Legislator Case Law & Legislation
TT:1971-44 AI generated

Labor court dismissed union's strike claim, holding they knew of the strike before it occurred.

Case Number TT:1971-44
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's claim for damages regarding a work stoppage that occurred during a dispute over collective bargaining rights. The union argued it failed to prevent union members from making demands contrary to the collective agreement, while the employer contended the union knew of the strike before it happened. The court ruled that the union's prior knowledge of the strike negated its liability for the subsequent work stoppage.

Legislator headnote

AI generated

Section 8 of the Collective Agreements Act; A trade union is not liable for damages resulting from a strike if it had knowledge of the strike before it commenced.

Keywords

AI generated
collective agreements act trade union liability strike damages prior knowledge work stoppage union members employer rights

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon sen asettamien luottamusmiesten toiminnan vuoksi työtaistelun yhteydessä, joka kohdistui työehtosopimuksen ja sellaisena voimassa olevan yleissopimuksen määräyksiin järjestäytymisvapaudesta ja työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijä.

Kanne työntekijäliiton osalta hylätty, koskei sen ollut näytetty saaneen tietoa työnseisauksesta ennen sen tapahtumista.

Asianosaiset: Autoliikenteen Työnantajayhdistys r.y. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisyhdistysten kesken 19.1.1971 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 § Yleissopimuksen noudattaminen

Keskusjärjestöjen tekemä yleissopimus siihen liittyvine selvennyksineen ja sovellutusohjeineen sitoo sopimuspuolia ja niiden jäseniä.

Yleissopimus ja sitä koskeva täydennyspöytäkirja on liitetty tähän työehtosopimukseen.

4 § Järjestäytymisvapaus

Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuudessa noudatetaan järjestäytymisvapautta, joten molempiin ryhmiin kuuluvilla on oikeus kuulua tai olla kuulumatta ammatillisiin järjestöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

28 § Sopimuksen voimassaoloaika ja sen irtisanominen

Tämä työehtosopimus, joka velvoittaa siihen osallisia ja sidottuja työrauhaan nähden ottamaan huomioon mitä työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetään, on voimassa allekirjoittamispäivästä 19.1.1971 lukien paitsi palkkojen korotusten osalta, jotka astuvat voimaan tammikuun 1. päivänä 1971.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksessa mainitussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Autoliikenteen Työnantajayhdistys on työtuomioistuimessa esiintuonut, että sen jäsenyrityksen Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:n työpaikalla oli vuoden 1970 keväästä lähtien harjoitettu voimakasta toimintaa järjestäytymättömiä autonkuljettajia kohtaan ammattiosastoon liittymiseksi. Työpaikan työhuonetoimikunta oli 29.4.1970 pitämässään kokouksessa päättänyt kehottaa autonkuljettajia J. Myllymäkeä, V. Koivumäkeä, S. Lainetta ja K. Kallaa liittymään Helsingin Linjaautohenkilökunnan ammattiosaston jäseniksi 17.3.1971 mennessä työhuonetoimikunnan jatkotoimenpiteiden uhalla. Tämä päätös oli pääluottamusmies Paavo Kurttilan allekirjoittamana toimitettu paitsi mainituille autonkuljettajille, toukokuussa 1970 yhtiön edustajille.

Työhuonetoimikunta oli jälleen 17.3.1971 pitänyt kokouksen, jossa oli päätetty vaatia työnantajaa erottamaan palveluksestaan mainitut autokuljettajat Myllymäki, Laine ja Kalla. Perusteluna oli työhuonetoimikunta esittänyt näiden kuljettajien häiritsevän toiminnan ja ilkeämielisen suhtautumisen järjestäytymistä kohtaan. Toimikunta oli vaatinut irtisanomisen toteutettavaksi kahden viikon kuluessa, jotta yhtiön työrauha säilyisi ja vältyttäisiin ikäviltä ja asiattomilta selkkauksilta. Tämä päätös oli toimitettu yhtiön edustajille pääluottamusmies Kurttilan sekä luottamusmies Toivo Luukkasen ja Timo Mäntyvaaran allekirjoittamana.

Kun uhkavaatimus ei ollut johtanut toivottuun tulokseen, oli työpaikalla 1.4.1971 toimeenpantu lakko, autonkuljettajien kieltäytyessä ajamasta aikataulun mukaisia vuorojaan, mikäli työnantaja suostui siihen, että autokuljettaja Laine ryhtyi työhönsä. Yhtiön liikennejärjestäjän kehotuksista ja tehdyistä neuvottelutarjouksista huolimatta autonkuljettajat olivat pysyneet vaatimuksessaan. Tämän johdosta olivat kaikki ne vuorot, joiden oli määrä lähteä liikkeelle Laineen vuoron jälkeen, jääneet pois aikataulun mukaisesta liikenteestä noin tunnin ajaksi. Työnseisaukseen olivat ottaneet osaa kaikki mainituille vuoroille määrätyt 35 autonkuljettajaa.

Helsingin Linja-autohenkilökunnan ammattiosasto oli laiminlyönyt sille kuuluvat velvollisuudet, kun se oli sallinut työpaikalle asettamiensa luottamusmiesten esittää työehtosopimuksen ja työsopimuslain vastaisia vaatimuksia eikä ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi ja lopettamiseksi. Samoin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto oli syyllistynyt laiminlyöntiin, kun se ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työehtosopimuksen vastaisten vaatimuksien esittämisen estämiseksi, vaikka sille oli useasti ilmoitettu tilanteen vaativan toimenpiteitä.

Esittämillään perusteilla Autoliikenteen Työnantajayhdistys on vaatinut, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto sekä Helsingin Linja-autohenkilökunnan ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta maksamaan Autoliikenteen Työnantajayhdistykselle hyvityssakko.

Kanteeseen vastatessaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on lausunut, että työnantajaliiton esittämä piti pääpiirteissään paikkansa. Asiaa arvosteltaessa olisi kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös siihen, että työhuonetoimikunta asiasta päättäessään nimenomaan totesi, ettei se pakota ketään ammattiliiton jäseneksi. Myös oli ymmärrettävää, että järjestäytymättömien työntekijäin kiusanteko, joka jatkuvasti oli koetellut työpaikan työrauhaa, oli aiheuttanut huolestumista työhuonekunnassa. Olihan vastuu tilanteesta joka tapauksessa jäänyt miltei yksinomaan järjestäytyneille työntekijöille.

Työpaikan työhuonekunta oli tehnyt päätöksensä ja ryhtynyt niitä seuranneisiin toimenpiteisiin vastaajaliitolle asiasta ilmoittamatta. Vastaajaliitto ei näin ollut voinut tässä tilanteessa vaikuttaa asiaan, ja siitä johtuen se olikin ollut yhteydessä työnantajapuolen edustajiin vasta jälkeenpäin. Mitä mainittuun 1.4.1971 tapahtuneeseen noin 35 minuuttia kestäneeseen työnseisaukseen tuli, ei vastaajaliitto sen paremmin kuin ammattiosastokaan ollut saanut siitä tietoa eikä niin ollen ollut voinut vaikuttaa asiaan, sillä päätös ajovuorosta kieltäytymisestä oli tehty spontaanisti työpaikalla. Tämän työnseisauksen oli kahtena päivänä toistuneella ärsyttävällä käytöksellään provosoinut muuan järjestäytymätön työntekijä. Sanotuilla perusteilla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä sekä ammattiosaston että liiton osalta.

Autoliikenteen Työnantajayhdistys on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Helsingin Linja-autohenkilökunnan ammattiosastoa on jutussa kuultu.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Aranto, Heiniö, Uoti, Hyppönen, Lankinen ja Kenraali.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Kenraali, jonka mielipiteeseen jäsenet Lankinen ja Hyppönen sekä puheenjohtaja Suviranta yhtyivät, kannatti tuomiolauselman osoittamaa ratkaisua muutoin paitsi, että hän tuomitsi Helsingin Linja-autohenkilökunnan ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa 800 markkaa.