Labor court dismissed union strike actions against employer for insufficient strike prevention duties.

Työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin olivat ottaneet osaa neljän ammattiosaston toimeensa hyväksymät luottamusmiehet. Muutenkaan ei osastojen toimesta ollut ryhdytty ajoissa eikä riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja lopettamiseksi, vaikkakin osastojen kokouksissa oli käsitelty työtaisteluun liittyviä kysymyksiä. Ammattiosastot tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Hyvityssakkovaatimus kaikkia työntekijäliittoja vastaan hylätty osittain tosiasiatietoja koskevan selvityksen puutteellisuuden vuoksi.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y., Suomen Metallityöväen Liitto r.y. ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton välillä on 13.11.1969 solmittu työehtosopimus, jossa on muun muassa seuraavat määräykset:

I. YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III. PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

1. Kokonaistuntipalkkojen perusteena ovat liitteessä III olevat ohjetuntipalkat, joihin yhdistetään työehtosopimuksen edellyttämät tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteiksi sovitut palkkiot ja lisät.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta (kts. 14 § 3 kohta).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Työnantajan ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman pääluottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille tiedoksi.

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 25 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VI. NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sanottujen liittojen välillä 21.12.1970 vuodeksi 1971 solmitussa työehtosopimuksessa on samansisältöiset määräykset kuin edelle jäljennetyt 4 ja 25 §, sekä lisäksi muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

1. Kokonaistuntipalkkoihin todetaan sisältyvän aikaisemmin käytössä olleet ohjetuntipalkat sekä työehtosopimukseen tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteina olleet palkkiot ja lisät lukuunottamatta työehtosopimuksen 17 §:n 3. kohdan muistutus 3:ssa tarkoitettua lisää tai niitä paikalliseen sopimukseen perustuvia lisiä, joiden maksamisesta erillisenä on sovittu.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työnsuoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien A5-K5 kokonaistuntipalkka on vähintään 3,90 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä Il olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. (Kts. sov. ohjeet).

Oikeudenmukaisen palkkaporrastuksen aikaansaamiseksi voidaan käyttää myös työnluokitusta siten kuin 10 §:n 3. kohdassa on sovittu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Työnantajan ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman pääluottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille hyväksyttäväksi. (Kts. sov. ohjeet).

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 27 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä on 6.3.1970 tehty työehtosopimus, jossa on muun ohessa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I. YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4 § Työrauhavelvoite

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III. PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

1. Kokonaistuntipalkkojen perusteena ovat Liitteessä III olevat ohjetuntipalkat, joihin yhdistetään työehtosopimuksen edellyttämät tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteiksi sovitut palkkiot ja lisät.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään Liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta (kts. 14 § 3 kohta).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Työnantajan ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman luottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä VI olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille tiedoksi.

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 25 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

25 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VIII. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOMÄÄRÄYKSET

30 § Sopimuksen voimassaolo

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

3. Uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siksi, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Metallityöväen Liiton välillä on 21.2.1970 vuodeksi 1970 tehty työehtosopimus, jonka voimassaolo on päättynyt irtisanomisen johdosta vuoden 1970 lopussa ja jossa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

1. Kokonaistuntipalkkojen perusteena ovat 6 §:ssä olevat ohjetuntipalkat joihin yhdistetään työehtosopimuksen edellyttämät tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteiksi sovitut palkkiot ja lisät.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään 6 §:ssä olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tahi muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. (kts. 10 §).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Työnantajan ja Suomen Metallityöväen Liiton paikallisen osaston valitseman luottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille tiedoksi.

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 23 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

23 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Muist. 1. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

2. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Maanantaina, 28.12.1970 oli aloitettu työt tehtaan saattamiseksi käynnistyskuntoon. Kunnossapitotyötä oli suoritettu hidastellen ja samanaikaisesti oli alkanut kunnossapito-osastoilla kollektiivinen kieltäytyminen kaikesta yli- ja hätätyöstä.

3. Keskiviikkona, 30.12.1970 olivat työntekijät ruokatunnilla kello 11.00-12.00 pitäneet kokouksen, jonka jälkeen Joutsenon Korjaamotyöntekijäin asettama luottamusmies Teuvo Turunen oli ilmoittanut puhelimitse työntekijäin valtuuttamana, että korjausmiehet aloittavat istumalakon kello 12.00. Lakko oli alkanut kello 12.00 ja samana päivänä kello 14.00 lakkoon osallistuneet työntekijät olivat poistuneet tehtaalta.

4. Seuraavana yönä olivat kuivaamon työntekijät istuneet kello 2.00-6.00 välisen ajan. Luottamusmies Tavi oli ilmoittanut, että istutaan, kun päivävuorossa olevatkin istuivat.

6. Lauantaina, 2.1.1971 eivät kunnossapito-osastojen ja muut päivätyöntekijät olleet saapuneet työhön, vaikka työtuntijärjestelmä olisi sitä edellyttänyt.

7. Maanantaina, 6.1.1971 olivat kunnossapito-osastojen työntekijät saapuneet tehtaalle kello 7.00 ja poistuneet jälleen kello 8.00. Käytyjen keskustelujen jälkeen oli työt aloitettu kello 12.00. Kunnossapitotöiden käynnistyttyä oli tehdas saatu tämän jälkeen vähitellen normaaliin käyntiin. Tilanne oli ollut aivan normaali myös yli- ja hätätyön teon osalta.

8. Torstaina, 21.1.1971 kello 8.50 oli Joutsenon Sähköalantyöntekijäin ammattiosaston luottamusmies Aaro Kaivola ilmoittanut työnantajalle, että sähkö- ja mittarikorjaamot aloittavat istumalakon sen vuoksi, että työnantaja oli käyttänyt vierasta työvoimaa työehtosopimuksen määräyksiä rikkoen. Vaikka työnantaja oli välittömästi keskeyttänyt riidanalaisen työn, istumalakko oli jatkunut kello 16.00 saakka. Lakkoon oli osallistunut kaikkiaan 206 työntekijää. Näiden joukossa olivat kaikki kohdassa 1 mainitut luottamusmiehet kuitenkin siten, että Kiukaksen tilalle oli luottamusmieheksi valittu Eero Oinonen.

9. Keskiviikkona, 20.1.1971 oli voimalaitoksen I lämmittäjä Suikkanen laskenut polttoöljyn painetta ja ilmoittanut jarruttavansa. Työnantaja oli tämän johdosta 25.1.1971 antanut Suikkaselle suullisen varoituksen. Samana päivänä kello 11.00 oli pääluottamusmies Suomalainen soittanut työnantajan edustajalle, insinööri Aarikalle ja sanonut, että tulee vaikeuksia, ellei aiottua varoitusta peruuteta. Lakko oli alkanut kello 12.00 ja siihen oli osallistunut 218 työntekijää, heidän joukossaan kohdassa 1 mainittujen luottamusmiesten lisäksi osastonluottamusmies Matti Hyökki sekä Eero Oinosen sijaan luottamusmieheksi valittu Pauli Kilpiä.

10. 25.1.1971 oli kuivauskoneilla alkanut jarrutus, joka konemiesten ilmoituksen mukaan oli johtunut käsittelemättä jätetystä yleisestä palkankorotusvaatimuksesta. 6.2.1971 oli havaittu jarrutuksen levinneen myös jaksottaiskeittämölle. Jarrutukseen olivat osallistuneet kaikkien kuivauskoneiden koneenhoitajat sekä jaksottaiskeittämön I ja II keittäjät.

11. 4.2.1971 työnantaja oli todennut kollektiivisen yli- ja hätätyölakon alkaneen jälleen, nyt koko tehtaalla.

Työnantajalle oli edellä mainituista työtaistelutoimenpiteistä aiheutunut kaikkiaan 1,5 miljoonan markan tuotannonmenetykset.

Kun ammattiosastojen valitsemat luottamusmiehet ja toimihenkilöt olivat tukeneet työntekijöiden työehtosopimukseen perustumatonta palkankorousvaatimusta työehtosopimuksen vastaisin työtaistelutoimenpitein eivätkä ammattiosastot muutoinkaan olleet huolehtineet työrauhan turvaamisesta työpaikalla, ja kun vastaajaliitot eivät olleet riittävän päättävästi toimineet työehtosopimuslain edellyttämällä tavalla työrauhan turvaamiseksi ja palauttamiseksi työpaikalla, Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto, Suomen Metallityöväen Liitto ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto sekä Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Joutsenon osasto n:o 23, Joutsenon Metallityöväen Ammattiosasto, Joutsenon Korjaamotyöntekijät ja Joutsenon Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta työtuomioistuimen kohtuullisiksi harkitsemiin hyvityssakkoihin.

Kanteeseen vastatessaan Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto, Suomen Metallityöväen Liitto ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ovat lausuneet, että kulunut vuodenvaihde oli ollut teollisuudessa yleensä varsin vaikea työrauhan ylläpitämisen kannalta. Yleinen levottomuus oli levinnyt koko kenttään ja täten liittojen mahdollisuudet viedä päätökseen työpaikoilla syntyneet vaikeat neuvottelut olivat olleet rajoitetut. Sanottu koski myös nyt esillä olevaa tapausta. Uhkaavia työnseisauksia oli ollut koko kentässä samanaikaisesti useita, joten ammattiosastojen ja niiden tekemien päätösten valvonta ja niihin puuttuminen asioiden kehittyessä nopeasti ei ollut käytettävissä olevienvoimavarojen puitteissa ollut mahdollista. Osaksi tästä syystä johtuen oli tilanne Joutseno-Pulpin tehtailla päässyt kehittymään sellaiseksi, ettei se ollut liittojen hallittavissa. Liittojen paikalle lähettämät toimitsijat olivat tilanteen ulkopuolella ja ne esitykset, joita he tekivät, olivat olleet omansa rauhoittamaan tilannetta.

Mitä väitteeseen jarrutuksesta tuli, vastaajaliitot ovat lausuneet että työssä ei ollut tapahtunut mitään tahallista viivytystä. Työnantaja ei ollut kärsinyt mitään tuotannonmenetyksiä. Tosin tuotanto eräiden koneiden osalta oli kesällä 1970 ollut jonkin aikaa normaalia suurempi. Samalla oli kuitenkin havaittu, että korkea käyttökapasiteetti oli aiheuttanut tehtaan kuivaamoihin erittäin epäterveelliset ja työtehoa lamauttavat ilmasto-olosuhteet. Tämän huomioon ottaen ei puhe jarrutuksesta ollut asianmukaista. Mitään systemaattista ja kollektiivista yli- ja hätätyöstä kieltäytymistä ei ollut vallinnut kanteessa väitetyin tavoin koko kevään 1971 aikana. Sanotuilla perusteilla ja kun kaikkiin tapahtuneisiin työnseisauksiin oli suurelta osalta vaikuttanut työnantajan johto- ja valvontavallan suoranaisen väärinkäyttämisen kiihdyttämät mielialat, joiden hallitseminen ei ollut ammattiosastojen eikä liittojen mahdollisuuksien rajoissa, vastaajaliitot ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Joutsenon osastoa n:o 23, Joutsenon Metallityöväen Ammattiosastoa, Joutsenon Korjaamotyöntekijöitä ja Joutsenon Sähköalantyöntekijäin ammattiosastoa on jutussa kuultu.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Sierla, Kaski ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.