Union fined for failing to stop strikes; union argued strikes were limited by its own actions.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ordered the Finnish Metal Workers' Union and its trade section to pay fines for violating their duty to prevent strikes. The union argued that its own efforts had successfully limited the duration and scope of the industrial action. The court found the union liable for allowing its representatives to lead the strikes but acknowledged the strikes were eventually contained.
Legislator headnote
AI generatedSection 8 of the Collective Agreements Act; the union is liable for failing to prevent strikes by its representatives, but the extent of liability is reduced if the union successfully limits the strike's duration or scope through its own actions.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosasto oli vastuussa luottamusmiestensä osallistumisesta työtaisteluun ja oli kokouksessaan tehnyt päätöksen lakon aloittamisesta sekä työtaistelun kestäessä antamillaan tiedotteilla tukenut työntekijöitä työtaistelun jatkamisessa.
Työntekijäliiton ei voitu katsoa ryhtyneen, huomioon ottaen ammattiosaston työtaistelua tukeva asenne, riittävän tehokkaisiin toimiin lakon estämiseksi ja lopettamiseksi.
Työtekijäliitto tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja ammattiosasto työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä Arbetsgivarnas i Finland Allmänna Grupp r.y. Suomen Metallityöväen Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä joulukuun 31 päivänä 1969 vuodeksi 1970 tehdyssä kaapeliteollisuutta ja elektroniikkaa koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
1 § Sopimuksen soveltamisala
1. Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Oy Nokia Ab:n Suomen Kaapelitehtaan ja Elektroniikan sekä Pohjolan Kaapeli Oy:n tehtaiden ja niiden apuosastojen sekä näiden työntekijäin välisissä työsuhteissa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
II TYÖPALKAT
5. § Palkat ja palkkaperusteet Ohjetuntipalkka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2. Suorittamiensa töiden perusteella jaetaan työntekijät palkkaryhmiin työehtosopimuksen liitteessä N:o 1 ilmenevällä tavalla, jolloin ryhmien määräämisessä on noudatettu seuraavia perusnäkökohtia:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
6 § Aikapalkka
1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähintään työkohtaista tuntipalkkaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
7 § Suorituspalkka
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
29 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale. Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä Keskusliittojen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.
2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1. kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
3. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kun työntekijäin vaatimuksiin ei ollut suostuttu, työntekijät olivat ryhtyneet vaatimuksiensa läpiviemiseksi työehtosopimuksen vastaisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Kysymyksessä olevien tehtaiden korjauspajojen työntekijät, laitosmiehet ja laborantit olivat ryhtyneet seuranneen toukokuun 21 päivästä kello 15 lähtien istumalakkoon. Lakkoon osallistuneita työntekijöitä oli ollut noin 250. Salmisaaren tehtaan kupariosaston noin 50 työntekijää aloittivat istumalakon seuranneesta päivästä kello 9.45 lähtien ja saman tehtaan dynamolankaosaston noin 60 työntekijää puolestaan samasta päivästä kello 14 lähtien. Pursimiehenkadulla sijaitsevan tehtaan tuotantopuolen työntekijät olivat olleet lakossa saman kuun 26 päivästä alkaen neljä tuntia kussakin työvuorossa. Sen lisäksi Salmisaaren tehtaan lyijykaapeliosaston työntekijät olivat olleet istumalakossa saman kuun 27 päivänä kello 13.45-15.45 välisen ajan.
Suomen Metallityöväen Liittoon alaosastona kuuluvan, Helsingistä olevan Kaapelinvalmistajain ammattiosasto r.y:n toimeensa hyväksymät pääluottamusmies Löfman ja työosastojen luottamusmiehet olivat ottaneet osaa työtaisteluun ja johtaneet sitä. Ammattiosasto oli työtaistelujen aikana sanotun toukokuun 26 ja 28 päivänä antanut tiedotteet, jotka osoittivat, että osasto oli ollut järjestämässä ja johtamassa kerrottuja työtaisteluja. Ammattiosasto oli siten laiminlyönyt sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvan velvollisuutensa sallimalla luottamusmiesten ja jäsentensä ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin ja muutoin niitä tukemalla.
Suomen Metallityöväen Liitto ei ollut ryhtynyt riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin työtaistelujen estämiseksi ja lopettamiseksi. Liiton toimenpiteet olivat näet rajoittuneet siihen, että liiton kaksi toimitsijaa oli käynyt tehtailla.
Esittämillään perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Suomen Metallityöväen Liiton ja Kaapelinvalmistajain ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 § :n tarkoittamien velvollisuuksien rikkomisesta työtuomioistuimen riittäviksi harkitsemiin hyvityssakkoihin, joita määrättäessä olisi erittäin raskauttavana seikkana otettava huomioon pääluottamusmiehen ja muiden luottamusmiesten työtaistelujen syntymistä edistänyt toiminta. Lisäksi Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut korvausta juttukuluistaan Suomen Metallityöväen Liitolta ja ammattiosastolta.
Suomen Metallityöväen Liitto ja Kaapelinvalmistajain ammattiosasto olivat tehneet parhaansa saadakseen kanteessa tarkoitetut työtaistelut lopetetuiksi. Liiton ja osaston toimenpitein olikin työrauha saatu palautetuksi ja työt aloitetuiksi kesäkuun 3 päivänä 1970. Väite siitä, että liitto ei olisi ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työtaistelun ehkäisemiseksi, oli paikkansapitämätön. Liiton toimenpiteet työrauhan palauttamiseksi oli pantu alulle heti työtaistelun alettua. Sen varalta, että ammattiosaston katsottaisiin ryhtyneen työtaistelutoimenpiteisiin, Suomen Metallityöväen Liitto on katsonut, että ammattiosaston maksettavaksi tuomittavaa hyvityssakkoa määrättäessä oli otettava huomioon, että lakot oli luottamusmiesten ja liiton toimenpitein saatu rajoitetuksi.
Esittämillään perusteilla Suomen Metallityöväen Liitto on vaatinut siihen kohdistetun kanteen hylkäämistä.
Kaapelinvalmistajain ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana. Ammattiosasto on yhtynyt liiton puolesta esitettyyn.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Lappalainen, Svartström, Oinas, Heiniö, Kaski, Suominen ja Hallenberg.
Tuomio oli yksimielinen.