Labor court dismisses union's strike penalty claim against union branch for non-party status in collective agreement.

Kanne työnantajaliiton ajamana jätetty tutkimatta, koska se ei ollut osallinen työehtosopimukseen, johon kohdistuneeksi väitetystä työtaistelutoimenpiteestä jutussa oh kysymys.

Kun luottamusmiehet olivat osallistuneet työtaistelutoimenpiteisiin ja kun osaston tommesta ei ollut ryhdytty asianmukaisiin toimenpiteisiin niiden estämiseksi, vaan osaston puheenjohtaja, joka samalla oli toiminut yhtiössä pääluottamusmiehenä, oli päinvastoin edesauttanut työrauhavelvollisuuden vastaiset työtaistelutoimenpiteet hyväksyvän käsityskannan leviämistä, ja kun oli jäänyt näyttämättä, että yhtiö väitetyin tavoin olisi luopunut vaatimuksistaan työtaistelutoimenpiteiden johdosta, ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon.

Hyvityssakkovaatimus työntekijäliittoa vastaan hylätty.

Asianosaiset: Työehtoliitto r.y. ja Sotka Oy Puuliitto r.y.

RATKAISU

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton, toiselta puolen, ja Puutyöväenliiton, nykyiseltä nimeltään Puuliiton, sekä eräiden toisten liittojen, toiselta puolen, välillä 8.12.1969 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 § Työrauhavelvoite

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät myöskään niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy sellaisiin taistelutoimenpiteisiin eivätkä muutenkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

12 § Huolto-osastojen palkkaus

1. Suorituspalkkauksen sijasta käytetään huolto-osastoilla töissä, joissa urakointi ei ole tarkoituksenmukaista, palkkausmuotona ns. kokonaistuntipalkkajärjestelmää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen, ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja vaarallisuus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat eri palkkaryhmissä oikeudenmukaisesti porrastetuiksi.

3. Työntekijäin pätevyyden tarkistus suoritetaan kaksi kertaa vuodessa (esim. maalis- ja syyskuussa).

4. Kokonaistuntipalkasta sovittaessa on otettava huomioon, että ansiotaso asettuu oikeaan suhteeseen vastaavanarvoisessa tai työnluokituksen perusteella samanarvoiseksi katsottavassa työssä maksettavien suorituspalkkojen kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Kokonaistuntipalkalla työskentelevien työntekijäin tulee suorittaa työnsä työn laadun edellyttämällä valppaudella ja ahkeruudella (urakkatyövauhdilla).

8. Työn määrän tai vaativuusasteen muuttuessa tarkistetaan kokonaistuntipalkkoja. Tällaisesta tarkistamisesta on neuvoteltava työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä ja noudattaen soveltuvin kohdin työehtosopimuksen 14 §:n määräyksiä.

9. Jos voimassaolevia kokonaistuntipalkkoja joko työnantajan tai työntekijäin aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 8. kohdassa mainitusta syystä, esim. tilastovertailulla todettuun ansiokehitykseen nojaten, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uusista kokonaistuntipalkoista yksimielisyyteen, jatkuvat työt entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 § Suorituspalkat

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

4. Työ- ja tuotantomenetelmien muuttuessa suoritetaan uudelleen hinnoittelu. Neuvottelut ja sopiminen uudesta hinnoittelusta on suoritettava 2. kohdan mukaisesti.

5. Jos voimassaolevia jatkuvia urakkahintoja joko työnantajan tai työntekijäin aloitteesta halutaan muuttaa jostain muusta kuin edellä 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja ko. työntekijäin välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta urakkahinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ entisillä perusteilla, ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

6. Sahateollisuudessa noudatetaan paikallisesti vakiintuneen käytännön mukaan kehyssahaajain työstä riippuvien työntekijäin palkan määrittelyssä vakiintuneita prosenttisuhteita, jotka perustuvat sahausurakkahinnoitteluun (100 %). Eturaamin sahurin kytkentäprosentti on 105 ja takaraamin sahurin 100. Pitkäntavaran käsittelyssä on alin sahausurakkaan kytketty prosenttisuhde 70.

70 ylittävien prosenttisuhdelukujen muuttaminen on sallittu vain allekirjoittaneiden liittojen suostumuksella.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

7. Ennenkuin urakkatyön hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 29 §:ssä mainitulla tavalla, älköön kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

SOVITTELUMÄÄRÄYKSET

28 § Liittojen edustajien osallistuminen paikallisiin neuvotteluihin

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Muist. 1. Sopimuspuolet pitävät suotavana, ettei paikallisissa neuvotteluissa oteta esille asiaa, josta ei ole vastapuolelle aikaisemmin ilmoitettu ja että neuvottelijoilla olisi valtuudet asian hoitamiseen.

29 § Sopimusten tulkinta

1. Jos tämän sopimuksen tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, josta asianosaiset keskenään neuvottelemalla eivät pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä allekirjoittaneiden liittojen ratkaistavaksi. Elleivät nämäkään pääse asiasta yksimielisyyteen, voi jompikumpi sopimuspuoli alistaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

30 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Jos jostain muusta kuin 29 §:ssä mainitusta syystä syntyy erimielisyyttä työnantajan ja työntekijäin välillä, on, ennenkuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, asiassa pyrittävä sovintoon neuvotteluilla asianomaisten välillä, ja elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi, ja siitä laadittava 29 §:n 1. muistutuksessa tarkoitettu muistio.

2. Jommankumman sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja 1. kohdassa tarkoitetussa asiassa, on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Neuvottelut on käytävä kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen. Neuvottelujen kestäessä ei ko. asian johdosta saa julistaa työnseisausta (lakkoa tai työsulkua), tahi ryhtyä muuhun toimenpiteeseen vastapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi.

3. Elleivät edellä mainitut neuvottelut johda sovintoon, on sen järjestön joka aikoo turvautua työnseisaukseen, siitä ilmoitettava kirjallisesti toiselle järjestölle viimeistään 14 vuorokautta ennen aiottua seisausta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Sotka Oy:n ja Puuliiton kesken on 23.12.1969 sovittu seuraavaa:

Pöytäkirja Sotka Oy:n ja Puutyöväenliitto r.y:n välillä viimeksi mainitun konttorissa Helsingissä, joulukuun 23. päivänä 1969 käydystä neuvottelusta koskien Sotka Oy:n Hämeenlinnassa sijaitsevien laitosten 31.12.1969 saakka voimassa olleen työehtosopimuksen jatkamista vuoden 1970 loppuun.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

1 §

Sovittiin, että Sotka Oy:n Hämeenlinnan laitoksissa noudatetaan Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n ja Puutyöväenliitto r.y:n välillä 8.12.1969 allekirjoitettua työehtosopimusta liitteineen täydennettynä seuraavalla pöytäkirjamerkinnällä:

1. Siltä osin kuin työehtosopimus sisältää kohtia, joista on määräys Sotka Oy:n sosiaalisessa säännössä, noudatetaan mainittua sosiaalista sääntöä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koska tahalliset työstäkieltäytymiset ja työn hidastustoimenpiteet olivat käsittäneet voimassa olevan työehtosopimuksen 2 ja 30 §:n määräysten vastaiset työtaistelutoimenpiteet ja koska Puuliitto ja mainittu ammattiosasto olivat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvan velvollisuuden huolehtia siitä, että työntekijät olisivat välttäneet sanottuja työtaistelutoimenpiteitä, Työehtoliitto ja Sotka Oy ovat vaatineet, että Puuliitto ja mainittu ammattiosasto tuomittaisiin työehtosopimuslain edellä sanotun lainkohdan mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta työtuomioistuimen kohtuullisiksi harkitsemiin hyvityssakkoihin.

Kanteeseen vastatessaan Puuliitto on ensiksi lausunut, että Työehtoliitto ei ole osallinen Puuliiton ja Sotka Oy:n kesken 23.12.1969 tehtyyn sopimukseen, jonka perusteella Puuliitto ja yhtiö ovat sitoutuneet keskenään noudattamaan Puuliiton Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton kanssa solmimaa työehtosopimusta allekirjoituspöytäkirjan 1 §:ssä mainituin poikkeuksin. Näin ollen ei Työehtoliitto työtuomioistuimesta annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan voinut esiintyä kantajana asiassa ja olisi kanne sen ajamana siis jätettävä tutkimatta.

Kun lisäksi Sotka Oy:n edustajien ja Työntekijäin edustajien kesken 22.12.1970 käydyssä neuvottelussa oli yhtiön ja paikallisosaston taholta yhteisesti todettu että erimielisyydet oli sillä kertaa sovittu lopullisesti eikä niitä työnseisausten osalta tultaisi saattamaan työtuomioistuimen käsiteltäväksi, Puuliitto on katsonut, ettei tästä syystä ollut edellytyksiä kanteen asialliselle tutkimiselle kummankaan kantajan osalta.

Työnseisausten lyhyestä kestoajasta johtuen ei Puuliitto ollut saanut niistä kaikista tietoa. Joka kerran liiton saatua niistä tiedon oli liiton taholta ilmoitettu pääluottamusmies Pipatille niiden olleen työehtosopimuksen vastaisia sekä kehotettu häntä toimimaan niin, etteivät jo päättyneet työnseisaukset olisi uusiintuneet. Puuliiton piiriasiamies Aarne Suominen oli 2.12.1970, saatuaan liiton määräyksen työrauhan palauttamiseksi toimia liiton edustajana paikallisia erimielisyyksiä selvitettäessä, ottanut puhelimitse yhteyttä yhtiön edustajaan, johtaja Sipiin. Tällöin oli selvitelty, mistä erimielisyyksissä oli ollut kysymys, minkä jälkeen Suominen oli ilmoittanut olevansa valmis tulemaan saman viikon aikana neuvottelemaan paikallisesti. Johtaja Sipi oli kuitenkin kieltäytynyt neuvottelemasta vastoin työehtosopimuksen 28 §:n määräystä. Tämän jälkeen Suominen oli välittömästi ollut yhteydessä pääluottamusmies Pipattiin, jonka kanssa oli sovittu siitä, että Pipatti yritti saada työt käyntiin välittömästi.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Hämeenlinnan Puu- ja Vanerityöväen ammattiosastoa on jutussa kuultu.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Hallenberg, Svartström, Aranto, Vihma, Hyppönen, Kaski ja Lankinen.

Tuomio oli yksimielinen.