

Kausipalkkajärjestelmään siirrytään 31.5.1971 lukien. Liitot ovat yksimielisiä siitä, että kausipalkka ei saa vaikeuttaa suorituspalkan käyttämistä eikä siihen siirtymistä työssä, jossa sen käyttö on tarkoituksenmukaista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisliittojen antamissa sanotun työehtosopimuksen soveltamisohjeissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

13 § Palkanmaksu

Tätä koskeva pöytäkirja ja soveltamisohjeet painetaan erikseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksesta ovat asianosaisliitot antaneet vielä lisäsoveltamisohjeita, joissa sanotaan muun muassa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Ylityön ja sunnuntaityön palkan laskeminen

Koska on ilmennyt epäselvyyksiä yli- ja sunnuntaityön palkanlaskennassa, todettakoon, että olennaista muutosta ei tässä suhteessa ole tapahtunut. Säännöllisenä työaikanaan työskenteleviin työntekijän sunnuntaityön perusosa sisältyy työntekijän kausipalkkaan. Sunnuntaityön korotusosa maksetaan vanhaa käytäntöä noudattaen (pääsääntö), ellei paikallisesti sovita käytettäväksi korotusosan laskemisessa TES:n 15 §:n mukaista keskituntiansiota.

Ylitöiden perusosa ja korotusosa lasketaan täysin nykyisellä tavalla (pääsääntö) ellei paikallisesti sovita ylityön korotusosan laskemisesta TES:n 15 §:n keskituntiansion mukaan. Huomattakoon, että ylityön perusosa aikatyössä lasketaan kokonaistuntipalkan mukaan, eikä suhtauttamista palkkakauden säännöllisiin työtunteihin suoriteta.

4. Vakiolisien 1. maksu

13 §:n soveltamisohjeen 3. kohdassa on määritelty 1. maksun osalta vakiolisien maksu työtuntijärjestelmän mukaan, joka on pääsääntö. Vaihtoehtoisesti voidaan nämä vakiolisät maksaa paikallisesti sopien keskimääräisinä lisinä, jotka seuraavan palkanmaksun yhteydessä tarkistetaan tuntikohtaisen laskennan mukaan. Jatkoneuvottelussa liitot ovat sopineet, etteivät ne aseta estettä vakiolisien keskimääräiselle maksutavalle, mikäli siitä paikallisesti sovitaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen tulkintaa koskevan ja työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn kestäessä olivat yhtiön Kaukopään, Tainionkosken ja Imatran tehtaiden työntekijät tulkintatavoitteidensa toteutumiseksi ryhtyneet seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin:

Imatran tehtailla oli pääluottamusmies Kalso 14.7.1971 kello 8.30 soittanut johtaja Kalevi Ignatiukselle pyytäen saada tulla keskustelemaan. Keskusteltaessa Kalso oli ilmoittanut, että tehtailla jarrutetaan, mikä johtui siitä, että edellisenä päivänä pidetystä neuvottelusta työnantajaliiton edustajat olivat poistuneet kesken neuvottelun. Kalson väite työnantajaliiton edustajien käyttäytymisestä ei pitänyt paikkaansa. Jarrutus tehtailla oli alkanut mäntysuovan pakkauksessa kello 7-8 aikaan. Pääluottamusmies Kalso oli noin kello 10 ilmoittanut työnantajalle, että molempien mäntyöljytislaamoiden raakaöljysyöttö on työnantajan toimesta pudotettava puoleen normaalista tai muutoin työntekijät pudottavat sen puoleen. Heti tämän jälkeen oli Kalso kuitenkin peruuttanut mainitun kehotuksen koska hän oli saanut tietää, että neuvottelut tulevat työnantajapuolen kanssa alkamaan Kaukopäässä kello 12.

Enso-Gutzeit Osakeyhtiön puheena olevien kolmen tehtaan työntekijät olivat työehtosopimuksen vastaisin toimenpitein yrittäneet painostaa työnantajaa suostumaan esittämiinsä työehtosopimuksen tulkintaa koskeviin vaatimuksiin kesken työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn. Mainittuja ammattiosastoja työpaikoilla edustavat luottamusmiehet olivat tukeneet työntekijöitä ja myös itse osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin tai ilmoittaneet niistä työnantajan edustajille ryhtymättä riittäviin toimenpiteisiin normaalin tilanteen palauttamiseksi työpaikoille.

Esittämillään perusteilla Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto sekä Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kaukopään osasto n:o 21, Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tainionkosken osasto n:o 22 ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Imatran osasto n:o 79 tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä maksamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakko.

Kanteeseen vastatessaan Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on lausunut, että kanteessa tarkoitetut Kaukopään. Tainionkosken ja Imatran tehtaiden 13.7. ja 14.7.1971 tapahtuneet tuotannon häiriöt olivat aiheutuneet työnantajan työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä, jonka johdosta vastaajaliitto oli pannut vastakanteella vireille työtuomioistuimessa jutun Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliittoa vastaan.

Eri tehtaiden tapahtumien osalta Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on lausunut seuraavaa:

Imatran tehtailla ei pääluottamusmies Kalso ollut 13.7.1971 havainnut minkäänlaisia häiriöitä normaalissa tuotannossa. Seuraavana päivänä olivat aamuvuoron työntekijät, saatuaan tietää, ettei 13.7.1971 ollutkaan käyty mitään neuvottelua työnantajaliiton edustajien poistuttua paikalta, ilmoittaneet noin kello 7.30, että he hidastavat tuotantoa. Luottamusmiesten kehotettua heitä normaaliin työvauhtiin ei jarrutusta ollut tapahtunut. Suopatehtaan tuotannon hidastuminen oli johtunut jäähdytyskoneiston teknillisestä häiriöstä. Imatran tehtailla ei näin ollen ollut esiintynyt lainkaan tuotannon jarrutusta.

Kanteessa esitetty väite, jonka mukaan 13.7.1971 olisi perustettu työryhmä palkkalipukkeen muuttamista varten, ei pitänyt paikkaansa. Pääluottamusmies Kalso oli tarkastanut sanottuna päivänä selostustilaisuuden jälkeen kello 14.15 kokoussalin, eikä siellä silloin ollut ketään. Seuraavana päivänä pidetyssä neuvottelussa sen sijaan oli tällainen työryhmä perustettu. Ammattiosastojen toimikuntien yhteiskokouksen päätettyä, että tuotanto tuli normalisoida, oli jarrutus tuon kokouksen jälkeen päättynyt.

Kun ammattiosastot ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto olivat kerrotuin tavoin tehneet kaiken voitavansa syntyneen selkkauksen selvittämiseksi onnistuenkin siinä niin, että työtaistelu kesti vain 22 tuntia, liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä kaikilta osiltaan.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kaukopään osastoa n:o 21, Tainionkosken osastoa n:o 22 ja Imatran osastoa n:o 79 on jutussa kuultu.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että sen jälkeen kun Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Kaukopään ammattikoululla oli 13.7.1971 kello 10-13 pidetty kanteessa tarkoitettu tilaisuus, jossa oli ollut esillä kysymys palkkiotyön käsittelystä kausipalkkauksessa sekä palkkiolipukkeen selvittämisestä, asianosaisten ollessa eri mieltä siitä, mitä sanotussa kokouksessa oli päätetty näiden kysymysten edelleen käsittelemisestä, on yhtiön Kaukopään ja Tainionkosken tehtailla 13.7.1971 alkaen toimeenpantu asian käsittelyn jouduttamiseksi kanteessa tarkoitettu työn hidastaminen, joka on päättynyt 14.7.1971 kello 14 ammattiosastojen toimikuntien yhteisen kokouksen jälkeen. Myös yhtiön Imatran tehtailla on yritetty saada aikaan hidastusta, mutta tässä ei ole näytetty onnistutun muutoin kuin sikäli että rikkoutuneen suovanpakkauskoneen korjaamisessa ja sen jälkeisessä käyntiinlaitossa on 14.7.1971 viivytelty.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Svartström, Vihma, Kaski ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.