Union liable for strike actions; union exempted due to lack of fault in supervisory duties.

Kun ammattiosasto ja sen tehtäväänsä asettama luottamusmies eivät olleet asianmukaisella tavalla huolehtineet siitä, että työntekijät olisivat luopuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneista työtaistelutoimenpiteistä, osasto tuomittu hyvityssakkoon.

Hyvityssakkovaatimus työntekijäin liiton osalta hylätty.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisliittojen välillä tammikuun 22 päivänä 1970 vuodeksi 1970 tehdyssä työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II TYÖPALKAT

5 § Palkkaperusteet

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

6 § Aikapalkka - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään 5 kuuluville sekä palkkaryhmään 4 kuuluville vastuunalaisessa asemassa oleville ammattityön tekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 25 %:lla ylittää ao. palkkaryhmän ohjetuntipalkan.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että palkkaryhmiin 4 ja 5 kuuluvien ammattityöntekijäin palkkojen tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, että siinä otetaan huomioon tehtävän vaativuus, ao. työntekijän pätevyys ja tehtaan vastaavien palkkaryhmien ansiotaso ja sen kehitys.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

8 § Erilliset lisät

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

24 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1. momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mom. 3. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Painostaakseen työnantajaa hyväksymään palkkavaatimukset tehtaan sähkötyöntekijät olivat yksissä tuumin maaliskuun 5 päivästä 1970 lukien järjestelmällisesti kieltäytyneet ylityöstä. Samasta päivästä lukien sähköpäivystäjät olivat jättäneet täyttämättä heidän tehtäviinsä kuuluvat työraportit sekä lukematta eräät mittarit. Kärjistääkseen tilannetta oli luottamusmies Reijonen saman maaliskuun 17 päivänä antanut eräälle sähkötyöntekijälle määräyksen pysäyttää tehtaan karkeavalssaamon koneet ilman asiallista syytä, minkä seurauksena tehtaan tuotanto oli pysähtynyt puolen tunnin ajaksi. Tämän lisäksi Reijonen oli vielä ilmoittanut työnantajan edustajille, etteivät sähkötyöntekijät tulisi työskentelemään sellaisten kesäapulaisten kanssa, jotka eivät kuuluisi jäseninä vastaajaliittoon.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto oli saman maaliskuun 13 ja 19 päivälle päiväämissään kirjeissä pyytänyt Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoa ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin, jotta työntekijät luopuisivat työehtosopimuksen vastaisista painostustoimenpiteistään ja neuvottelut voitaisiin käydä työehtosopimuksen turvaaman työrauhan vallitessa. Kun näiden kirjeiden lähettämisestä huolimatta työrauha tehtailla ei palautunut, työnantajan toimesta oli ilmoitettu sähkötyöntekijöille, että kysymyksessä olevia neuvotteluja tultaisiin työnantajan puolelta jatkamaan vasta, kun painostustoimenpiteet olisi lopetettu. Tähän vaatimukseen oli luottamusmies Reijonen ilmoittanut vastauksenaan, että neuvotteluja jatkettaessa ei painostustoimenpiteitä pidettäisi käynnissä.

Edellä esittämillään perusteilla ja koska Imatran Sähköalan Ammattiosasto ja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ovat rikkoneet niille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvia velvollisuuksia, ammattiosasto sallimalla valitsemansa luottamusmiehen Kalervo Reijosen esittää työnantajalle sopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä hänen ja muiden ammattiosaston jäsenten ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin vaatimuksien läpiviemiseksi ja liitto samoin kuin osastokin laiminlyömällä huolehtia riittävän tehokkain toimenpitein työrauhan palauttamisesta, Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut niin liiton kuin osastonkin tuomitsemista sanottujen velvollisuuksien rikkomisesta työtuomioistuimen kohtuullisiksi harkitsemiin hyvityssakkoihin. Sen ohessa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan sekä vastaajaliitolta että ammattiosastolta.

Imatran rautatehtaan sähkötyöntekijät olivat tehneet ylityötä kanteessa mainitun ajankohdan eli maaliskuun 5 päivän 1970 jälkeenkin. Työnantajan edustajien ja työntekijäin välisten suhteiden kiristyttyä oli ollut mahdollista, että yksittäiset työntekijät olivat jättäneet joitain työraportteja täyttämättä, mutta tältä osinkaan ei ollut kysymys yhteistuumin tehdystä päätöksestä kieltäytyä työn suorittamisesta. Luottamusmies Kalervo Reijonen ei ollut antanut määräystä karkeavalssaamon koneiden pysäyttämisestä kanteessa tarkoitetussa tilaisuudessa sanotun maaliskuun 17 päivänä. Päinvastoin luottamusmies Reijonen oli heti koneiden pysäyttämisestä tiedon saatuaan antanut kehotuksen koneiden välittömästä käynnistämisestä.

Imatran Sähköalan Ammattiosaston asianomaisen työhuonekunnan neuvottelijat olivat neuvottelujen kaikissa vaiheissa pyrkineet molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun aikaansaamiseen. Kun kanteessa esitetyt väitteet painostustoimenpiteisiin ryhtymisestä olivat olennaisilla kohdin virheellisiä ja mahdollisiin häiriöihin oli ollut syynä työnantajan tarkoitus painostaa työntekijöitä käydyissä neuvotteluissa, sen vuoksi ja koska Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto, saatuaan kantajaliitolta maaliskuun 19 päivänä 1970 kirjallisen ilmoituksen väitetyistä painostustoimenpiteistä, oli heti kirjeellään kehottanut osastoa noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä, ammattiosaston yhtävähän kuin liitonkaan ei voitu katsoa rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä. Esittämillään perusteilla Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Imatran Sähköalan Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

Sitä vastoin työtuomioistuin katsoo, että kun otetaan huomioon edellä mainittujen työtaistelutoimenpiteiden laatu ja ne toimenpiteet, joihin Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on niiden johdosta ryhtynyt, ettei liiton voida esitetyn selvityksen valossa katsoa syyllistyneen sille työehtosopimuslain 8 §:ssä säädetyn valvontavelvollisuuden rikkomiseen, ja harkitsee sen vuoksi oikeaksi hylätä kanteen sikäli kuin se on kohdistettu Suomen Sähköalantyöntekijäin Liittoon.

Imatran Sähköalan Ammattiosasto velvoitetaan korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut jutussa 300 markalla.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Suviranta, puheenjohtaja Holopainen, Järvenpää, Svartström, Markkanen, Aranto, Hyppönen, Kaski ja Pennanen.

Tuomio oli yksimielinen.