Labor unions fined for strike participation despite failing to take necessary industrial action measures.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court partially dismissed the union's appeal regarding fines imposed for participating in a strike. The unions failed to implement required industrial action measures, leading to significant production losses and equipment damage. Consequently, the court upheld the fines against the unions while rejecting the employer's claim for additional damages.
Legislator headnote
AI generatedSection 9 of the Collective Agreements Act; Unions participating in strikes without taking necessary industrial action measures are liable for compensation damages.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosastot tuomittu hyvityssakkoon niiden edustajien osallistuttua työtaisteluun, jonka johdosta ammattiosastot muutenkaan eivät olleet ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin. Kanne hylätty osaksi.
Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y. ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.
RATKAISU
Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton välillä 13.11.1969 vuodeksi 1970 tehdyssä paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I. YLEISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 §
(Kuten tuomiossa n:o 29/1971)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
III. PALKKAMÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10 § Työpalkat
1. Palkkojen määräämistä varten jaetaan työntekijät ammattinsa ja työn laadun perusteella ryhmiin, jotka luetellaan tämän sopimuksen liitteessä (Liite II).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4. Eri ryhmiin kuuluville työntekijöille maksetaan tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräysten mukaiset palkat.
Muist. 1. Työn laadusta johtuen voidaan työntekijöiden palkkauksessa noudattaa joko kokonaistuntipalkka-, urakka- tai muuta palkkiojärjestelmää.
5. Mikäli jonkun teollisuuslaitoksen tai työosaston paikalliset olosuhteet ovat muuttuneet siten, että liitteessä mainittu ammattiryhmittely ei vastaa tarkoitustaan tai ko. muutoksista johtuen on syntynyt uusia ammattinimikkeitä sovitaan uusista ammattiryhmistä ja ammattiryhmien muutoksista paikallisen työnantajan ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton osaston pääluottamusmiehen välillä. Paikallisesti sovittu ammatti- ja palkkaryhmittely on lähetettäväliitoille tiedoksi.
Ellei paikallisesti päästä sopimukseen ammatti- ja palkkaryhmittelystä menetellään asiassa kuten tämän sopimuksen 25 §:ssä sanotaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
9. Sopimuskauden aikana huhtikuun ja lokakuun lopussa liitot kokoontuvat toteamaan säännöllisen työajan ja kokonaistyöajan (sunnuntai- ja ylityökorvauksineen) ansiotason kehityksen paperi- ja puumassateollisuudessa. Samalla tarkastellaan muidenkin tekijöiden mm. paperi- ja puumassateollisuuden tuotteiden hintojen kehitystä vastaavina ajankohtina.
11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä
1. Kokonaistuntipalkkojen perusteena ovat liitteessä III olevat ohjetuntipalkat, joihin yhdistetään työehtosopimuksen edellyttämät tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteiksi sovitut palkkiot ja lisät.
2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta (kts. 14 § 3 kohta).
Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kokonaistuntipalkat ovat 2. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kokonaistuntipalkoista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen, mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6. Työnantajan ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman pääluottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille tiedoksi.
Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 25 §:ssä sanotaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VI. NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
(Kuten tuomiossa n:o 29/1971)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä 6.3.1970 vuodeksi 1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I. YLEISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
4 § Työrauhavelvoite
1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
III. PALKKAMÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä
1. Kokonaistuntipalkkojen perusteena ovat Liitteessä III olevat ohjetuntipalkat, joihin yhdistetään työehtosopimuksen edellyttämät tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteiksi sovitut palkkiot ja lisät.
2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään Liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta (kts. 14 § 3 kohta).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6. Työnantajan ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman luottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä VI olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille tiedoksi.
Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 25 §:ssä sanotaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
25 §
(Kuten 25 § edellä)
Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan Kajaani Oy:n selluloosatehtaan höyry-, kone-, instrumentti-, sähkö-, rakennus-, liikenne- ja sosiaaliosaston sekä päälaboratorion ja keskusvaraston luottamusmiehet olivat syys- ja lokakuun aikana vuonna 1970 esittäneet lähes kaikkia eli yhteensä yli 830 työntekijää koskevat työehtosopimukseen perustumattomat palkankorotusvaatimukset työnantajalle. Vaatimusten määrä oli keskimäärin 33 penniä tuntia kohden vaihdellen pennimäärien 10 ja 106 välillä. Asiassa oli käyty useita paikallisia neuvotteluja työnantajan ja työntekijäin välillä sekä lisäksi joitakin neuvotteluja asianomaisten liittojen edustajien läsnä ollessa.
Sanottujen tapahtumien seurauksena oli Kajaani Oy:ssä lokamarraskuun aikana 1970 ollut seuraavat työtaistelutoimenpiteet työnantajan painostamiseksi suostumaan työntekijöiden työehtosopimukseen perustumattomiin palkankorotusesityksiin:
1. Maanantaina 12.10.1970 oli alkanut yleinen ylitöistä kieltäytyminen kaikilla edellä mainituilla osastoilla.
2. PK 3:n apuasennusosasto oli ollut lakossa 15.10.1970 ajan 12.00-16.00 ja lakkoon olivat osallistuneet osaston kaikki 84 työntekijää, näiden joukossa osaston luottamusmies Sivonen.
3. PK 3:n apuasennusosaston lakko, johon olivat osallistuneet jälleen osaston kaikki 84 työntekijää, näiden joukossa luottamusmies Sivonen, oli uusiutunut 16.10.1970 aikana 12.00-16.00.
5. Erään höyryosastolla iltavuorossa olleen lämmittäjän sairastuttua 20.10.1970 olivat työntekijät kieltäytyneet tekemästä ylityönä kysymyksessä olevaa työvuoroa, mistä johtuen tehtaan suurin kattila oli jouduttu ajamaan alas noin kello 16.00. Höyrynkehityksen pudottua arvosta 190 tonnia tunnissa arvoon 80 tonnia tunnissa oli suurin osa koko tehtaan tuotannosta jouduttu pysäyttämään. Tuotanto oli tästä johtuen ollut pysähdyksissä seuraavasti: paperitehtaan hiomo ajan 16.00-01.30, paperikone n:o 1 (PK 1) ajan 15.51-01.05 ja paperikone n:o 2 (PK 2) ajan 15.55-23.50, selluloosatehtaan kuivauskone n:o 1 seisoi 2 tuntia ja höyryosaston molemmat turbiinit ajan 15.45-24.00, ja haihduttamo toimi vain osalla tehostaan.
6. Valmet Oy:n ja Tampella Oy:n PK 3:n asennustöissä olevat asentajat oli 21.10.1970 estetty siirtämästä omia koneitaan siltanosturilla. Erään asentajista aiottua ryhtyä käyttämään siltanosturia oli suuri miesjoukko, johon oli kuulunut myös luottamusmies Sivonen, ympäröimällä asentajan estänyt tämän työnteon.
7. Koneosaston työntekijät olivat 21.10.1970 aloittaneet työnteon yleensä vasta noin kello 12.15 eli 15 minuuttia myöhässä. Omavaltainen 5-10 minuutin pituinen työstä poissaolo oli uusiutunut jälleen kahvitauon jälkeen. Vastaava luvaton poissaolo oli uusiutunut myöhemmin useina päivinä. Tähän työtaisteluun olivat osallistuneet osaston seuraavat luottamusmiehet: Pentti Marttila, Aarne Korhonen, Erkki Karppinen, Akseli Merikukka ja Pauli Karjalainen.
9. Pääluottamusmies Karjalainen oli 23.10.1970 aamupäivällä kello 9.30 kieltäytynyt eräästä hänen työsopimuksensa piiriin kuuluvasta kuljetustehtävästä.
10. Höyryosaston luottamusmies Oskari Repo oli 23.10.1970 noin kello 12.00 ilmoittanut työnjohtajalleen, että molemmat turbiinit ja haihduttamo pysäytetään. Hän oli maininnut syyksi sen, että työnantajan edustaja oli määrännyt pääluottamusmies Karjalaisen palkattomalle lomalle. Repo oli työnantajan tiedusteluun vastannut itse tehneensä päätöksen pysäyttämisestä. Turbiinit olivat käynnistyneet uudelleen kello 24.00.
11. Paperitehtaan kuorimon siltanosturin kuljettaja ja pinomies olivat 26.10.1970 kieltäytyneet siirtämästä puita hajoituspöydälle, mikäli puut otettaisiin uuden kuorimarummun koekäyttöön. Heidän työntekoonsa ei vaikuttanut se, minkä rummun kautta puut kulkivat. Työntekijöiden menettely esti uusien laitteiden koekäytön.
12. Sähköosaston 49:stä työntekijästä oli 47 ollut lakossa 24.11.1970 aikana 7.30-15.00, niin että osa ajasta oltiin täydellisesti lakossa ja välillä työskenneltiin. Työtunteja menetettiin 182.
13. Uusittujen laitteiden koekäyttöjä ei ollut suoritettu paperitehtaan kuorimossa eikä hiomossa lokakuun alun ja joulukuun puolivälin aikana vuonna 1970.
14. Lähes kaikilla ylläpito-osastoilla työnteko oli loka-joulukuussa 1970 tapahtunut hidastetulla vauhdilla.
15.1.11. ja 20.11.1970 oli selluloosatehtaan 1. kuivauskoneen välivaihdon hammaspyörä vaurioitunut, eikä korjaustyötä ollut suostuttu tekemään ylityönä, vaikka kysymyksessä oli ilmeinen hätätyö. PK 1:n pituusleikkurin jarrulaite oli 7.11.1971 vaurioitunut, eikä korjaustyötä suoritettu ylityönä, vaikka kysymyksessä oli ilmeinen hätätyö. PK 2:n kiillotuskalanterin alatela oli 22.11.1970 katkennut, mutta korjausta ei ollut suoritettu ylityönä eivätkä telahiojat olleet suostuneet tulemaan keskeytyvään 3-vuorotyöhön ennen kuin 30.11.1970, vaikka yhtiön työsäännöt olisivat sitä edellyttäneet ja vastaavasta korjaustyöstä oli ammattientarkastaja aikaisemmin antanut kirjallisen lausunnon, jossa hän oli katsonut kysymyksessä olevan korjaustyön olevan hätätyötä. Selluloosan kuivauskoneen imutelan korjausta ei 9.12.1970 ollut tehty ylityönä.
Erittäin suuria tuotantotappioita aiheuttanut selluloosatehtaan höyryosaston ja eri ylläpito-osastojen yleinen ylityöstä kieltäytyminen oli päättynyt 8.1.1971 lukuunottamatta sähköosastoa, jolla kieltäytyminen oli jatkunut huhtikuulle 1971 saakka. Sähköosaston työntekijät olivat kieltäytyneet korjaamasta myös paperitehtaan kuorimoon, hiomoon ja paperikoneelle sekä sahan uudistettuun kuorimoon asennettuja uusia sähkölaitteita.
Esittämillään perusteilla Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51 sekä Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 9 §:n nojalla edellä kerrotuista laiminlyönneistään maksamaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitolle työtuomioistuimen kohtuulliseksi harkitsema hyvityssakko.
Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Kajaanin osasto n:o 51:tä sekä Kainuun Sähkötyöntekijäin Ammattiosastoa on jutussa kuultu.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Svartström, Aranto, Vihma, Kaski, Suominen ja Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.