Labor court dismissed strike damages claims because unions took steps to end the strike.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed compensation claims filed against trade unions for violating strike obligations. The unions argued they had already taken necessary measures to conclude the strike, including addressing wage disputes over piece-rate versus hourly pay. The court ruled that these actions by the unions and their representatives constituted sufficient steps to terminate the strike, thereby negating the grounds for damages.
Legislator headnote
AI generatedSection 14 of the Collective Agreement; Section 7 of the Collective Agreement: Where trade unions and their representatives have taken measures to end a strike, claims for damages for breach of strike obligations are dismissed.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijäliittoja ja ammattiosastoja vastaan työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevassa jutussa esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty lähinnä ottaen huomioon ne toimenpiteet, joihin työntekijäyhdistykset ja niiden edustajat olivat ryhtyneet työtaistelun lopettamiseksi.
Luottamusmiesten osallistumista työn hidastamiseen arvosteltaessa otettu huomioon myös heillä ollut käsitys urakkasopimuksen voimassaolon lakkaamisesta ja mahdollisuudesta vähentää työvauhtia aikapalkalle siirryttäessä.
Toisen työntekijäliiton toimenpiteet olivat tosin viipyneet, mutta sen taas ei ollut näytetty johtuneen muusta kuin siitä syystä, että liiton henkilökunta oli sidottu samanaikaisten laajempien työtaistelujen selvittämiseen.
Asianosaiset: Puujalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Puutyöväenliitto r.y. ja Suomen Puunjalostusteollisuustyöntekijäin Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisten välillä on joulukuun 8 päivänä 1969 tehty työehtosopimus, jossa on muun muassa seuraava määräys:
14 § Suorituspalkat
1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on työt mahdollisuuksien mukaan pyrittävä järjestämään urakkatyöksi.
Muist. 1. Urakkaperusteen tulee olla kaikille samaa työtä tekeville sama.
2. Ennen uuden urakkatyön alkamista ja ennen uuden menetelmän käyttöönottamista on työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän välillä pyrittävä tekemään urakkasopimus. Neuvotteluilla ei kuitenkaan saa hidastaa tai estää uuden työn tai menetelmän käyttöönottamista. Urakkahinnoittelu sovitaan joko jatkuvaksi tai määräaikaiseksi. Määräaikaista urakkasopimusta tehtäessä on myöskin sovittava sen voimassaoloajasta.
Urakkaneuvotteluissa on lähtökohtana ansiotasotavoitteesta sopiminen. Ohjeena on tällöin pidettävä sitä, että ansiotaso huomioonottaen ko. työn vaativuus ja muut työn tekijälleen asettamat vaatimukset asettuu oikeaan suhteeseen ao. tehtaassa muodostuneeseen ansiotasoon.
Ellei jatkuvasta urakkahinnoittelusta päästä yksimielisyyteen, on harjaantumisajan palkkaus pyrittävä järjestämään käyttämällä joko määräaikaista urakkahinnoittelua taikka aikapalkkausta.
Mikäli ansiotasotavoitteesta on sovittu, taataan 85 % ansiotasotavoitteesta määräaikaishinnoittelun aikana, ei kuitenkaan kauemmin kuin kuudelta tiliväliltä laskettuna uuden työn tai uudella menetelmällä työskentelyn aloittamisesta, ellei ajanjaksosta toisin sovita. Vastaavalta ajalta suoritetaan 85 % ansiotasotavoitteesta, ellei määräaikaishinnoittelusta päästä sopimukseen.
Ellei ansiotasotavoitteesta eikä määräaikaishinnoittelusta tai muusta palkkaperusteesta päästä sopimukseen, suoritetaan työ tuntityönä ohjetuntipalkalla, ja asia alistetaan liittojen käsiteltäväksi.
3 Voimassaolevat jatkuvat urakkahinnoittelut ovat voimassa 4. kohdassa mainittua tapausta lukuunottamatta sopimuskauden loppuun.
Urakkatyötä tehtäessä on 13 §:n 1. tai 2., kohdassa mainittu ohjetuntipalkka taattu.
4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleen hinnoittelu. Neuvottelut ja sopiminen uudesta hinnoittelusta on suoritettava 2. kohdan mukaisesti.
5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijäin aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.
6. Sahateollisuudessa noudatetaan paikallisesti vakiintuneen käytännön mukaan kehyssahaajain työstä riippuvien työntekijäin palkan määrittelyssä vakiintuneita prosenttisuhteita, jotka perustuvat sahausurakkahinnoitteluun (100 %). Eturaamin sahurin kytkentäprosentti on 105 ja takaraamin sahurin 100. Pitkäntavaran käsittelyssä on alin sahausurakkaan kytketty prosenttisuhde 70. 70 ylittävien prosenttisuhdelukujen muuttaminen on sallittu vain allekirjoittaneiden liittojen suostumuksella.
Muist. 1. Niissä tapauksissa, joissa kytkentäprosentti vuoden 1970 korotuksen yhteydessä muuttuu, muuttuvat vastaavasti edellä 6. kohdassa mainitut prosenttisuhteet.
7. Ennenkuin urakkatyön hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 29 §:ssä mainitulla tavalla, älköön kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Hämeenlinnan Puu- ja Vanerityöväen ammattiosastoa ja Hämeenlinnan Puuteollisuustyöväen osastoa on jutussa kuultu.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Holopainen, Järvenpää, Svartström, Vihma, Tiitola, Hyppönen, Suominen ja Aitamurto.
Tuomio oli yksimielinen.