Labor court dismissed union damages claim against union for strike participation in collective agreement dispute.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the employer union's damages claim against the employee union and its committee for participating in a strike. The court found that the employee union had fulfilled its duty to negotiate and attempt to restore peace after the collective agreement failed to resolve the dispute. Consequently, the union could not be held liable for damages under the relevant labor law provisions.
Legislator headnote
AI generatedSections 8, 9, and 10 of the Collective Agreements Act; A union is not liable for damages if it has diligently attempted to restore peace and negotiate after a collective agreement fails to resolve a dispute.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työtaistelun johdosta, johon oli ottanut osaa sen jäsenten enemmistö, joukossaan toimikunnan jäseniä ja luottamusmiehiä, joita oli ollut lakkotoimikunnan jäseninäkin. Ammattiosasto ei muutenkaan ollut ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi.
Hyvityssakkovaatimus työntekijäliittoa vastaan hylätty, kun oli jäänyt näyttämättä, että liitto olisi laiminlyönyt velvollisuuksiaan.
Asianosaiset: Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen kesken 22.1.1971 tehdyssä konepuolen työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
14 §
Jos syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta eivätkä asianomaisten keskinäiset neuvottelut ole johtaneet sovintoon, siirretään asia allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi.
Jommankumman liiton esittäessä neuvotteluja ensimmäisessä kohdassa tarkoitetussa tai muussa tapauksessa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä.
Niin kauan kun erimielisyydestä käydään neuvotteluja, ei asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työnsulkua) eikä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun estämiseksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
16 §
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sanotaan muun muassa:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 §
Sovittiin, että henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.1.1971 - keskusjärjestöjen 8.12.1970 tekemän sopimuksen mukaisesti - 22 p/h + 2 % eli yhteensä 40 p tunnilta. Tämän lisäksi korotetaan samanaikaisesti koneenkuljettajien ja korjaamotyöntekijöiden palkkaryhmittelyn ryhmiin 2-5 kuuluvien ammattityöntekijöiden palkkoja 14.9.1970 päivätyn pöytäkirjan mukaisesti erillisellä 10 pennin tuntikorotuksella.
1.9.1971 korotetaan henkilökohtaiset palkat 20 p tunnilta.
Laskettaessa kuukausipalkoille tulevaa korotusta, kerrotaan ko. pennimäärät luvulla 172.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 §
Sovittiin, että trimmaustrukin- tai traktorinkuljettajille kaikissa satamissa maksetaan trimmausajosta ahtaajien urakkatyöpalkan mukainen palkka.
Samalla sovittiin, että traktorin- ja trukinkuljettajille maksetaan bulktavaralaivojen yhteydessä suoritettavista rautatievaunujen siirroista samoinkuin säkitetyn tai irtonaisen soodan, rikin ja kimröökin purkauksesta autoihin tai varastoon (lastauksesta autoista tai varastoista) sekä edellämainitun soodan tai rikin korttausajosta varastossa tai varastokentällä 20%:n korotus peruspalkalle, mikäli työntekijä on välittömästi tekemisissä ko. tavaran kanssa. (Trukinkuljettaja katsotaan olevan välittömästi tekemisissä käsittelemänsä tavaran kanssa).
Kimröökkiä ja kaoliinia palleteissa käsiteltäessä maksetaan 20 %:n korotus peruspalkalle, mikäli säkit ovat rikkinäisiä ja ahtaajille maksetaan sen perusteella ko. tavaran käsitelystä likaisuusluokittelun mukaan.
Lisäksi sovittiin, että työkoneiden kuljettajille, jotka ajavat autoja autolaivoista laiturille, maksetaan sama tuntipalkka kuin työkonttoreista suoraan työhön osoitetuille ahtaajille on sovittu maksettavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asianosaisliittojen kesken oli asiasta neuvoteltu 9.9. ja 15.9.1971, jolloin oli todettu työtaistelun olevan työehtosopimuslain ja voimassa olevan työehtosopimuksen vastainen samoin kuin oli todettu, että työehtosopimuksen mukaan vuotien käsittelystä ei tule maksaa mitään erillistä korvausta.
Edellä olevan perusteella, kun Haminan Ahtaustyöntekijät oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvan velvollisuuden työrauhan palauttamiseksi Haminan satamaan tukemalla jäseninään olevien työntekijäin vaatimuksia ja kun ammattiosaston toimihenkilöt ja sen asettamat luottamusmiehet olivat kerrotuin tavoin olleet mukana työtaistelussa, Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto sekä mainittu ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 9 §:n nojalla maksamaan edellä selostetuista laiminlyönneistä työtuomioistuimen kohtuulliseksi harkitsema hyvityssakko.
Kanteeseen vastatessaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on lausunut, että Haminan satamassa oli pidemmän aikaa esiintynyt levottomuutta sen johdosta, että työsuhdeasioiden hoitamisessa oli ollut kitkaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto oli ryhtynyt asiassa sen vaatimiin toimenpiteisiin ja pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin työrauhan palauttamiseen siinä kuitenkaan aikaisemmin onnistumatta, vaikka riidanalainen kysymys olikin liittojen kesken käydyissä neuvotteluissa sopimuksella selvitetty. Kun liittojen välinen sopimus ei ollut johtanut työrauhan palaamiseen, oli vastaajaliitto lähettänyt toimitsijoitaan Haminaan tehtävänään työrauhan palauttaminen ensi tilassa. Myös oli vastaajaliiton satamajaosto samoin kuin sen liittotoimikunta kehottanut työntekijöitä palaamaan työhön, kehotuksen kuitenkaan tuottamatta tulosta ajoissa.
Sanotuilla perusteilla ja kun Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on tilanteessa tehnyt voitavansa, se on vaatinut liittoa vastaan ajetun kanteen hylkäämistä jättäen ammattiosaston osalta asian työtuomioistuimen harkittavaksi.
Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Haminan Ahtaustyöntekijöitä on jutussa kuultu.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on todennut lakon työehtosopimuksen vastaiseksi ja kehottanut työntekijöitä töiden aloittamiseen, ja liiton toimitsija on yhdessä liiton pyynnöstä Haminaan lähetetyn Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön toimihenkilön kanssa pyrkinyt paikallisin, pitkään jatkunein toimenpitein saamaan lakon päättymään, siinä kuitenkaan onnistumatta ennen kuin niin, että lakko päättyi 4.10.1971 kello 7. Nämä seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto olisi laiminlyönyt sille työrauhan ylläpitämiseksi kuuluvia velvollisuuksiaan.
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoa vastaan, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Haminan Ahtaustyöntekijät maksamaan Suomen Lastauttajain Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5000 markkaa sekä korvaamaan Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 450 markalla.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Aranto, Sirkiä, Uoti, Hyppönen, Lankinen ja Kenraali.
Tuomio oli yksimielinen.