Labor court dismisses union claim that pipe installation price rules apply to field threading of previously smooth pipes.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim for damages regarding a work stoppage over pipe installation pricing. The union argued that new smooth pipes required field threading, which should be covered by existing collective agreement rates, while the employer contended that the pricing was based on pre-delivered threaded pipes. The court ruled that the shift to smooth pipes constituted a fundamental change in work execution, rendering the old price rules inapplicable, and found the workers had not engaged in actual strikes.
Legislator headnote
AI generatedSection 11 of the Collective Agreement on Pipe Fitting; Section 24 of the Collective Agreement on Pipe Fitting: A change in the nature of work materials from threaded to smooth pipes constitutes a fundamental alteration of the work process, excluding the new installation from the scope of previously agreed upon piece-rate pricing.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kierreputkien asennuksen urakkahinnoitteluperusteet oli aikanaan vahvistettu silloin vallinneen käytännön pohjalta, jonka mukaan putket toimitettiin yleensä työmaalle kummastakin päästään kierteillä varustettuina. Siirtyminen putkiasennuksessa kokonaan tai pääasiassa kierteettömien putkien käyttämiseen merkitsi niin olennaista muutosta asennustyön suorittamiseen, ettei tuollaiseen asentamiseen voitu sellaisenaan soveltaa urakkahinnoittelun määräyksiä.
Työntekijät olivat ryhtyneet työehtosopimuksen asennushinnoittelua koskeviin määräyksiin kohdistuviin yötaistelutoimenpiteisiin. Työntekijäliittoa vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.
Asianosaiset: Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisliittojen välillä tammikuun 15 päivänä 1970 sanotuksi vuodeksi tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
III Työpalkkoja koskevat määräykset
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
11 § Urakkapalkat
1. Tähän sopimukseen liittyvät urakkahinnoittelut on kerrottava seuraavilla urakkakertoimilla:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
13 § Urakkatyömääräykset
1. Kaikki hinnoiteltu työ suoritetaan etupäässä urakkatyönä. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan hinnoittelemattoman työn suorittamisesta urakkatyönä ja on urakkahinnoittelu sovittava niin, että se antaa hinnoiteltujen urakoiden kanssa yhdenmukaisen tason.
2. Yhteisurakan laatu ja laajuus on ennen työn alkamista kirjallisesti sovittava käyttämällä tätä varten vahvistettuja lomakkeita. Sopimus laaditaan kaksin kappalein ja on se urakanottajan tai mikäli heitä on useampia, heidän etumiehensä ja työnantajan allekirjoitettava. Mikäli rakennustyömaa tai yhtenäinen rakennusryhmä on niin suuri, että ennakkoarvion mukaan siihen sisältyy vähintään 20 000 asennusyksikköä, voidaan sopia, että vesi- ja lämpöjohtotyötä varten laaditaan eri urakkasopimukset.
Pöytäkirjamerkintä
Urakkaryhmään tehtävistä mahdollisista muutoksista on työnantajan edustajan keskusteltava urakkaryhmän etumiesten kanssa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
VI Erinäiset määräykset
24 § Riitaisuuksien ja erimielisyyksien sovittelu
1. Jos jossakin asiassa syntyy erimielisyyttä työantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijän tai työpaikan asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Ellei yksimielisyyteen päästä, on asia siirrettävä liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja on siitä annettava kappale kummallekin allekirjoittajaliitolle, joiden on käsiteltävä asia STK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen 1 kohdan määräysten mukaisesti.
2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen ja jotka työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluvat työtuomioistuimessa käsiteltäviin tapauksiin, jätetään työtuomioistuimen ratkais tavaksi sanotun lain säätämässä laajuudessa ja järjestyksessä.
25 § Työrauhavelvoite
1. Työehtosopimuslain 8 §.
2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitäpaitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimukseen liittyvässä putkialan urakkahinnoittelussa on muun muassa seuraavat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 § PUTKIASENNUS
MOM. 1. KIERREPUTKET (takorautaputket)
Putkien asennus, sovitus, katkaisu, jyrsintä, kierteittäminen, valmiiden putkikannattimien asennus ja niihin verrattavien kiinnitys, putken käyristys 25 mm asti, sekä tätä suurempien putkien käyristys enintään 15 astetta.
Taulukko A.
Sarake
Kierre-
putkien
NS
Asenn.
rak.
sisällä
Asenn.
ulkona
putkiin tai
rumpuihin
Käyristys
yli 15 astetta
ja putken osien
asennus
6 mm
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Putken osien asentaminen
Putken osien asentaminen, kun tätä varten on tehtävä kahdet kierteet. Tämä ei siis koske osien yhdistämistä valmiisiin kojeisiin eikä putkijohdoissa oleviin toisiin putkenosiin.
Hinta=taulukko A sarake 5.
Osien asentamisesta välittömästi vähennysosaan maksetaan osan suurimman läpimitan mukaan. (Katso piirrosta n:o 2 ja 3.)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Vesijohtoliike Onninen Oy:n Tampereen konttorin alaisten työmaiden työntekijät olivat siten paitsi helmikuun 16 päivänä toimeenpanemaansa lakkoa jatkuvasti turvautuneet työehtosopimukseen kohdistuvaan työtaistelutoimenpiteeseen kieltäytymällä asentamasta kierteettömiä putkia saadakseen oman tulkintansa hyväksytyksi. Työntekijäin hyväksyttäväksi vaatima urakkahinnoittelumääräysten tulkinta oli määräysten sanamuodon vastainen ja siten virheellinen.
Rakennustyöläisten Liitto oli liittojen välillä käydyistä neuvotteluista huolimatta antanut tukensa työntekijöille, eikä ollut ryhtynyt, kuten liiton olisi pitänyt, mihinkään toimenpiteisiin järjestyksen palauttamiseksi työmailla.
Esittämillään perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut, että työtuomioistuin 1) vahvistaisi putkien kierteittämisen kuuluvan urakkahinnoittelun 2 §:n 1 momentin mukaan määrättävään kierreputkien asennushintaan riippumatta siitä, käytetäänkö asentamisessa kierteettömiä vai kierteillä varustettuja putkia, ja 2) tuomitsisi Rakennustyöläisten Liiton edellä kerrotuista laiminlyönneistään sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämisessä työtuomioistuimen kohtuulliseksi harkitsemaan hyvityssakkoon.
Kanteeseen vastatessaan Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että siihen aikaan, jolloin putkialan urakkahinnoittelun perusteista oli sovittu, oli kaikki ne putket, joissa kierteitä tarvittiin, toimitettu tehtailta valmiiksi kierteitettyinä. Tältä pohjalta oli myös hinnoittelu laadittu. Kierteettömiä putkia oli käytetty vain hitsaamalla suoritettavissa asennuksissa. Tehtailla kierteitettyjä putkia ei juuri tarvinnut työmaalla uudestaan kierteittää. Erittäin harvinaista oli, että tehtaalla tehty kierre olisi vaurioitunut kuljetuksessa tai muutoin. Valmiit kierteet olivat siten mitoitetut, että ne sopivat työkohteisiin, ja muutoinkin ne olivat laadultaan parempia kuin työmaalla tehdyt kierteet.
Vuoden 1970 alkupuolella tapahtui putkien valmistamisessa ja sen seurauksena myös asentamisessa olennainen muutos. Putkien valmistajat jättivät, korvatakseen raaka-aineissa tapahtuneet hintojen korotukset, valmistettavista putkista pois kierteet. Putkien valmistamisessa tapahtuneesta muutoksesta välittämättä eräät työnantajat, muun muassa kanteessa mainittu Vesijohtoliike Onninen Oy, katsoivat, että putkien kierteittämisestä työmaalla aiheutuvat lisätyöt oli työntekijäin suoritettava siihen asti voimassa olleen urakkahinnoittelun mukaisesti. Putkien kierteittämiseen esimerkiksi 10.000 kuutiometriä käsittävässä uudisrakennuksessa oli katsottava kuluvan työaikaa toista viikkoa. Etenkin 25 millimetriä paksumpien putkien kierteittäminen oli aikaa viepää työtä. Merkille pantavaa oli, että urakkahinnoittelussa oli määrätty erityinen hinnoitteluasteikko paljon vähäisemmillekin työvaiheille.
Kun kanteessa tarkoitettu tulkintaerimielisyys oli ilmennyt Vesijohtoliike Onninen Oy:n Tampereen työmailla helmikuun alussa 1970, työntekijät olivat saman kuun 16 päivänä neuvotelleet aamupäivällä yhtiön paikallisen johdon kanssa. Kysymysei siis ollut työtaistelusta, kuten kanteessa oli väitetty, vaan neuvottelusta erimielisyyttä aiheuttaneen tilanteen laukaisemiseksi. Osoituksena, että kysymys todella oli muuttuneiden olosuhteiden aiheuttamasta tulkinta erimielisyydestä, oli se seikka, että Vesijohtoliike Onninen Oy oli maaliskuun alusta 1970 lähtien, jota ennen oli toimitettu ensimmäiset erät kierteettömiä putkia, ryhtynyt toimituttamaan työmailleen valmiiksi kierteitettyjä putkia. Useat alan muut työnantajat olivat myöntäneet, että urakkahinnoittelun noudattaminen edellytti putkien toimittamista työpaikalle valmiiksi kierteitettyinä.
Esittämillään perusteilla ja koska kierteettöminä tehtailta toimitettujen putkien kierteittämisen työmaalla ei voitu katsoa sisältyvän putkialan urakkahinnoitteluun ja kun kanteessa tarkoitetut työntekijät eivät olleet missään vaiheessa ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin, jollaisina ei voitu pitää asiassa käytyjä neuvotteluja yhtä vähän kuin tehtyjä neuvottelupyyntöjäkään, Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä kaikilta kohdiltaan.
Asianosaisliitot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Asian laatuun nähden Rakennustyöläisten Liitto saa kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja, Lampi, Järvenpää, Svartström, Markkanen, Aranto, Kaski, Suominen ja Hallenberg.
Tuomio oli yksimielinen.