Labor court allows waiting pay for short shifts starting late or ending early under collective agreement.

Kysymys lastaajan oikeudesta ns. odotusajan palkkaan työn alkaessa työnantajasta riippuvasta syystä päivittäisen säännöllisen työajan alkamisajan jälkeen taikka päättyessä ennen säännöllisen työajan päättymistä.

Asianosaiset: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y. Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten kesken 22.1.1971 tehdyssä työehtosopimuksessa on muu muassa seuraavat määräykset:

I. Yleiset määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työsuhde

1) Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työnjohdosta.

2) Työntekijät otetaan työhön ilman irtisanomisaikaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Työkonttori ja työhönosoitus

1) Tämän työehtosopimuksen alaisiin töihin tapahtuva työvoiman työhönosoitus suoritetaan työkonttorin tai muun työnantajien valtuuttaman toimesta siinä järjestyksessä kuin työkonttorin tai työhönosoitussäännöissä on mainittu. Työhönosoitustilaisuuksien päivittäisistä määristä sovitaan satamittain.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II. Työaikamääräykset

7 § Säännöllinen työaika

1) Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia ja sijoitetaan se klo 7-17 välille. Ruokailuaika, 1 tunti, sijoitetaan klo 11-13 välille siten, että työaika arkipäivisin, lauantaita ja tilapäisiä poikkeuksia lukuunottamatta on 4 tuntia ennen ja jälkeen ruokailuajan. Työnantaja voi kuitenkin paikallisesti sopia työryhmien kanssa ruokailuaikaa koskevista poikkeuksista. Työpaikalle on saavuttava määräaikana eikä sieltä saa poistua työnjohtajan luvatta ennen työajan päättymistä, ellei työ sitä ennen pääty. Työntekijä saa ruokailuajan alkaessa esteettömästi poistua työpaikalta, mutta on hänen oltava siellä täsmälleen ruokailuajan päättyessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III. Palkkamääräykset

9 § Kuljetus

1) Työnantaja järjestää vesikuljetuksen laivalle ja muualle työnantajan määräämään työpaikkaan ja takaisin samoinkuin maakuljetuksen työkonttorista työpaikkaan ja takaisin, edellyttäen, että satama-alue, jossa työpaikka sijaitsee, on kokonaisuudessaan vähintään yhden kilometrin etäisyyden päässä työkonttorista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) Vesikuljetuksesta aina sekä maakuljetuksesta silloin, kun työpaikka on vähintään kymmenen kilometrin päässä työhönottokonttorista, maksetaan kuljetusajalta menomatkasta puhtaan kuljetusajan palkka ja paluumatkasta tehdyn työn laadusta riippuva kuljetusajan palkka (kts. taulukko 1). Kuljetusaikaa laskettaessa huomioidaan meno- ja paluumatkaan käytetty yhteenlaskettu todellinen kuljetusaika 15 minuutin tarkkuudella. Ylityökorvausta ei kuljetusajalta suoriteta. Muusta kuin tässä kohdassa mainitusta maakuljetuksesta ei kuljetusajan palkkaa makseta.

3) Milloin kuljetusajan palkkaa 2)-kohdan mukaan maksetaan, menomatka luetaan työaikaan, mutta ei paluumatkaa. Muutoin kuljetusaikaa ei lueta työaikaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Aikapalkka

1) Muussa kuin urakkatyössä noudatetaan palkkoja, jotka odotus-, kuljetus- ja täydennysaikojen sekä tuntityön palkkojen osalta seuraavat liitteinä (taulukot I, II ja IV).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3) Työn kestäessä syntyneeltä odotusajalta maksetaan seuraavasti:

a) Jos odotusaika syntyy tavaran saannin estymisestä, vinssien särkymisestä vaijerin katkeamisesta tai jostakin muusta syystä, joka ei ole työntekijän aiheuttama, maksetaan siitä tehtävänä olevasta työssä vahvistettu tuntipalkka (=kts. taulukko I).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

c) Odotusajan palkkaa ei makseta, jos työ on keskeytynyt jostakin työntekijöiden todistettavasti aiheuttamasta syystä tai ellei työntekijä ole odotusajan kestäessä työnantajan käytettävissä taikka odottamassa sovitussa paikassa satama-alueella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Muut korvaukset

6) Työhön otettu työntekijä, jolle ei ole voitu antaa työtä, on oikeutettu saamaan korvaukseksi puhtaasta työstä maksettavan odotusajan palkan (kts. taulukko I) neljältä tunnilta. Työnantajan vaatiessa on työntekijän oltava hänen käytettävissään mainitun ajan.

Säännöllisen työajan jälkeen suoritettavaan työhön kutsuttu työntekijä, jolle ei ole voitu antaa työtä, on oikeutettu saamaan korvaukseksi 4 tunnin odotusajan palkan ilman ylityökorotusta. Ellei häntä välittömästi vapauteta, maksetaan hänelle todelliselta odotusajalta ylityökorotus.

7) Alle 4 tuntia kestäneestä työstä maksetaan korvauksena palkka vähintään 4 tunnilta päivää kohden siten, että täydennysajalta maksetaan odotusajan palkka (= kts. taulukko I). Alle 4 tunnin töitä voidaan samana päivänä yhdistää jättämättä niiden väliin palkatonta odotusaikaa. Palkka määräytyy tällöin yhteenlaskettujen työtuntien mukaan. Jos työntekijä kieltäytyy suorittamasta hänelle täydennysajaksi määrättyä työtä, maksetaan palkka vain työhön käytetyltä ajalta. Ylityökorvausta ei täydennystunneilta makseta.

8) Jos laivan ahtaustyö valmistuisi eninään 4 tunnin ylityöllä välittömästi säännöllisen työajan päätyttyä, mutta sitä ei teetetä, maksetaan laivan ahtaustyön valmiiksitulopäivänä 4 tunnin urakka-ansiota vastaava palkka. Mikäli työntekijät kieltäytyvät mainittua ylityötä suorittamasta, maksetaan heille laivan ahtaustyön valmiiksitulopäivänä palkka vain työhön käytetyltä ajalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 § kuuluu seuraavasti:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3 §

Todettiin, ettei tämän työehtosopimuksen alaisuuteen mm. kuulu työkoneiden ja kuljetusvälineiden hoitajat ja ajajat, lukuunottamatta vinssimiehiä. Samalla todettiin, että työehtosopimuksessa mainitun työntekijän katsotaan olevan työssä aina silloin kun hän on työnantajan käytettävissä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä että työsuhde katkeaa laivan ahtaustyön (sekä purkaus- että lastaustyön) tai muun tämän työehtosopimuksen alaisen työn päätyttyä taikka irtisanomisen johdosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vakinaistamissopimusta koskevassa 22.1.1971 pidetyssä neuvottelussa laaditussa pöytäkirjassa sanotaan muun ohessa:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 §

Sovittiin, että Haminan, Kotkan, Helsingin, Turun, Rauman ja Mäntyluodon satamiin Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton ja Suomen Satamamiehet r.y:n välisellä 19.2.1960 päivätyllä sopimuksella muodostettuun vakinaiseen työntekijäkuntaan sovelletaan seuraavia ahtausalan työehtosopimusta täydentäviä määräyksiä:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2) Sinä aikana, jolloin vakinainen työntekijä ei ole työsuhteessa mainitun työehtosopimuksen alaisiin työnantajiin, työkonttori edustaa ko. työnantajia heidän suhteessaan vakinaiseen työntekijään.

3) Vakinaiseen työntekijäkuntaan kuuluvat ovat velvolliset olemaan läsnä kaikissa säännöllisissä työhönosoitustilaisuuksissa ja esteen sattuessa siitä viipymättä ilmoittamaan. Jos työntekijä edellisenä päivänä on ollut ylitöissä yli klo 24:n ja laiva on tullut valmiiksi, ei hän ole velvollinen käymään seuraavan päivän työhönosoitustilaisuuksissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8) Vakinaisessa työntekijäsuhteessa oleva työntekijä vakuutetaan pakollisen tapaturmavakuutuksen lisäksi samoin ehdoin myös niiden tapaturmien varalta, jotka sattuvat hänen ollessaan matkalla asunnosta työhönosoitustilaisuuteen ja sieltä työpaikalle sekä vastaavasti paluumatkalla niistä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Haminan satamassa, jossa laivauksen suorittamisessa toimivat työnantajina Suomen Lastauttajain Työnantajaliiton jäsenyrityksinä ainakin Oy Blomberg Ab, Hamina Oy, Oy Stevedoring Ltd ja Oy Fredrikshamn Stevedoring Co., on pitkään vallinnut erimielisyyttä edellä mainittujen työehtosopimuksen määräysten oikeasta sisällöstä lähinnä silloin, kun on ollut kysymys työsopimuslain 27 §:ssä tarkoitetusta työnantajasta riippuvasta työnteon estymisestä.

Työnantaja on Haminan satamassa määrännyt työajan alkavaksi kello 7 ja päättyväksi kello 16 tai kello 12. Työhön ottaminen tapahtuu työnantajien yhteisesti ylläpitämässä työkonttorissa, johon työntekijät ovat velvollisia saapumaan kello 6.45, jolloin alkavassa huutomenettelyssä tapahtuu työhön osoittaminen laivoihin. Vakinaistamissopimuksen mukaan tämä työhönottokonttori edustaa työnantajaa sinä aikana, jona työntekijä ei ole työsuhteessa työehtosopimuksen alaisiin työnantajiin Huutoon vastatessaan työntekijä solmii määräaikaisen työsopimuksen. Työntekemisvelvollisuus alkaa kello 7, mistä lähtien työntekijä on velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä ainakin työehtosopimuksen määräämät 8 tuntia päivittäin.

Käytännössä sattuu usein, ettei työtä päästä aloittamaan säännöllisen työajan alkamishetkellä laivan valmistelun viipymisen taikka laivojen lukumäärän vuoksi, ja työntekijät joutuvat odottamaan työnsä alkamista jopa useita tunteja. Lisäksi saattaa laivojen suuri määrä tai muu syy aiheuttaa sen, että huutomenettely viivästyy ja työntekijät, tultuaan huutoon kello 6.45, joutuvat odottamaan työn alkamista useita tunteja, vaikka työ onkin sovittu ja määrätty alkavaksi kello 7. Myös kesken säännöllisen työajan syntyy usein taukoja lastin loppumisen taikka muun sellaisen työnantajasta riippuvan syyn vuoksi.

Odotusajan palkkojen maksamisessa on syntynyt varsin kirjava käytäntö. Aamulla tapahtuvan odotuksen vuoksi ovat työnantajat maksaneet tuntityöntekijöille huudon viivästyessä palkkaa kello 7:stä alkaen. Urakkatyöntekijöille sen sijaan on maksettu vain urakasta saatu palkka muttei mitään odotusajan palkkaa. Urakkatyön kestäessä syntyneiltä tauoilta ovat eniten erimielisyyttä aiheuttaneet tapaukset, joissa työ on loppunut lastin viipymisen taikka muun syyn tähden kokonaan tai osittain iltapäivän ajaksi siten, että yhdenjaksoinen tauko on kestänyt koko iltapäivän tai osan siitä, laivaa koskevan työn jatkuessa seuraavana aamuna normaalisti.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on lausunut, että kanteessa esitetty vaatimus, jonka mukaan odotusajan palkka olisi huutotilaisuudessa työhön otetulle työntekijälle esteen sattuessa aina maksettava säännöllisen työajan alkamisesta lukien, on oikea, mikäli työntekijän työ on alkanut säännöllisen työajan alkaessa ja työntekijä tällöin on työnantajan käytettävissä. Kanteessa esitetyssä yleisessä muodossa vaatimus palkanmaksuvelvollisuuden alkamisesta työajan alkaessa ei kuitenkaan ole työehtosopimuksen mukainen. Jos työhönottotilaisuudessa nimittäin on sovittu, että työ alkaa myöhemmästä ajankohdasta alkaa palkanmaksuvelvollisuus myös tästä myöhemmästä ajankohdasta.

Työehtosopimuksen eräistä määräyksistä ilmenee, ettei työntekijän työsuhteen ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden muutoinkaan aina katsota alkavan satamassa noudatetun säännöllisen työajan alkaessa. Työehtosopimuksen 9 §:n 3 kohdan mukaan esimerkiksi kuljetusaika työpaikalle luetaan työaikaan vain eräissä tapauksissa. Allekirjoituspöytäkirjan 3 §:ssä taas on nimenomaan todettu, että työntekijän katsotaan olevan työssä aina silloin kun hän on työnantajan käytettävissä tämän johdon ja valvonnan alaisena. Edelleen sama periaate käy ilmi vakinaistamissopimusta koskevan neuvottelupöytäkirjan 2 §:n 8 kohdasta, jonka määräyksen mukaan vakinaisessa työsuhteessa oleva työntekijä on vakuutettu pakollisen tapaturmavakuutuksen lisäksi myös niiden tapaturmien varalta, jotka sattuvat hänen ollessaan matkalla asunnosta työhönottotilaisuuteen tai sieltä työpaikalle sekä vastaavasti paluumatkalla niistä.

Sen kanteessa esitetyn vaatimuksen johdosta, että vahvistettaisiin työehtosopimuksen tarkoittavan, että odotusajan palkkaa on maksettava siihen saakka kunnes työntekijän sovittu työ päättyy, vastaajaliitto on todennut, että työntekijän oikeutta saada palkkaa on rajoitettu työehtosopimuksen 14 §:n 6 ja 7 kohdassa. Näitä sopimusmääräyksiä on vakiintuneesti sovellettu siten, että työnantajan vapauttaessa työntekijän odottamasta satamassa, hänen velvollisuutensa maksaa palkkaa odotusajalta rajoittuu neljään tuntiin päivää kohti. Sopimuskohdan tällainen sisältö on lukuisia kertoja todettu muun muassa sopimuspuolten välisissä neuvotteluissa, ja se käy ilmi myös neuvotteluissa laadituista pöytäkirjoista. Mainituilla perusteilla Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on katsonut, että kanteessa esitetty työehtosopimuksen 11 §:n 3 kohdan kappaletta a koskeva vaatimus on työehtosopimukseen perustumaton.

Sanotuilla perusteilla Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa asianosaisliittojen erimielisyyden koskevan työehtosopimuksen 14 §:n edelle jäljennetyn 7 kohdan soveltamisalan laajuutta. Kantajaliitto katsoo tätä sopimuskohtaa voitavan soveltaa vain milloin itse työsuhde kestää korkeintaan 4 tuntia. Jos työ sen sijaan työsopimuksen solmimispäivänä alkaa kesken aamu- tai iltapäivän, olisi aika aamu- tai iltapäivän työajan alkamisesta eli kello 7:stä tai kello 12:sta työn alkamisaikaan luettava työehtosopimuksen 11 §:n 3 kohdan a-kappaleen mukaisesti odotusajaksi. Jos taas työ työnantajan määräyksestä keskeytetään ennen työpäivän päättymistä, mutta työsuhdetta ei lopeteta, vaan työntekijä palaa seuraavana työpäivänä jatkamaan työtä samassa laivassa, olisi aika työn keskeyttämisestä työpäivän päättymiseen niin ikään luettava työehtosopimuksen 11 §:n 3 kohdan a-kappaleen mukaiseksi odotusajaksi.

Vastaajaliitto on puolestaan katsonut, että työehtosopimuksen 14 §:n 7 kohdan piiriin kuuluvat kaikki ne tapaukset, joissa työn tekeminen jonakin päivänä alkaa niin myöhään tai loppuu niin aikaisin, että sen kestoajaksi tulee alle 8 tuntia, eikä työntekijä ole ennen työn tekemisen alkamista tai työn tekemisen päätyttyä velvollinen olemaan työnantajan käytettävänä. Kantajaliiton mainitsemista tapauksista olisi siis edellisessä maksettava palkka siitä ajankohdasta, jona työntekijä on huudossa määrätty olemaan työnantajan käytettävänä, ja jälkimmäisessä (edellyttäen ettei työn lopettamisella ennen työpäivän päättymistä ole pyritty kiertämään työehtosopimuksen 14 §:n 8 kohdan mukaista palkanmaksuvelvollisuutta, mistä kanteessa ei ole kysymys) siihen ajankohtaan, jolloin työntekijä on ollut vapaa lähtemään työstä; mutta jos työpäivän työtuntimäärä näin jäisi alle neljän, olisi erotuksesta lisäksi maksettava työehtosopimuksen 14 §:n 7 kohdan edellyttämä täydennysajan palkka.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen muutoin, selittää työehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi, että jos satamassa toimitetussa työhönottotilaisuudessa työntekijää ei määrätä ilmoittautumaan työhön myöhempänä ajankohta la kuin satamassa käytännössä olevana kysymyksessä olevan työrupeaman alkamisaikana ja työntekijä tämän tai erityisesti määrätyn alkamisajan mukaisesti ilmoittautuu työnantajan käytettäväksi saamatta kuitenkaan työnantajasta riippuvasta syystä aloittaa työtä, hänellä on oikeus saada näin syntyvältä odotusajalta työehtosopimuksen 11 §:n 3 kohdan mukaisesti määräytyvä odotusajan palkka, kunnes työ alkaa tai hänet vapautetaan olemasta enää sinä päivänä työnantajan käytettävänä.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Aranto, Vihma, Uoti. Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.