Labor court dismisses claim that reduced crew size alone constitutes rationalization under collective agreement. Claim rejected as lacking material significance and requiring case-specific interpretation.

Kysymys työehtosopimuksen määräysten oikeasta sisällöstä.

Vahvistuskanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin kanteella ei ollut huomattavaa merkitystä kantajalle.

Tuomiossa vahvistettu, milloin rationalisointitoimenpide on helpottanut ja nopeuttanut työsuoritusta niin, että normaalisti käytetyn työryhmän miesvahvuutta oli voitu alentaa.

Kannevaatimus hylätty tarpeettomana siltä osin kuin siinä on vaadittu Työehtosopimuksen sisällön vahvistamista asiallisesti aivan samansisältöisenä kuin se oli otettu työehtosopimukseen.

Yhtä kannevaatimuksista ei voita vahvistaa esitetyssä yleisessä muodossa, vaan todettu, että kysymyksen ratkaisu riippuu työehtosopimuksen tulkinnasta kussakin yksittäistapauksessa ilmenneiden olosuhteiden mukaan.

Asianosaiset: Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä on tammikuun 9 päivänä 1970 tehty työehtosopimus, joka sisältää muun muassa seuraavat määräykset:

10 § Urakkapalkka

1) Urakkahinnoittelusta liitot sopivat satamittain ja ne liittyvät osana tähän työehtosopimukseen. Urakkahinnoittelussa sovitaan työryhmien enimmäissuuruudesta eli siitä työntekijämäärästä, mikä kuhunkin työryhmään voidaan sijoittaa muuttamatta hinnoittelua ja ilman lisäkorvausta. Työtä voidaan tehdä pienemmällä työryhmällä urakkahinnan pysyessä samana, ellei kysymyksessä ole rationalisointi. (vrt. allek. ptk. 11 §:1 ja 16 §)

2) Ne työt, joille on vahvistettu urakkahinnat, on suoritettava urakkatyönä. Niille, jotka ilman pätevää syytä jäävät pois työstä tai kieltäytyvät sitä suorittamasta taikka jotka tämän työehtosopimuksen vastaisen menettelyn vuoksi joudutaan erottamaan työstä, eli heivareille, maksetaan työhön käytetyltä ajalta kuitenkin vain taulukko IV:stä ilmenevä tuntityöpalkka. Urakan loppusumma jaetaan niiden työntekijäin kesken, jotka ovat työn loppuun saakka suorittaneet. (vrt. allek. ptk. 11 §:3)

3) Jos syntyy erimielisyyttä sovittujen urakkahinnoittelujen soveltamisesta, suoritetaan työ erimielisyydestä huolimatta väliaikaisesti entisellä urakkahinnalla ellei kyseessä ole rationalisointi tai 5)-kohdassa mainittu työ.

4) Jos rationalisointitoimenpide tulee oleellisesti vaikuttamaan sovittuun urakkahintaan tai muuhun korvaukseen, menetellään taulukko III:ssa mainitulla tavalla. Taulukko III edellyttää, että työssä käytetään menetelmää, joka poistaa osan joko maapuolen tai laivapuolen työntekijäin suorittamasta työstä. Mikäli koko maapuolen työntekijämäärä taikka laivapuolen työntekijämäärä, lukuunottamatta taakantekijöitä ja sen irroittajia sekä vinssi-, mantteli- ja mahdollisia kaijamiehiä, korvataan muulla menetelmällä, on kysymys 5)-kohdassa mainitusta työstä. (vrt. allek. ptk. 11 §:4)

5) Jos tavaralaadulle, työmenetelmälle tai muulle urakkaperusteiselle työlle ei ole vahvistettu urakkahintaa, ei töitä saa keskeyttää. Urakkatyöstä maksetaan tällöin Kemin ja Tornion satamissa mk 6,40, muissa I pkl:n satamissa mk 6,30 II pkl:n satamissa mk 6,02 sekä III:n pkl:n satamissa mk 5,74 ja työn hinnoittelemiseksi ryhdytään välittömästi neuvotteluun. Hyväksytyt urakkahinnat maksetaan sopimuksen teosta alkaen. (vrt. allek. ptk. 11 §:4 ja 5)

6) Työntekijälle taataan urakkatyössä urakkapalkkana taulukko IV:ssä mainitut tuntipalkat. Takuupalkan saamisen edellytyksenä on kuitenkin, ettei työntekijäin taholta esiinny toteennäytettävissä olevaa jarrutusta. Jos kyseessäolevaa jarrutusta todetaan, maksetaan palkka urakkahinnoittelun mukaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Taulukko n:o III 10 §:n 4)-kohdan täydennykseksi sovittiin seuraavaa:

Sopimuspuolet toteavat, että ahtausalan rationalisointi ja uusien koneellisten lastaus- ja purkausvälineiden käyttöönotto ovat tarpeellisia. Samalla osapuolet toteavat, että rationalisoinnin toteuttaminen kuuluu työnantajalle. Sen tulee helpottaa ja nopeuttaa työn suoritusta ja vaikuttaa työntekijöiden ansioiden parantamiseen yleisten määräysten (liite n:o 1) 4 kohdan mukaisesti.

Normaalisti käytetyn työryhmän miesvahvuutta voidaan rationalisointitoimenpiteen seurauksena pienentää edellyttäen, ettei työntekijöitten henkilökohtainen työmäärä tällöin lisäänny sekä ettei henkilökohtainen ansio tämän johdosta vähene.

Sovellettava ryhmäurakka muodostuu siten, että täydestä urakkasummasta vähennetään 85 % vähennettyjen miesten osuudesta eli jos:

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työn suoritukseen muulla tavoin vaikuttavan rationalisoinnin seuraukset selvitetään työ- ja aikatutkimuksilla, joitten vaikutus urakkapalkan muodostumiseen huomioidaan 2. kappaleen periaatetta noudattaen pitäen normaalin palkkatulon tason lähtökohtana kunkin sataman edellisen vuoden keskituntiansiota.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianosaisten välillä on toukokuun 4 päivänä 1968 tehty Mäntyluodon satamaa varten seuraavan sisältöinen yksikkökuormasopimus:

Mäntyluodon yksikkökuormasopimus 4.5.1968 astuu voimaan 20.5.68.

Yksikkökuormat, joilla ymmärretään sahatavarapaketit, palletit, etukäteen sidotut tai stropatut taakat ja muut sellaiset yksiköiksi kootut tavaraerät, jotka sellaisina ovat valmiit nostettavaksi tai käsiteltäväksi tarkoitetut, lastataan ja puretaan tuntipalkalla. Mikäli yksikkökuorma kootaan tai puretaan ahtaustyön välittömässä yhteydessä, suoritetaan tämä tästä huolimatta tuntipalkalla.

Tuntipalkka, mikä edellyttää urakkatyövauhtia, on markkaa 6,05.

Vinssi- ja kaijamiehille maksetaan sama tuntipalkka kuin asianomaisen ryhmän työntekijöille.

Tuntipalkkaan ei lasketa talvilisiä eikä työehtosopimuksessa tai urakkatariffissa mainittuja ns. vaikeuslisiä. Likaisuuslisä maksetaan seuraavasti:

II likaisuusluokka - :17 mk/tunti III " - :56 mk/tunti

Mikäli ao. tavaralaatu on siten suojattu, että likaisuuslisän tarkoittamaa haittaa ei esiinny, ei likaisuuslisää suoriteta.

Tuntipalkkaa maksetaan tehdyltä työajalta, mutta nämä työajat lasketaan päivittäin yhteen, jonka jälkeen viimeinen vaillinainen puolituntinen pyöristetään ylöspäin täydeksi puoleksi tunniksi. Tämän sopimuksen mukaisen tuntityön kestäessä maksetaan päivittäin yhteenlasketusta puolen tunnin odotus- tai hukkaajasta tämän sopimuksen mukainen tuntipalkka. Puolen tunnin ylittävältä osalta maksetaan työehtosopimuksen mukainen odotusajan taulukkopalkka.

Sopimuksen mukainen tuntipalkka maksetaan henkilökohtaisena palkkana.

Laivaan otetun työryhmän ensimmäisen päivittäisen neljän tunnin työrupeaman aikana ei työryhmän lukumäärää voida vähentää. Tämä sääntö ei kuitenkaan koske ylityöaikana suoritettua työtä.

Mikäli yhden työrupeaman aikana työryhmä käsittelee alle yhden tunnin ajan irtotavaraa yksikkökuormien yhteydessä, maksetaan työntekijöille koko tämän rupeaman ajalta sovittu tuntipalkka ja vastaavasti, mikäli irtotavaran käsittelyn yhteydessä työryhmä käsittelee yksikkökuormia alle yhden tunnin, maksetaan rupeaman ajalta urakkapalkan mukaisesti, kuitenkin niin, että laakien tasauksesta sekä sopimuksen mukaisesta työstä johtuvien ahtaitten tilojen täytöstä maksetaan tämän sopimuksen edellyttämä tuntipalkka.

Sopimuksen edellyttämät työryhmäsuuruudet ovat seuraavat:

a) nosturilla, jolla ymmärretään sekä kiinteätä että liikkuvaa maanosturia ja laivassa olevaa kraana- tai puominosturia, 5 työntekijää, lisättynä nosturinkuljettajalla,

b) laivavinsseillä 7 työntekijää lisättynä tarvittavilla vinssimiehillä, jolloin kuitenkin tästä työntekijämäärästä korkeintaan kaksi voidaan korvata työkoneella.

Tämä sopimus on voimassa kuluvan vuoden loppuun ja se irtisanotaan samassa järjestyksessä kuin voimassa oleva työehtosopimus. Mikäli sopimus irtisanotaan ja uudesta sopimuksesta ei päästä yksimielisyyteen, suoritetaan työt sen jälkeen työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla.

6.5.1968

YKSIKKÖKUORMASOPIMUKSEEN LIITTYVIÄ SELVENNYKSIÄ

1) Esimerkkejä artikkeleista, joita jo nyt esiintyy yksikkökuormina:

- Kartonki palleteilla - Huokoinen ja kova kuitulevy palleteilla - Vaneri palleteilla - Akustiikkalevyt palleteilla - Kreppipaperi palleteilla - Selluloosa palleteilla tai nippuina sekä selluloosan prislingaus eli sidonta paikalleen jäävillä stropuilla - Rullat palleteilla - Muut vastaavanlaiset yksiköt, kuten puutalot yksikköinä - Titanioksiidi ja lingonpulveri palleteilla myös purettaessa palletit ruumassa - Muu säkkitavara palleteilla myös purettaessa tai palletoitaessa työn yhteydessä - Kuparikatodit, nikkelikatodit nikkeli puulaatikoissa - Sinkkiharkot kuljetusyksikköinä - Rautalevyniput ja -rullat (kiekot), muotorauta- ja putkiniput - Tiilet palleteilla - Kappaletavara palleteilla

4) Tämän kohdan tarkoituksena on, että odotusaikojen tarkkailu tapahtuu samalla tavalla kuin urakkatyön yhteydessä, joten odotusaikojen kirjanpito tapahtuu entisen mukaan. Neuvottelussa on myös todettu, ettei tuntien yhteismäärä ylitä työn alkamis- ja lopettamisajankohdan välistä tuntimäärää.

5) Tarkoitus on, että palkka maksetaan samalla tavalla kuin hinnoittelemattoman työn palkka.

6) Työryhmiä pienennettäessä menetellään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a) Mikäli laivassa on B- tai nimimiehiä, suoritetaan vähennys "kautta laivan" siten, että ensin nimi- ja sitten B-miehet. Jäljelle jäänyt tarpeellinen miesmäärä ryhmitellään tarkoituksenmukaisesti,

b) Mikäli vähennys ulottuu myöskin vakinaisiin työntekijöihin, tämä suoritetaan työryhmäkohtaisesti ottaen huomioon kyvykkyys- ja ahkeruusnäkökohdat.

Tässä yhteydessä on korostettava ehdottoman puolueettomuuden merkitystä ja tiukan asiallisuuden noudattamista vähennysvalintaa suoritettaessa.

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Mäntyluodon satamassa oli samoin kuin muissakin satamissa satamatyö viime vuosina huomattavasti muuttunut siitä, jolle alkuperäiset urakkaperusteet olivat rakentuneet. Huomattavassa määrin tavara nykyään lastattiin tai purettiin joko kokonaan tai osittain koottuina yksikköinä. Muuttuneista työtavoista johtuneiden urakkapalkkaa koskeneiden erimielisyyksien ratkaisemiseksi oli Mäntyluodon satamaa varten solmittu yksikkökuormasopimus, joka oli tullut voimaan toukokuun 20 päivänä 1968. Sopimus oli vastaajaliiton toimesta irtisanottu päättymään vuoden 1969 lopussa, mutta sen soveltamista oli jatkettu, kunnes 10.3.1970 oli todettu, ettei uudesta sopimuksesta päästy yksimielisyyteen. Sopimus oli rakentunut sille pohjalle, että siinä tarkoitettuja yksiköitä lastattaessa työstä maksettiin tuntipalkka, joka kuitenkin edellytti työn tekemistä urakkatyövauhdilla.

Kanteeseen vastatessaan Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on lausunut, että yksikkökuormasopimuksen irtisanominen ei suinkaan merkinnyt sitä, että mainitun sopimuksen käsittämät työt irtisanomisen johdosta olisivat muuttuneet hinnoittelemattomiksi, vaan sitä, että puheenaolevien tavaroiden ahtaustyö suoritettaisiin ennen yksikkökuormasopimuksen solmimista vallinneen pitkäaikaisen käytännön edellyttämin tavoin. Määräys, jonka mukaan työt sopimuksen päätyttyä, ellei uudesta sopimuksesta päästy yksimielisyyteen, suoritettaisiin työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla, ei suinkaan viitannut yksinomaan työehtosopimuksen 10 §:n 5 kohdan määräykseen, vaan mikäli tavaroille oli aikaisemmin vahvistettu hinta, oli ahtaus suoritettava tämän hinnoittelun mukaisesti.

Vastaajaliitto ei vastustanut kanteessa esitettyä tulkintaa, jonka mukaan työehtosopimuksen liitteenä olevan taulukko III:n käyttäminen ei edellyttänyt koneellisten lastaus- ja purkausvälineiden käyttöä. Kuitenkin kanteessa oli jätetty ottamatta huomioon, että työehtosopimuksessa asetettiin taulukko III:n soveltamisen edellytykseksi myös se, että rationalisoimistoimenpiteen tuli olennaisesti vaikuttaa sovittuun urakkahintaan tai muuhun korvaukseen. Pelkkä työryhmien miesvahvuuden alentaminen ei sinänsä ollut mitään rationalisointia, mikä voitiin havaita työehtosopimuksen 10 §:n 1 kohdan määräyksestä, jonka mukaan urakkahinnoittelussa sovittiin työryhmien enimmäissuuruudesta.

Edellä esitetyillä perusteilla Suomen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut, että kanne hylättäisiin yksikkökuormasopimuksen päättymisen jälkeisen tilanteen sekä työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan viimeisen lauseen tulkintaa koskevan vaatimuksen osalta sekä työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaisen taulukko III:n soveltamista koskevan vaatimuksen osalta, sikäli kuin siinä oli vaadittu vahvistettavaksi, että pelkkä työryhmän miesvahvuuden alentaminen olisi taulukko III:n käyttöä edellyttämää rationalisointia.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Järvenpää, Svartström, Aranto, Oinas, Hyppönen, Hallenberg ja Kuivanen.

Tuomio oli yksimielinen.