Labor court dismisses union fine for strike participation but finds union failed to prove its supervisory duty breach.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim for cost reimbursement while upholding a fine against the trade union section for organizing a strike. The union argued that a collective agreement clause requiring square meter pricing for glazing work was merely a default rate, not a mandate for all such jobs. However, the court found the union failed to prove it neglected its supervisory obligations regarding the strike's legality. Consequently, the union was fined for disrupting work, but the individual employee was not liable for the dispute's origin.
Legislator headnote
AI generatedSection 2 of the Collective Agreement; Section 1 of the Collective Agreement: Where a collective agreement stipulates a default rate for specific tasks but does not explicitly mandate it for all instances, the union cannot be fined for organizing a strike unless it fails to fulfill its supervisory duties.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen urakkapalkkoja koskevan pykälän huomautukseen sisältyi määräys, jonka mukaan työntekijälle maksettiin eristyslasi- ja näyteikkunatöissä tuntipalkan vähintään 30 %:lla ylittävää palkkaa, jollei neliömetrihinnasta sovittu työnantajan ja työntekijän kesken. Työehtosopimuksen sanamuoto, aikaisempi käytäntö ja määräyksien tarkoitus huomioon ottaen selitetty että määräyksellä on tarkoitettu järjestää sanottujen töiden palkkaus kaikissa niissä tapauksissa, joissa neliömetrihinnasta ei sovita, siitä riippumatta, määrätäänkö työ tehtäväksi urakkapalkalla vai eikö. Sanottu korotus selitetty laskettavaksi työehtosopimuksen määräämiin minimituntipalkkoihin.
Ammattiosaston asettama luottamusmies oli ottanut osaa sanottua kysymystä koskevan tulkintariidan aiheuttaman työtaistelun järjestämiseen ja työtaisteluun, eikä osasto ollut ryhtynyt toimenpiteisiin lakon estämiseksi ja lopettamiseksi. Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon, jota määrättäessä otettu myös huomioon työnantajan käytös luottamusmiestä kohtaan.
Sen sijaan katsottu jääneen näyttämättä, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
Asianosaiset: Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto r.y. Suomen Lasi- ja Posliinityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisten välillä joulukuun 31 päivänä 1969 solmittu työehtosopimus sisältää muun muassa seuraavat määräykset:
1 § Tuntipalkat
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kattotyössä tulee tuntipalkkoihin 30-50 %:n lisäys työn vaikeudesta riippuen. Kelkalta tehtäessä on lisäys 50 %. Ulkopuolelta telineeltä tehtäessä on lisäys 30 % tehtäessä telineeltä paikalleen.
2 §
Urakkapalkat I paikkakuntaluokassa 1.1.1970 alkaen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Huom. 6.
Eristyslasi- ja näyteikkunatöissä on neliömetrihinta sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Muussa tapauksessa työntekijälle maksetaan palkkaa, joka ylittää tuntipalkan vähintään 30 %:lla.
Korjaustyöt
Mikäli urakkatyön edellytyksiä korjaustöissä on sopijapuolet suosittelevat, että työt tehdään urakalla.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Urakkapalkat lasihiomoissa ja niissä lasitustöissä, joita ei ole tässä sopimuksessa urakkahinnoiteltu, sovitaan työnantajan ja asianomaisen työpaikan ko. työtä tekevien työntekijäin keskuudestaan valitseman edustajan kanssa ja tulee niiden olla sellaiset, että normaalisella urakkatyövauhdilla päästään vähintään 30 %:n urakkavoittoon, jonka tulee kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Mikäli urakkahinnasta ei sovita, maksetaan vähintään 30 % tuntipalkan päälle.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Suomen Lasitus- ja Hiomoliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
Tampereen Lasityöntekijäin ammattiosasto r.y:tä on jutussa kuultu.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Oinas, Sirkiä, Tiitola, Hyppönen, Kaski ja Hallenberg.
Tuomio oli yksimielinen.