Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:1970-43 AI generated

Labor court allows method bonus for machine repair shops based on collective agreement interpretation.

Case Number TT:1970-43
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Labor Court ruled in favor of the union, ordering the employer to pay a 10% method bonus to machine repair shop employees. The court found that the collective agreement's reference to the auto repair industry's wage scale did not exclude these workers from the method bonus applicable to all covered employees. Consequently, the employer's argument that the bonus only applied to specific groups was rejected as inconsistent with the agreement's text and negotiation history.

Legislator headnote

AI generated

Section 9 of the collective agreement; Section 14 of the collective agreement: The reference to the auto repair industry's wage scale in the collective agreement for machine repair shops does not exclude the application of the method bonus stipulated in Section 9 to employees in machine repair shops.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation method bonus entitlement wage scale reference labor dispute resolution industrial relations law

Cited Legislation

AI generated
Section 9 of the collective agreement
Section 14 of the collective agreement
AI generated
labour_1987_2
Labor court rules repair shop staff assisting mechanics belong to repair shop collective agreement, not sales agreement.
labour_1978_49
Labor court upheld collective agreement bonus payment despite employer association's restrictive application guidelines.
labour_1975_58
Labor court dismissed union claim that warehouse worker belonged to auto sales collective agreement.
labour_2024_49
Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by not raising engine officers' pay mid-term.
labour_2016_130
Labor court dismisses union claim for maintenance allowance due to lack of employer response on contract interpretation.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työehtosopimuksen mukaan konekorjaamojen ohjepalkoissa noudatettiin autokorjaamoalan työehtosopimuksen korotuslinjaa. Tämän ei katsottu merkitsevän sitä, että konekorjaamoissa olisi ilman muuta sovellettava autokorjaamoalan työehtosopimuksen mukaisia ohjetuntipalkkoja korotettuna tietyllä korjausprosentilla, jossa olisi otettava huomioon tuon alan työehtosopimuksen mukainen jouluaaton arkipyhäkorvaus, vaan ohjetuntipalkkoja voitiin korottaa muullakin tavoin, kunhan noudatettiin autokorjaamoalan työehtosopimuksessa sovittujen palkankorotusten linjaa.

Kun työehtosopimuksessa mikään ei viitannut siihen, että 10 %:n menetelmälisä koskisi vain määrättyjä aikatyöntekijäryhmiä, eikä sitä myöskään ollut näytetty sopimusta tehtäessä molemmin puolin tarkoitetun, oli menetelmälisää maksettava myös konekorjaamoiden työntekijöille.

Koron osalta esitetyt vaatimukset jätetty tutkimatta, koskei niitä ollut perustettu työehtosopimuksen määräyksiin.

Asianosaiset: Valtion Työntekijäin Liitto Vaty r.y. Tie- ja vesirakennushallitus

RATKAISU

Suomen Työläisliitto r.y:n, jonka nimeksi on sittemmin tullut Valtion Työntekijäin Liitto Vaty r.y., ja tie ja vesirakennushallituksen välillä on joulukuun 31 päivänä 1969 tehty työehtosopimus sekä siihen liittyvä työehtosopimusneuvottelupöytäkirja. Työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

Tie ja vesirakennushallituksen ja Suomen Työläisliitto r.y:n välinen työntekijöitä koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS

I. YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikissa tieja vesirakennuslaitoksen töissä yksityisoikeudellisessa työtai oppisopimussuhteessa oleviin työntekijöihin, lukuunottamatta työnjohto-, varastonhoito-, toimisto- ja laboratoriotehtävissä sekä sisävesiliikenteen alalla ja päätoimisesti palontorjuntatehtävissä Helsingin lentoasemalla työskenteleviä työntekijöitä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Neuvottelupöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

9 §

Milloin työtä ei tehdä suorituspalkkatyönä maksetaan lisäksi 10 %:n suuruinen menetelmälisä ohjetuntipalkasta laskettuna.

Palkkaliitteen n:o 1 jokaiselle ammattinimikkeelle taataan vähintään 18 pennin ohjepalkan korotus v:n 1969 vastaavan nimikkeen palkkaan ohjepalkka, olosuhdelisä ja 16 p) verrattuna. Näin ollen esim. huoltokorjausmiehen ohjepalkat ovat paikkakuntaluokittain 444, 418 ja 394.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

14 §

Konekorjaamojen ohjepalkoissa noudatetaan autokorjaamoalan työehtosopimuksen korotuslinjaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 §

Sovittiin, että uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.1.1970 edellyttäen, että se on saanut valtiovarainministeriön hyväksymisen. Korotetut palkat maksetaan 26.12.1969 alkavasta tilikaudesta lukien.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Autoalan Työnantajaliitto r.y:n ja Suomen Metallityöväen Liitto r.y:n välillä maaliskuun 2 päivänä 1970 solmitussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

15 § Arkipyhäkorvaus

Mom. 1. Pitkäperjantailta, vapunpäivältä, juhannuspäivältä, jouluaatolta, ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä maksetaan arkipyhäkorvauksena työntekijälle kahdeksan tunnin palkka keskituntiansion mukaan. Vapaapäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä maksetaan tämän momentin mukainen arkipyhäkorvaus.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisten välisen työehtosopimuspöytäkirjan 9 §:n sisältämän 10 %:n suuruisen menetelmälisän oli tarkoitettu koskevan sekä työehtosopimukseen liittyvää palkkahinnoiteltuliite N:o 1:tä, joka koski kunnossapitotöitä sekä maa- ja vesirakennustöitä, että palkkahinnoitteluliite N:o 2:ta joka koski konekorjaamoiden työntekijöitä, minkä seikan kantajaliitto oli selvästi tuonut ilmi työehtosopimusneuvotteluissa. Lisän ottaminen työehtosopimukseen oli nimenomaan perustunut siihen, että varsinkin eräillä korjaamoilla työntekijöiden ansiotaso oli jäänyt suhteellisen alhaiseksi sen vuoksi, että työtä oli teetetty lähes yksinomaan aikapalkalla. Vastaaja oli kuitenkin palkkausohjeessaan ilmoittanut, ettei menetelmälisä koskenut konekorjaamoiden työntekijöitä.

Näillä perusteilla Valtion Työntekijäin Liitto Vaty on työtuomioistuimessa vaatinut vahvistettavaksi, että työehtosopimuspöytäkirjan 14 § tarkoitti autokorjaamoalan työehtosopimuksen soveltamista konekorjaamojen osalta siten, että arkipyhäkorvaus jouluaatolta oli sisällytettävä konekorjaamoiden ohjepalkkoihin korottamalla niitä 2,724 % autokorjaamoalan ohjepalkkoihin nähden, sekä että sanotun pöytäkirjan 9 §:ssä mainittu menetelmälisä koski myös konekorjaamojen työntekijöitä ja että kumpikin korotus oli suoritettava näille työntekijöille työehtosopimuksen voimaantulopäivästä eli joulukuun 26 päivästä 1969 alkaen, ja erääntyneiltä osin laillisine korkoineen.

Arkipyhäkorvaukset oli päätetty poistaa kerta kaikkiaan työehtosopimusta vuodelle 1969 tehtäessä. Tämän poistamisen vaikutus palkkaukseen oli laskettu sen mukaan, mitä arkipyhäkorvauksesta oli asianosaisten välisessä työehtosopimuksessa sovittu, eikä sen yhteydessä ollut lainkaan tarkasteltu, mitä autokorjaamoalalla o]i mahdollisesti sovittu arkipyhäkorvausten osalta. Sopimuspöytäkirjan 14 §:n päätarkoituksena oli konekorjaamojen palkkojen määrittämisen siirtäminen myöhäisempään ajankohtaan ja siitä sopiminen, että noudatettaisiin autokorjaamoalan työehtosopimuksen korotuslinjaa, mikä sanonta ei vastaajan mielestä tarkoittanut sitä, että kaikkien autokorjaamoalan muutosten vaikutus palkkaukseen laskettaisiin palkkoja määrättäessä, vaan että konekorjaamotyöntekijöiden ansiotaso vastaisi yksityisen sektorin ansiotasoa. Näillä perusteilla tie- ja vesirakennushallitus on vaatinut kanteen hylkäämistä perusteettomana.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Oinas, Heiniö, Hyppönen, Kaski ja Suominen.

Tuomio oli yksimielinen.