Labor court dismisses union claim that employer must pay severance without cause under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim that the employer was obligated to pay severance without cause. The court found that the collective agreement's protection against dismissal without cause did not apply because the termination was based on a valid statutory reason under the Employment Contracts Act. Consequently, the employer was not liable for damages under the collective agreement's specific provisions.
Legislator headnote
AI generatedLiiketyönantajain Keskusliiton ja SAK/SAJ:n 7.4.1966 yleissopimus 1 §; 3 §: Työsopimuslain 31 §:ssä mainittujen syiden perusteella purkettu työsopimus ei ole irtisanomissuojasopimuksen piirissä, joten vahingonkorvausvelvollisuus ei synny.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys irtisanomissuojasopimuksen tulkinnasta.
Työnantaja velvoitettu suorittamaan ilman irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamia asiallisia perusteita irtisanomilleen työntekijöille korvausta, jonka määrässä otettu huomioon aika, minkä työntekijä joutui irtisanomisen jälkeen olemaan työttömänä, sekä työntekijän oma menettely irtisanomisen syynä.
Asianosaiset: Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto r.y. Hotelli- ja Ravintolatyönantajain Liitto r.y.
RATKAISU
Asianosaisten ja eräiden muiden liittojen välillä on joulukuun 30 päivänä 1967 tehty työehtosopimus sekä huhtikuun 16 päivänä 1966 työaikaa koskeva työehtosopimus. Työehtosopimuksessa on seuraavat määräykset:
3. § Työhön ottaminen
2. Jos työntekijä otetaan määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä.
4. § Työsuhteen lakkaaminen
1. Vakinaisiin työntekijöihin nähden noudatetaan molemmin puolin 14 päivän irtisanomisaikaa, joka alkaa irtisanomista seuraavana päivänä. Työnantaja ei kuitenkaan lopeta yli viisi vuotta jatkunutta työsuhdetta ilmoittamatta siitä vähintään kolme viikkoa ja, jos työsuhde on jatkunut kymmenen vuotta, vähintään kuukautta ennen. Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsuhde lain mukaan voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta tahi työt ylivoimaisen esteen takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
5. Työntekijäin irtisanomissuojaa koskevissa asioissa noudatetaan niitä määräyksiä, jotka sisältyvät Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK)/Suomen Ammattijärjestön (SAJ)1) välillä 7.4.1966 ko. asiasta allekirjoitettuun yleissopimukseen ja allekirjoituspöytäkirjaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
10. § Lisä- ja ylityö. Korotettu palkka
1. Lisätyöksi luetaan työ joka tehdään erikseen sovitun säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyötä tehdään työntekijän suostumuksella tarvittaessa ja maksetaan siitä yksinkertainen tuntipalkka.
2. Ylityötä tehdään tarvittaessa lain sallimissa rajoissa ja maksetaan siitä laissa säädetty korvaus.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työehtosopimuksen 4 § :n 5 kohdassa mainittu Liiketyönantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton välillä huhtikuun 7 päivänä 1966 tehty, irtisanomissuojaa koskeva yleissopimus sisältää mm. näin kuuluvat määräykset:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
1 §
Tämä sopimus koskee työntekijää, joka 18 vuotta täytettyään on ollut samassa työsuhteessa vähintään 9 kuukautta. Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jona työntekijä on ollut asevelvollisuuslain nojalla vakinaista palvelustaan suorittamassa.
Tämä sopimus ei koske:
1. työntekijää, joka on otettu työhön määrätyksi ajaksi tai määrättyä tehtävää varten;
2. ulkomaan- taikka rannikko- tai sisävesiliikenteessä kulkevissa aluksissa työskenteleviä; eikä
3. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 31 §:ssä mainitun syyn perusteella.
Sopimuksen piiriin kuuluvat kuitenkin ne tapaukset, joissa työsopimus on purettu sairauden tai sanotun lain 15 §:ään sisältyvien järjestysmääräysten rikkomisen perusteella.
2 §
Työsopimusta irtisanottaessa on noudatettava 14 vuorokauden molemminpuolista irtisanomisaikaa. Tällä määräyksellä ei kumota työehtosopimusten ennakkoilmoituksia koskevia määräyksiä eikä sitä sovelleta silloin, kun työnantaja 5 §:ssä mainituin tavoin työsuhdetta päättämättä lomauttaa työntekijän.
Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvauksena täyden palkan irtisanomisajalta. Jos taas työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle vahingonkorvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta vasta lopputilistä. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, käsittää vahingonkorvausvelvollisuus sitä vastaavan osan irtisanomisajan palkasta.
3 §
Työnantaja älköön irtisanoko tai lomauttako yksityistä työntekijää ilman asiallista perustetta. Jos hän syyllistyy tällaiseen toimenpiteeseen, hän on velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen.
Asiallisina perusteina pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, joiden perusteella yrityksen työntekijämäärää joudutaan supistamaan. Tällaisina perusteina pidetään myös mm. sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
4 §
Päätettäessä 3 §:ssä mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuudet hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa.
Jutun suullisessa käsittelyssä Inkeri Hämäläisen kuukausiansion on puolin ja toisin ilmoitettu olleen Hotelli Tottissa 700 markkaa.
Savonlinnan Keskus Oy nimistä yhtiötä on jutussa kuultu.
Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Luukanen, puheenjohtaja, Suviranta, Järvenpää, Svartström, Aranto, Markkanen, Hyppönen, Kaski ja Pennanen.
Tuomio oli yksimielinen.