Labor court dismisses union appeal for damages against union members for failing to restore work peace during strike.

Ammattiosaston asettamat luottamusmiehet olivat pyrkineet työtaistelun lopettamiseen. Osasto, joka kuitenkin vastasi pääluottamusmiehen tehtäviä työtaistelun aikana hoitaneen varapääluottamusmiehen laiminlyönneistä samoin kuin siitä, etteivät ammattiosaston elimet muutoinkaan ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelun osan johdosta tapahtunutta aikaisemmin ja tehokkaammin, tuomittu hyvityssakkoon.

Kanne hylätty näyttämättömänä työntekijäliiton osalta.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä 21.12.1970 ajaksi 1.1.197131.3.1972 tehdyssä paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III. PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Kokonaistuntipalkka järjestelmä

1. Kokonaistuntipalkkoihin todetaan sisältyvän aikaisemmin käytössä olleet ohjetuntipalkat sekä työehtosopimukseen tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteina olleet palkkiot ja lisät lukuunottamatta työehtosopimuksen 17 §:n 3. kohdan muistutus 3:ssa tarkoitettua lisää tai niitä paikalliseen sopimukseen perustuvia lisiä, joiden maksamisesta erillisenä on sovittu.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien A5-K5 kokonaistuntipalkka on vähintään 3,90 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta (Kts. sov. ohjeet).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kokonaistuntipalkat ovat 2. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kokonaistuntipalkoista.

Suorittaessaan sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehille ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.

Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen, mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi. (Kts. sov. ohjeet)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. Kokonaistuntipalkalla työskentelevän työntekijän tulee suorittaa työnsä työn laadun edellyttämällä valppaudella ja ahkeruudella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 27 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI. NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Tainionkosken tehtailla työskentelevä Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tainionkosken osasto n:o 22 r.y:n asettama pääluottamusmies Kauko Kokkonen oli 17.5.1971 tehnyt työnantajalle esityksen muun muassa sanotun tuotantolaitoksen valkaisulaitoksen kaikkien työntekijöiden kokonaistuntipalkkojen korottamisesta niiden jälkeenjääneisyyden vuoksi 25-28 pennillä. Neuvottelujen kuluessa, joita oli käyty Tainionkoskella niin paikallisten osapuolten kesken kuin liittojen edustajien läsnä ollessa 7.6., 17.6., 23.6., 29.6., 8.7., 12.7. ja 16.7.1971, työntekijät olivat korottaneet vaatimustaan 88-101 penniin tunnilta. Käydyissä neuvotteluissa oli työnantajapuoli tarjonnut työntekijöille työehtosopimuksen mukaisin perustein 20-23 pennin korotuksia tunnilta.

Neuvotteluista huolimatta olivat työntekijät vaatimustensa tueksi ryhtyneet seuraaviin työtaistelutoimenpiteisiin:

Paikallisen neuvottelun päätyttyä 29.6.1971 kello 11.30 siten, että erimielisyysasia oli päätetty siirtää liittojen käsiteltäväksi, oli valkaisulaitoksen hoitaja Pekka Filpponen ilmoittanut, että valkaisulaitoksen henkilökunta pysäyttää valkaisulaitoksen ajaksi 13-15, koska palkkaneuvotteluissa ei ollut päästy sopimukseen. Työnantajan vaatimuksesta huolimatta eivät työntekijät olleet suostuneet käynnistämään laitosta, jonka he ilmoittivat pysäyttäneensä yhteisestä päätöksestä.

Valkaisulaitoksen työntekijät olivat 1.7.1971 pienentäneet valkaisulaitoksen normaalia ajonopeutta 7-5 m3 minuutissa, mikä oli merkinnyt tuotannon pienentymistä normaaliin verrattuna 25-20 %:lla. Työnantajan vaatiessa useita kertoja normaalin olotilan palauttamista työntekijät olivat ilmoittaneet ajonopeuden pudottamisen perustuvan valkaisijoiden yhteiseen päätökseen tarkoituksena palkkaneuvottelujen kiirehtiminen ja palkan korottaminen työntekijäin toivomuksia vastaavaksi. Jarrutus oli päättynyt 7.7.1971 kello 7, jotta liitot saattoivat neuvotella asiasta.

Liitot eivät olleet 8.7.1971 pidetyssä neuvottelussa päässeet yksimielisiksi ja niiden kehotuksesta asiassa oli neuvoteltu paikallisesti 12.7.1971 kello 14-16, jolloin oli sovittu uudeksi neuvottelupäiväksi 16.7.1971. Tästä huolimatta olivat valkaisulaitoksen työntekijät 12.7.1971 kello 17 pudottaneet ajonopeuden siten, että valkaisulaitoksen tuotanto oli pienentynyt jälleen 25-20 % normaalista. Syyksi menettelylleen olivat työntekijät ilmoittaneet, ettei palkkaneuvottelujen tulos tyydyttänyt heitä ja että he ajoivat palkkausta vastaavalla vauhdilla. Seuraavana päivänä 13.7.1971 oli nopeutta pudotettu vielä lisää siten, että tuotanto oli supistunut puoleen normaalista. Jarrutus oli päättynyt tällä kertaa 14.7.1971 kello 15.

Valkaisulaitoksen nopeutta oli jälleen 16.7.1971 pidettyjen neuvottelujen jälkeen 17.7.1971 pudotettu siten, että tuotanto oli laskenut 25-20 % normaalista. Työnantajan vetoomuksiin oli saatu samanlaiset vastaukset kuin edellisilläkin kerroilla. Tällä kertaa jarrutus oli päättynyt 27.7.1971 kello 1.30. Työntekijät olivat myöntäneet olleensa tietoisia siitä, että heidän kysymyksessä oleva menettelynsä oli ollut työehtosopimuksen vastaista.

Edellä sanottuihin työtaisteluihin olivat ottaneet osaa valkaisulaitoksen kaikki 8 työntekijää.

Lisäksi olivat Tainionkosken tehtaiden kartonki- ja selluloosatehtaan edellä mainittuun ammattiosastoon kuuluvat trukinkuljettajat 26.7.1971 kello 20 ryhtyneet istumalakkoon, joka oli kestänyt 27.7.1971 kello 0.30 saakka. Työnseisaukseen oli ottanut osaa myös työvuorossa ollut luottamusmies Veikko Mustonen, joka myös oli ilmoittanut lakosta työvuorossa olleille trukinkuljettajille. Tämän työnseisauksen syyksi työntekijät olivat ilmoittaneet palkkaneuvottelujen viipymisen.

Yhtiölle oli kerrotuista työtaistelutoimenpiteistä aiheutunut noin 1.570 tonnin tuotannonmenetykset, mikä vastaa 230.000 markan katetappiota.

Ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet olivat jatkuvasti tukeneet työntekijöitä näiden työehtosopimuksen vastaisessa menettelyssä ja itsekin esittäneet työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Toisaalta luottamusmiehet eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin normaalin olotilan palauttamiseksi. Myöskään Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla.

Esittämillään perusteilla Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto ja sanottu ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoihin.

Kanteeseen vastatessaan Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on lausunut, että ammattiosasto ei katsonut menetelleensä työehtosopimuksen vastaisesti esittäessään työnantajalle valkaisulaitoksen työntekijäin palkankorotusvaatimuksen, sillä työmenetelmien muutosten sekä työmäärän lisääntymisen vuoksi oli laitoksella syntynyt tilanne, joka työehtosopimuksen määräysten mukaan edellytti kokonaistuntipalkkojen tarkistamista.

Ammattiosasto ja luottamusmiehet olivat tehneet voitavansa työtaistelutoimenpiteiden estämiseksi. Pääluottamusmies Kokkonen oli tullut vuosilomaltaan selvittämään tilannetta. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto oli pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin saamaan tilanteen normaaliksi. Tilannetta liiton kannalta oli vaikeuttanut se, että vuosilomien vuoksi toimitsijoilla oli tavallista enemmän kiirettä. Työtaistelutoimenpiteiden vaikutus ei myöskään ollut niin suuri kuin kanteessa oli väitetty.

Sanotuilla perusteilla Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Tainionkosken osastoa n:o 22 on jutussa kuultu.

Asianosaisliitot ja ammattiosasto ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Svartström, Sirkiä, Sierla, Kaski Suominen ja Aitamurto.

Tuomio oli yksimielinen.