Union liable for strike due to failure to prevent breach of collective agreement duties.

Työnseisauksiin olivat osallistuneet ammattiosaston toimeensa hyväksymät pääluottamusmies ja luottamusmies, joiden toimenpiteistä liitto oli vastuussa. Liitto, joka tosin oli paikallisen aluejärjestön toimitsijan toimenpitein pyrkinyt palauttamaan työrauhaa, ei liioin ollut mahdollisuuksiensa puitteissa huolehtinut riittävän tehokkaasti siitä, että työntekijät olisivat välttäneet työtaistelutoimenpiteitä, tuomitta työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto ry.

RATKAISU

Suomen Rakennusteollisuusliiton, toiselta puolen, ja Rakennustyöläisten Liiton ja erään toisen liiton, toiselta puolen, välillä joulukuun 31 päivänä 1969 vuodeksi 1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

V. Työpalkkoja koskevat määräykset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 § Tuntipalkat

Perustuntipalkat: Kalleusluokka I II III

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

II Sekatyöt a) talonrakennusalan tottuneet sekatyöm.*) 4:10 mk 3:95 mk 3:81 mk b) vaativat sekatyöt 3:96 " 3:80 " 3:69 " c) muut sekatyöt 3:85 " 3:70 " 3:57 "

*) Tällaisiksi katsotaan vaativimpiinkin sekatöihin tottunut työntekijä, joka on ollut vähintään vuoden saman työnantajan palveluksessa, jolloin alle 2 kuukauden keskeytyksiä ei oteta huomioon.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

10 § Erinäiset lisät

I Perustuntipalkasta lasketaan seuraavat lisät:

1. Aikaisemman käytännön mukaan maksetaan korkeintaan 15 % suuruinen ns. hyvänmiehenlisä.

2. Jos seka- ja aputyöntekijän työnopeus välittömästi määräytyy urakkaa suorittavan ammattityöntekijän työn perusteella tai seka- ja aputyöntekijä suorittaa hinnoiteltua urakkatyötä tuntityönä, maksetaan hänelle 10 % suuruinen lisä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

27 § Erimielisyyksien sovittelu

1. Tästä sopimuksesta ja siihen liittyvistä hinnoitteluista tai niiden tulkinnasta ehkä aiheutuvat erimielisyydet jätetään työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Mikäli asia ei kuulu työtuomioistuimen käsiteltäviin, jätetään se välimieslautakunnan käsiteltäväksi ja noudatetaan siinä, mitä laki välimiesmenettelystä määrää. Kaikista erimielisyyksistä on kuitenkin ensiksi pyrittävä sopimaan liittojen välisissä neuvotteluissa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Suomen Rakennusteollisuusliitto on työtuomioistuimessa esiintuonut, että liittoon jäsenenä kuuluvan Rakennusliike M. Ylismäki Oy:n Paimion kunnassa sijaitsevalla työmaalla, jossa yhtiö rakensi Asunto Oy Peimarin Paimenen lukuun asuinrakennusta, oli syntynyt erimielisyyttä erään Arvi Hämäläinen nimisen sekatyöntekijän palkasta. Syyskuun 17 päivänä 1970 oli työmaan pääluottamusmies esittänyt työnantajalle vaatimuksen siitä, että Hämäläiselle oli maksettava työehtosopimuksen 9 §:ssä sekatöiden kohdalla olevan nimikkeen "talonrakennusalan tottuneet sekatyömiehet" mukainen tuntipalkka täysine hyvänmiehenlisineen. Kun Hämäläinen ei täyttänyt niitä edellytyksiä, jotka vaadittiin tuohon palkkaryhmään sijoittamiseksi, työnantaja oli kieltäytynyt suostumasta esitettyyn vaatimukseen. Tämän johdosta työmaan kaikki työntekijät ryhtyivät lakkoon vielä samana päivänä. Eräitä keskeytyksiä lukuun ottamatta työtaistelutoimenpiteet kestivät aina seuranneen lokakuun 12 päivään saakka, jolloin töitä oli ryhdytty jatkamaan.

Suomen Rakennusteollisuusliiton taholta oli otettu työtaistelun johdosta useita kertoja yhteyttä Rakennustyöläisten Liittoon ja kehotettu liittoa ryhtymään toimenpiteisiin kerrottujen työehtosopimuksen määräyksiin kohdistuneiden työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi. Rakennustyöläisten Liitto ei kehotuksista huolimatta ollut ryhtynyt sellaisiin toimiin, että jatkuva lakkoilu olisi estetty.

Esittämillään perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut, että Rakennustyöläisten Liitto tuomittaisiin maksamaan sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä työtuomioistuimen kohtuulliseksi harkitsema hyvityssakko. Suomen Rakennusteollisuusliitto on lisäksi vaatinut Rakennustyöläisten Liiton velvoittamista korvaamaan Suomen Rakennusteollisuusliiton oikeudenkäyntikulut jutussa.

Kanteeseen vastatessaan Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että kanteessa tarkoitettu lakko oli saanut alkunsa siitä, että Rakennusliike M. Ylismäki Oy oli työehtosopimuksen 9 §:n määräyksen vastaisesti sijoittanut Arvi Hämäläinen nimisen työntekijän nimikkeellä "muut sekatyöt" määriteltyyn palkkaryhmään. Koska Hämäläinen oli ollut yli puolitoista vuotta, vakinaisen asepalveluksen suorittamisesta johtuvaa keskeytystä lukuun ottamatta, yhtäjaksoisesti yhtiön palveluksessa ja tuona aikana tehnyt vaativia sekatöitä, kuten puutavaran ja raudan kantamista, betoni- ja tiilipintojen piikkausta, tiilien ja laastin kärräämistä ja muita vaativia betonitöitä, hänen palkkansa olisi pitänyt varsinkin, kun hän oli joutunut omatoimisesti suorittamaan vaativia sekatöitä työmaalla, määrätä talonrakennusalan tottuneita sekatyömiehiä koskevan palkkaryhmän mukaan. Työntekijöissä oli myös aiheuttanut suuttumusta työnantajataholta asian johdosta annettu, asiattomana pidettävä selitys.

Koska Rakennustyöläisten Liitto oli tehnyt voitavansa työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi, liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Sen varalta, että Rakennustyöläisten Liiton viaksi katsottaisiin velvollisuuksiensa laiminlyöminen joltain kohdin, oli hyvityssakon suuruutta määrättäessä liiton mielestä otettava huomioon työnantajan työehtosopimuksen vastainen menettely, jonka seurausta työtaistelutoimenpiteet olivat olleet.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Aranto, Oinas, Hyppönen, Kaski ja Virtanen.

Tuomio oli yksimielinen.