Labor court dismisses claim that 'good man' bonus must be calculated on new base rate when existing pay exceeds it.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim requiring the 'good man' bonus to be calculated on the new base rate rather than the existing higher wage. The court found that the parties had not agreed to a special rule for this specific calculation method, adhering to the established practice of applying new rates only to the base. Consequently, the employer was deemed to have fulfilled its obligations correctly by paying the bonus based on the new base rate.
Legislator headnote
AI generatedSection 2 of the Collective Agreement; The 'good man' bonus must be calculated as a percentage of the new base rate, even if the employee's existing wage exceeds the new base rate with the bonus included, absent a specific agreement to the contrary.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen mukaisten muiden palkankorotusten ohella hyvänmiehen lisä oli maksettava prosentuaalisesti entisen suuruisena uudesta perustuntipalkasta laskien. Kanteessa vaadittu, että tuntipalkkaa oli korotettava uudesta perustuntipalkasta laskettavalla hyvänmiehenlisällä silloinkin, kun työntekijälle on maksettu suurempaa tuntipalkkaa kuin työehtosopimuksen mukainen perustuntipalkka hyvänmiehenlisineen edellyttäisi.
Kun asianosaisten ei ollut selvitetty sopineen suuremmasta palkkojen korottamisesta kuin sanamuoto osoitti, vahvistuskanne hylätty.
Myös kanne valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hylätty.
Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y.
RATKAISU
Rakennusalan vuotta 1970 varten tehdyn työehtosopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa joulukuun 31 päivänä 1969 allekirjoitettiin Suomen Rakennusteollisuusliiton, toiselta puolen, ja Rakennustyöläisten Liiton ja erään toisen liiton, toiselta puolelta, välillä työehtosopimuksena voimassa oleva pöytäkirja. Pöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:
Pöytäkirja rakennusalan työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin joulu kuun 31 päivänä 1969 Suomen Rakennusteollisuusliiton toimistossa. Suomen Rakennusteollisuusliittoa edustivat sen puheenjohtaja teollisuusneuvos Jussi Ketola ja toimitusjohtaja dipl.ins. Väinö J. Hintikka sekä asiamiehet Lauri Pyrhönen, Timo Tuominen ja Eero Vasa. Rakennustyöläisten Liittoa edustivat sen puheenjohtaja Erkki Salomaa ja Viljo Pennanen sekä Muurarien Liittoa sen puheenjohtaja Leo Westerlund ja sihteeri Matti Ojala.
Pöytäkirjan laati varatuomari Lauri Pyrhönen.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2 §
Työmarkkinapoliittisia toimenpiteitä vuodeksi 1970 koskevan sopimuksen säännösten mukaan korotetaan tammikuun 1 päivää 1970 lähinnä alkavan viikottaisen palkanmaksukauden alusta lukien silloin voimassa olevaa työntekijän palkkaa, mikäli työsuhde edelleen jatkuu, seuraavasti:
- Aikapalkkoja: vaativia ja vähemmän vaativia ammattitöitä tekevän työntekijän tuntipalkkaa 27 pennillä, talonrakennusalan tottuneen sekatyöntekijän tuntipalkkaa 30 pennillä, vaativia sekatöitä tekevän työntekijän tuntipalkkaa 32 pennillä ja muita sekatöitä tekevän työntekijän tuntipalkkaa 33 pennillä.
Mainittujen korotusten ohella ns. hyvänmiehen lisä maksetaan prosentuaalisesti entisen suuruisena perustuntipalkasta laskien.
- Urakkapalkkoja: urakkapalkalla työskentelevän työntekijän keskeneräisen urakan jäljelläolevan osan urakkahintaa 4,5 % :lla.
Joulukuun 3 päivänä 1968 allekirjoitetun työehtosopimusneuvottelupöytäkirjan säännösten perusteella vuonna 1969 urakkamiehelle maksettu 16 pennin erillinen lisä on sisällytetty ylläolevaan korotusprosenttiin, joten mainitun erillisen lisän maksaminen samalla lakkaa.
3 §
Vuodelle 1969 solmitun rakennusalan työehtosopimuksen aikapalkat ja urakkahinnoittelu sovitaan edelleen voimassa olemaan edelläsanotun palkanmaksukauden alusta lukien muutettuna siten, että vaativien ja vähemmän vaativien ammattitöiden perustuntipalkkoja korotetaan 27 pennillä, talonrakennusalan tottuneiden sekatyömiesten perustuntipalkkoja 30 pennillä, vaativien sekatöiden perustuntipalkkoja 32 pennillä ja muiden sekatöiden perustuntipalkkoja 33 pennillä kaikissa kalleusluokissa, sekä urakkahinnoittelun yksikköhintoja korotetaan 4,5 %:lla, johon sisältyy myös vuonna 1969 työntekijälle joulukuun 3 päivänä 1968 allekirjoitetun neuvottelupöytäkirjan mukainen 16 pennin erillinen lisä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Edellä esittämillään perusteilla ja koska Suomen Rakennusteollisuusliitto oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että sen jäsenet, niiden joukossa Oy Yleinen Insinöö ritoimisto - Allmänna Ingeniörbyrån Ab olisivat maksaneet vuoden 1970 alusta voimaan tulleet palkankorotukset hyvänmiehen lisän osalta allekirjoittamispöytäkirjan 2 §:n mukaisesti, Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa vaatinut vahvistettavaksi, että Oy Yleinen Insinööritoimisto-Allmänna Ingeniörbyrån Ab on ollut velvollinen suorittamaan Väinö Lindille ja Tauno Tuunaselle hyvänmiehen lisän prosentuaalisesti vuoden 1970 alusta voimaan tulleesta peruspalkasta laskettuna entisen suuruisena ja siten maksamaan kummallekin palkankorotuksena samasta ajankohdasta lukien ammattitöissä 31 pennin mukaan tunnilta, ja tuomitsisi Suomen Rakennusteollisuusliiton sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden rikkomisesta työtuomioistuimen kohtuulliseksi katsomaan hyvityssakkoon.
Työehtosopimuksia uusittaessa yleensä oli sovittu erikseen työehtosopimuksessa määrättyjen perustuntipalkkojen ja työntekijöille sopimuksen voimaan tullessa maksettujen loppupalkkojen korottamisesta. Tavanmukaisesti oli menetelty siten, että yleiset palkan korotukset laskettiin sekä aikaisemmin voimassa olleisiin työehtosopimuksen mukaisiin perustuntipalkkoihin että käytännössä maksettuihin loppupalkkoihin. Sitä vastoin muut korotukset oli laskettu yleensä vain uusiin perustuntipalkkoihin, jotka siten vaikuttivat korottavasti loppupalkkaan ainoastaan, mikäli työntekijäin yleiskorotuksella korotettu loppupalkka jäi pienemmäksi kuin työehtosopimuksen mukaisesta peruspalkasta laskettu uusi, korotettu palkka. Kanteessa tarkoitetun allekirjoituspöytäkirjan mukaisista palkankorotuksista sovittaessa oli noudatettu kerrottua yleiseksi muodostunutta käytäntöä.
Kanteessa mainituista työntekijöistä Tauno Tuunanen oli kuulunut vaativia ammattitöitä ja Väinö Lind vähemmän vaativia ammattitöitä suorittavien palkkaryhmään. Vuoden 1969 lopussa oli Tuunasen tuntipalkka ollut 7 markkaa ja Lindin 5,20 markkaa, joihin kumpaankin palkkaan oli sisältynyt 15 prosentin hyvänmiehen lisä. Uusi perustuntipalkka sanottuine hyvänmiehen lisineen oli vaativissa ammattitöissä 5,23 markkaa ja vähemmän vaativissa ammattitöissä 5,07 markkaa tunnilta. Kun Tuunasen palkka oli korotettu 7,27 markkaan tunnilta ja Lindin palkka vastaavasti 5,47 penniin tunnilta, heidän tuntipalkkansa ylittivät uudet peruspalkat täysine 15 prosentin hyvänmiehen lisineen. Näin ollen oli siis Tuunasen ja Lindin palkkaa korotettava vuoden 1970 alusta vain 27 pennillä tunnilta, kuten Oy Yleinen Insinööritoimisto - Allmänna Ingeniörbyrån Ab oli tehnytkin.
Koska Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Oy Yleinen Insinööritoimisto-Allmänna Ingeniörbyrån Ab olivat menetelleet palkkojen maksamisessa työehtosopimuksena voimassa olevan allekirjoittamispöytäkirjan määräysten mukaisesti, liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Oy Yleinen Insinööritoimisto-Allmänna Ingeniörbyrån Ab on ollut jutussa kuultavana.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Luukanen, puheenjohtaja, Suviranta, Järvenpää, Svartström, Aranto, Oinas Hyppönen, Ahtola ja Salonen.
Tuomio oli yksimielinen.