Labor court dismisses union strike damages claims where unions failed to take necessary steps to end strikes.

Työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevassa jutussa hyvityssakkovaatimus yhtä ammattiosastoa ja työntekijäin liittoja vastaan hylätty.

Toinen ammattiosasto sen sijaan oli vastuussa miltei koko jäsenkuntansa osallistumisesta työtaisteluun samoin kuin siitä, etteivät sen toimihenkilöt ja luottamusmiehet, jotka tosin olivat itse pysytelleet lakon ulkopuolella, olleet ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin jotta osastoon kuuluvat työntekijät olisivat luopuneet työtaistelusta.

Asianosaiset: Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton välillä marraskuun 13 päivänä 1969 vuodeksi 1970 tehdyssä paperi ja puumassateollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I. YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 § Työrauhavelvoite

Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

III. PALKKAMÄÄRÄYKSET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11 § Kokonaistuntipalkkajärjestelmä

1. Kokonaistuntipalkkojen perusteena ovat liitteessä III olevat ohjetuntipalkat, joihin yhdistetään työehtosopimuksen edellyttämät tai paikalliseen sopimukseen perustuvat palkan muodostuksen perusteiksi sovitut palkkiot ja lisät.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottaen huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua ja liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä, sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta (kts. 14 § 3 kohta.)

Muist. 1. Jos niissä olosuhteissa, joiden perusteella kokonaistuntipalkat ovat 2. kohdan mukaan sovitut, tapahtuu oleellisia muutoksia, sovitaan paikallisesti uusista kokonaistuntipalkoista.

Suoritettaessa sellaisia työnjärjestelyjä, jotka oleellisesti vaikuttavat työn määrään tai laatuun, työnantajan tulee antaa niistä ennakolta selostus ao. luottamusmiehille ja työntekijöille sekä heitä kuultuaan tehdä esitys toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamista muutoksista ammattiryhmittelyyn ja palkkoihin.

Palkkamuutoksista sovittaessa on otettava huomioon työn määrän tai laadun muutos sekä sovittavan palkan oikeudenmukainen suhde muiden työntekijöiden palkkoihin.

Ammattiryhmittelyn ja palkkojen mahdollisista muutoksista pyritään sopimukseen ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa. Asiasta käydään neuvottelut ilman aiheetonta viivytystä ja alistetaan se, ellei paikallisesti päästä sopimukseen, mikäli mahdollista jo ennen työnjärjestelyn toimeenpanoa liittojen käsiteltäväksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, alistetaan se keskusliittojen ratkaistavaksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6. Työnantajan ja Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton paikallisen osaston valitseman pääluottamusmiehen välillä sovitut ja allekirjoitetut kokonaistuntipalkkasopimukset, jotka laaditaan liitteessä olevan kaavakkeen mukaisesti neljänä kappaleena, on lähetettävä liitoille tiedoksi.

Ellei paikallisissa kokonaistuntipalkkoja koskevissa neuvotteluissa päästä tulokseen, menetellään kuten tämän sopimuksen 25 §:ssä sanotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liiton välillä maaliskuun 6 päivänä 1970 vuodeksi 1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on samansisältöiset määräykset.

Neuvotteluista huolimatta työntekijät toimeenpanivat vaatimusten läpiviemiseksi istumalakkoja, lokakuun 9 päivänä 1970 kello 14.30-16.30 välisenä aikana, saman kuun 12 päivänä kello 12.00-18.30 välisenä aikana ja saman kuun 13 päivänä kello 4.00-15.00 välisenä aikana. Työtaistelujen johdosta oli asianosaisliittojen välillä sovittu työpaikalla saman kuun 15 päivänä pidettävästä neuvottelusta, jossa taas, kun yksimielisyyteen palkkakysymyksistä ei ollut päästy, oli sovittu neuvottelujen jatkamisesta saman lokakuun 20 päivänä. Tästä huolimatta työntekijät olivat istumalakossa mainittuna lokakuun 15 päivänä kello 20:stä kello 24:ään sekä seuranneesta aamusta kello 9:stä aina saman kuun 19 päivään kello 6:een. Tämän jälkeen aloitetuissa neuvotteluissa päästiin palkkakysymyksissä yksimielisyyteen lokakuun 20 ja 22 päivänä 1970 pidetyissä neuvotteluissa.

Edellä mainitut ammattiosastot olivat laiminlyöneet niille työehtosopimuslain mukaan kuuluvat velvollisuudet sallimalla jäsentensä ja osastoja edustavien toimihenkilöiden ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin palkkavaatimuksien läpiviemiseksi. Osastot eivät muutoinkaan olleet ryhtyneet, kuten niiden olisi pitänyt, toimenpiteisiin työtaistelujen ehkäisemiseksi eikä työrauhan palauttamiseksi työpaikalle.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto eikä Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto olleet ryhtyneet riittävän päättäväisiin toimiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla. Erityisesti siihen nähden, että työrauhaa oli rikottu toistuvasti ja istumalakot olivat asteittain pitentyneet, liittojen olisi pitänyt tehostaa toimenpiteitään, mutta liitot olivat tuollaiset toimet laiminlyöneet.

Esittämillään perusteilla Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut, että Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto, Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto sekä edellä sanotut ammattiosastot tuomittaisiin kukin työehtosopimuslain 8 § :ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä työtuomioistuimen kohtuullisiksi harkitsemiin hyvityssakkoihin.

Ammattiosastojen toimiinsa hyväksymät luottamusmiehet ja tehtäviinsä valitsemat neuvottelijat olivat tehneet parhaansa rauhoittaakseen tilanteen neuvottelujen ajaksi. Luottamusmiehet ja muut ammattiosastojen toimihenkilöt eivät olleet ottaneet osaa työtaisteluihin, vaan olleet työssä työnseisausten aikana. Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Lohjan osasto N:o 47:n puolesta valittu tehtaan pääluottamusmies Aare Oksanen oli tehnyt useita aloitteita työnseisausten lopettamiseksi pyrkimällä tehtaan johdolle tekeminsä ehdotuksin saamaan neuvottelut käyntiin.

Myös vastaajaliittojen toimitsijat olivat pyrkineet kaikin keinoin estämään työtaistelutoimenpiteet ja palauttamaan työrauhan. Niinpä esimerkiksi Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton sihteeri Antero Mäki ja taloudenhoitaja Erkki Korhonen olivat puhelinneuvotteluillaan lokakuun 13 päivänä saaneet silloin käynnissä olleen istumalakon päättymään.

Esittämillään perusteilla Paperiteollisuuden Työntekijäin Liitto ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ovat vaatineet kanteen hylkäämistä. Sen varalta, että kanne joltakin osalta hyväksyttäisiin, hyvityssakkoa määrättäessä olisi otettava huomioon edellä mainitut asianhaarat.

Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Lohjan osasto N:o 47 ja Lohjan Sähköalantyöntekijäin ammattiosasto ovat olleet jutussa kuultavina.

Asianosaisliitot ja mainitut ammattiosastot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo käyneen ilmi, että Joutseno-Pulp Oy:n Lohjan tehtaan työntekijät ovat, painostaakseen työnantajaa suostumaan heidän vaatimuksiinsa kokonaistuntipalkkojen korottamisesta, toimeenpanneet kanteessa kerrotuin tavoin istumalakkoja lokakuun 9 ja 19 päivän 1970 välisenä aikana. Työnseisauksiin ovat ottaneet osaa, Paperiteollisuuden Työntekijäin Liiton Lohjan osasto N:o 47:n ja Lohjan Sähköalantyöntekijäin ammattiosaston toimeensa hyväksymiä luottamusmiehiä ja osastojen muita toimihenkilöitä lukuun ottamatta, kaikki muut tehtaalla työskennelleet työntekijät, joista taas on kuulunut jäseninä ensiksi mainittuun ammattiosastoon, jonka jäsenkunta on koostunut yksinomaan kanteessa tarkoitetun tehtaan työntekijöistä, noin 280 ja Lohjan Sähköalantyöntekijäin ammattiosastoon alun toistakymmentä työntekijää, viimeksi mainitun ammattiosaston koko jäsenmäärän ollessa 100-200 jäsentä.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Sirkiä, Heiniö, Uoti, Hyppönen, Kaski ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.