Labor court dismissed union claim that employer slowed work due to non-binding contract terms.

Vaikka työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan urakkahinnoittelua koskevat määräykset eivät sisältäneetkään työnantajaa taikka työntekijöitä varsinaisesti velvoittavia määräyksiä, niin koska työehtosopimuksessa ilmoitettuja suosituksia käytännössä yleisesti sovelletaan ja sillä seikalla, miten sanonnat oli ymmärrettävä, oli kantajaliitolle työehtosopimukseen pohjautuva huomattava merkitys, näiden määräysten sisältöä koskeva kannevaatimus tutkittu.

Tuomiossa todettu, että selluloosan suuryksiköiden hinnoittelua koskevissa neuvotteluissa esteenä sopimukseen pääsylle oli ollut liittojen välinen erimielisyys siitä, mitä olisi pidettävä urakkahintalaskelman perusteena olevana tehokkuuslukuna tunnissa luukkua kohden, ja selitetty, millä tavalla sanottu tehokkuusluku oli määrättävä.

Kun em. suositukset eivät olleet työntekijöitä sitovia määräyksiä, eivät työntekijät olleet voineet syyllistyä työehtosopimuksen määräysten rikkomiseen eikä työntekijäliitto ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Kanne hylätty väitetyn työnteon jarrutuksen osalta sillä perusteella, ettei sen voitu katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen yksittäiseen määräykseen, koskei työehtosopimuksen määräyksessä, jonka mukaan töitä ei hinnoittelua koskevien neuvottelujen ajaksi saa keskeyttää, ollut nimenomaista määräystä siitä, millaisella vauhdilla siinä tarkoitettua työtä olisi tehtävä.

Asianosaiset: Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Satamatyöntekijäin Liitto r.y.

RATKAISU

Asianosaisten välillä on joulukuun 18 päivänä 1968 tehty työehtosopimus sekä samana päivänä laadittu allekirjoituspöytäkirja asianosaisten välisestä työehtosopimusta koskevasta neuvottelusta. Työehtosopimuksessa on seuraavat määräykset:

10. § Urakkapalkka

1) Urakkahinnoittelusta liitot sopivat satamittain ja ne liittyvät osana tähän työehtosopimukseen. Urakkahinnoittelussa sovitaan työryhmien enimmäissuuruudesta eli siitä työntekijämäärästä, mikä kuhunkin työryhmään voidaan sijoittaa muuttamatta hinnoittelua ja ilman lisäkorvausta. Työtä voidaan tehdä pienemmällä työryhmällä urakkahinnan pysyessä samana, ellei kysymyksessä ole rationalisointi. (vrt. allek. ptk. 11 §:1 ja 16§)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

5) Jos tavaralaadulle, työmenetelmälle tai muulle urakkaperusteiselle työlle ei ole vahvistettu urakkahintaa, ei töitä saa keskeyttää. Urakkatyöstä maksetaan tällöin Kemin ja Tornion satamissa mk 6,14, muissa I pkl:n satamissa mk 6,04, II pkl:n satamissa mk 5,76 sekä IlI:n pkl:n satamissa mk 5,48 ja työn hinnoittelemiseksi ryhdytään välittömästi neuvotteluun. Hyväksytyt urakkahinnat maksetaan sopimuksen teosta alkaen. (vrt. allek. ptk. 11 §:4 ja 5)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Allekirjoituspöytäkirjaan taas sisältyy muun muassa näin kuuluvat määräykset.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

11. §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Saman pykälän 4)-kohdan osalta pidettiin suositeltavana, että jos aikaisemmissa rationalisointitoimenpiteissä tapahtuu muutoksia tai ryhdytään kokonaan uusiin rationalisointitoimenpiteisiin näiden suhteen varataan luottamusmiehelle mahdollisuus perehtyä rationalisoinnin sovellutustapaan sekä selvitetään hänelle palkanlaskentaperusteet. Mahdollisesti syntyneet erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksessa lähemmin määrätyllä tavalla.

Saman pykälän 5)-kohdan soveltamisen osalta pidettiin suositeltavana, että uusi urakkahinta vahvistetaan kolmesta laivasta saatujen työtulosten perusteella ellei aikaisemmin päästä urakkahinnasta sopimukseen.

Saman pykälän 5)-kohdan täydennykseksi sovittiin lisäksi että urakkahinta pyritään sopimaan sellaiseksi, että työntekijäin ansioksi urakkatyössä normaalilla urakkatyövauhdilla työskenneltäessä muodostuu kysymyksessä olevan sataman edellisen vuoden urakkatyön keskituntiansiota ja työn likaisuusluokkaa vastaava palkka.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Työtehon pudottamisella alle puoleen aiemmasta olivat työntekijät rikkoneet työehtosopimuksen 10 §:n 5 kohdan määräystä, koska se edellytti työn tekemistä normaalilla urakkatyövauhdilla. Työn hidastamista oli käytetty painostuskeinona urakkahinnoittelua koskevien neuvottelujen saamiseksi työntekijäin vaatimusten mukaiseen ratkaisuun. Vastaajaliitto ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työn jarruttamisen lopettamiseksi.

Mainituilla perusteilla Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, 1) että neuvottelupöytäkirjoista ilmenevät työnantajapuolen tarjoamat urakkahinnat olivat täyttäneet työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 § :n 5 momentissa määrätyt edellytykset sekä muutoinkin vastanneet työehtosopimuksen määräyksiä, 2) että työntekijäpuolen esittämät vaatimukset olivat selvästi ylittäneet työehtosopimuksen mukaisen hinnoittelutason, 3) että vastaajaliitto oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain 8 §:n mukaan kuuluneen velvollisuuden huolehtia siitä, etteivät sen jäseninä olevat työntekijät kerrotuin tavoin rikkoisi työehtosopimusta ja ettei työn jarruttamista käytettäisi työehtosopimukseen kohdistuvana työtaistelutoimenpiteenä. Lisäksi liitto on vaatinut, 4) että vastaajaliitto tuomittaisiin maksamaan rikkomustensa johdosta kohtuulliseksi harkittu hyvityssakko.

Kanteeseen vastatessaan Satamatyöntekijäin Liitto on lausunut, että työehtosopimuksen 10 §:n 5 kohdan perusteella palkka oli laskettava yksinomaan käytetyn ajan mukaan, joten sanotussa kohdassa oli kysymys aikapalkasta, jollaisella palkalla työskenneltäessä työntekijät eivät tietenkään olleet tehneet työtä urakkatyövauhdilla. Kantajaliitto ei sitä paitsi ollut hyväksynyt vaatimusta, että työehtosopimuksen 10 §:n 5 kohdan mukaisissa töissä maksettaisiin työntekijöille urakkatyön edellyttämä ns. talvilisä. Liiton neuvottelijat olivat lokakuun 20 päivänä 1969 käydyissä neuvotteluissa esittäneet allekirjoituspöytäkirjan 11 §:n mukaisesti, että urakkahinta määrättäisiin kolmen viimeisen laivan työtulosten perusteella. Tähän työnantajapuoli ei kuitenkaan ollut suostunut, vaan oli vedonnut omiin laskutapoihinsa.

Koska tuntityötä tehtiin yleensä hitaammin kuin urakkatyötä, ei väite työn tarkoituksellisesta jarruttamisesta pitänyt paikkaansa. Kun työehtosopimuksen 10 §:n 5 kohdan edellyttämät tuntipalkat olivat tuntuvasti alle urakkatyössä saavutettujen ansioiden, oli ymmärrettävää, että työvauhti oli hidastunut varsinkin, kun urakkatöiden keskiansio Pietarsaaren ja Ykspihlajan satamissa oli ollut lähes 7 markkaa ja erityisesti selluloosan lastauksessa keskimäärin yli 8 markan.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Mitä sitten tulee kanteen 3 ja 4 kohdassa oleviin vaatimuksiin, niin työtuomioistuin on sitä mieltä, että kun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 §:n 4 ja 5 momentti eivät edellä kerrotuin tavoin ole olleet työntekijöitä sitovia työehtosopimuksen määräyksiä, työntekijät eivät ole voineet syyllistyä työehtosopimuksen määräysten rikkomiseen eikä vastaajaliitto ole laiminlyönyt työehtosopimuslain 8 §:n mukaista valvontavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi ja kun väitetyn työnteon jarruttamisen ei voida katsoa kohdistuneen työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, koska työehtosopimuksen 10 §:n 5 kohdassa ei ole nimenomaista määräystä siitä, millaisella vauhdilla siinä tarkoitettua työtä olisi tehtävä, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen näiltä osin.

Asian laatuun nähden asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Työtuomioistuimessa läsnä juttua ratkaistaessa: Luukanen, puheenjohtaja, Holopainen, Järvenpää, Svartström, Markkanen, Aranto, Hyppönen, Ahtola ja Kuukkanen.

Tuomio oli yksimielinen.