Strike to demand two weeks' pay without notice dismissed as it violated collective agreement terms.

Työtaistelun tarkoitus oli ollut tukea vaatimusta, että ilman irtisanomisaikaa irtisanottu työntekijä oli pidettävä työssä kaksi viikkoa tai hänelle maksettava täysi palkka kahdelta viikolta.

Kun työtaistelu ei ollut kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin tai työehtosopimukseen kokonaisuudessaan, kanne työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hylätty.

Asianosaiset: Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto MTHL:n Työnantajat r.y. Suomen Metallityöväen Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen kesken 25.3.1971 tehdyssä konepajaalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Yleissopimuksen noudattaminen

Keskusjärjestöjen 15.5.1946 tekemä yleissopimus siihen liittyvine selvennyksineen ja sovellutusohjeineen sitoo sopimuspuolia ja niiden jäseniä.

Yleissopimus ja sitä koskeva täydennyspöytäkirja on liitetty tähän työehtosopimukseen.

3§ Irtisanomissuojaa koskeva sopimus

Mom. 1. Keskusjärjestöjen 22.2.1966 allekirjoittama irtisanomissuojaa koskeva sopimus allekirjoituspöytäkirjoineen sitoo tämän työehtosopimuksen osana sopimuspuolia ja niiden jäseniä. Irtisanomissuojaa koskeva sopimus on allekirjoituspöytäkirjoineen liitetty tähän työehtosopimukseen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa lyhyesti on mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mom. 3. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskusliittojen välisessä yleissopimuksessa sanotaan muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Keskusliittojen välisessä irtisanomissuojasopimuksessa sanotaan muun muassa seuraavaa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Tämä sopimus koskee työntekijää, joka 18 vuotta täytettyään on ollut samassa työsuhteessa vähintään 9 kuukautta. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jona työntekijä on ollut asevelvollisuuslain nojalla vakinaista palvelustaan suorittamassa.

Tämä sopimus ei koske:

1. työntekijää, joka on otettu työhön määrätyksi ajaksi tai määrättyä tehtävää varten

2. ulkomaan-, taikka rannikko- tai sisävesiliikenteessä kulkevissa aluksissa työskenteleviä; eikä

3. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 31 §:ssä mainitun syyn perusteella.

Sopimuksen piiriin kuuluvat kuitenkin ne tapaukset, joissa työsopimus on purettu sairauden tai sanotun lain 15 §:ään sisältyvien järjestysmääräysten rikkomisen perusteella.

2 §

Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava 14 vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Tällä määräyksellä ei kumota työehtosopimusten ennakkoilmoituksia koskevia määräyksiä eikä sitä sovelleta silloin, kun työnantaja 5 §:ssä mainituin tavoin työsuhdetta päättämättä lomauttaa työntekijän

Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää vahingonkorvausvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Konepajan kaikki työntekijät olivat aloittaneet samana päivänä eli 15.7.1971 kello 13.00 istumalakon. Työpaikan pääluottamusmies Kaarlo Lankinen oli heti lakon alkamisen jälkeen ottanut yhteyden yhtiön toimitusjohtajaan ja vaatinut, että Vähä on pidettävä työssä kaksi viikkoa tai hänelle on maksettava kahden viikon palkka. Tähän vaatimukseen työnantaja ei ollut suostunut, koska se ei ollut työehtosopimuksen mukainen. Istumalakko oli jatkunut keskeytyksettä 22.7.1971 kello 7.00 saakka, jolloin työt jälleen oli aloitettu. Istumalakkoon olivat lisäksi 16.7.1971 yhtyneet yhtiön Kymin Oy:n Kuusankosken tehtaalla työskentelevät työntekijät sekä 20.7.1971 yhtiön Kymin Oy:n Voikkaan tehtaalla ja Kymin Oy:n Svartbäckin tehtaalla työskentelevät työntekijät. Siihen olivat pääluottamusmies Lankisen lisäksi ottaneet osaa myös osastonluottamusmiehet Markku Sydänmaanlakka ja Lasse Lehto sekä varaluottamusmies Aulis Aunela.

Metalliteollisuudenharjoittajain Liitto - MTHL:n Työnantajat on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Kouvolan seudun auto- ja metallityöväen ammattiosastoa on jutussa kuultu.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Uoti, Hyppönen, Virtanen ja Aitamurto

Tuomio oli yksimielinen.