Supreme Court allows damages based on reconstruction costs minus improvements, even if exceeding market value.
Legislator summary
AI generatedThe Supreme Court upheld the lower court's decision to award damages based on reconstruction costs rather than market value. The plaintiff argued that the damaged building held sentimental value, while the municipality contended the compensation should be limited to the building's market price. The court ruled that full compensation requires restoring the plaintiff to their pre-loss position, necessitating reconstruction costs, but must account for any resulting improvements to avoid unjust enrichment.
Legislator headnote
AI generatedVahingonkorvauslain 5 luku 5 §; When a building is destroyed, damages are calculated based on reconstruction costs, but deductions must be made for improvements such as level upgrades and extended lifespan to prevent unjust enrichment.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Vapaa-ajan käytössä ollut rakennus oli tuhoutunut korjauskelvottomaksi.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla vahingonkorvaus tuhoutuneesta rakennuksesta määrättiin uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannusten perusteella ja ottamalla vähennyksenä huomioon tasonparannuksesta ja rakennuksen osien käyttöiän pidentymisestä aiheutuva hyöty, vaikka näin määrätty korvaus ylitti tuhoutuneen rakennuksen arvioidun myyntihinnan.
VahL 5 luku 5 §
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Kanne ja vastaus Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa
A omisti omassa vapaa-ajan käytössään olleen rakennuksen, johon oli tulvinut jätevettä kunnan vesihuoltolaitoksen viemärijärjestelmään tulleen vian takia. Rakennus oli tuhoutunut käyttökelvottomaksi.
A vaati, että kunta velvoitetaan korvaamaan hänelle tuhoutuneen rakennuksen arvona uuden vastaavan rakennuksen rakentamiskustannuksiin perustuvat 160 000 euroa korkoineen.
Kunta vaati kanteen hylkäämistä. Korvauksen määrän osalta kunta esitti, että tuhoutuneen rakennuksen markkina-arvoon perustuva käypä arvo oli korkeintaan 45 000 euroa.
Käräjäoikeuden tuomio 21.1.2022 nro 22/51
Käräjäoikeus katsoi, että kunta oli vesihuoltolain 28 §:n sekä osapuolten väliseen vesihuoltoa koskevaan sopimukseen liittyvien yleisten toimitusehtojen perusteella vastuussa A:n kiinteistölle tulvan vuoksi aiheutuneesta vahingosta.
Käräjäoikeus totesi, että lähtökohtana korvauksen määrittämisessä oli täyden korvauksen periaate. Korvausta oli suoritettava niin suuri määrä, että vahinkoa kärsinyt korvauksen johdosta pääsee siihen asemaan, jossa hän olisi, ellei vahinkotapahtumaa olisi sattunut.
Käräjäoikeus totesi, että tuhoutunut rakennus oli ollut A:n hallussa jo 15 vuoden ajan. Rakennusta oli myös itse tehden remontoitu uutterasti. Siten rakennuksella lienee ollut tunnearvoa sen omistajalle. Mikäli ratkaisu perustuisi pelkästään käyvän arvon korvaamiseen, A ei pääsisi siihen asemaan, jossa hän oli ollut vahinkohetkellä, koska tuhoutuneella rakennuksella ja sen sijaintipaikalla oli epäilemättä muutakin kuin rahallista arvoa omistajalleen. Mikäli korvaus taas perustuisi täyteen uudisrakennusarvoon, A saisi perusteetonta etua rakennuksen tasonparannuksen, pidentyneen teknisen käyttöiän ja ajanmukaistumisen myötä.
Käräjäoikeus katsoi, että korvaus oli perusteltua määrätä ensisijaisesti uudisrakentamisen kustannusten perusteella ottaen kuitenkin jossain määrin huomioon rakennuksen arvioitu käypä myyntihinta.
Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että uuden vastaavan rakennuksen rakentaminen maksaisi vähintään 165 000 euroa. Korvauksesta oli kuitenkin vähennettävä tasonparannushyöty, koska kokonaan uuden rakennuksen rakentaminen oli katsottava merkittäväksi tasonparannukseksi ennen vahinkotapahtumaa vallinneeseen tilanteeseen nähden. Käräjäoikeus arvioi tasonparannuksen määräksi kolmanneksen uudisrakentamisen kustannuksista.
Käräjäoikeus velvoitti kunnan suorittamaan A:lle tuhoutuneen rakennuksen arvona 105 000 euroa korkoineen.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Kimmo Kajander.
Turun hovioikeuden tuomio 28.2.2024 nro 146
Kunta valitti hovioikeuteen ja vaati, että korvaus tuhoutuneesta rakennuksesta alennetaan 45 000 euroon.
Hovioikeus totesi, että A:n omistama rakennus oli tuhoutunut korjauskelvottomaksi. Jotta A voitaisiin saattaa samaan asemaan kuin ennen vahinkotapahtumaa, tuli rakentaa uusi vastaava rakennus. Vahingonkorvauksen määrä oli siten perustettava rakennuksen uudelleenhankinnasta aiheutuviin kustannuksiin. A:n uudesta rakennuksesta hyväkseen saama tasoparannus tuli kuitenkin ottaa huomioon vähennyksenä korvauksen määrää laskettaessa. Toisin kuin käräjäoikeus oli katsonut, rakennukseen liittyvällä tunnearvolla ei ollut vaikutusta korvauksen määräämiseen.
Näillä lisäyksillä ja tarkennuksilla hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset koskien korvausmäärän laskentaperusteita.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha Laaksonen, Anne Laine ja Valtteri Kartio.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Kunnalle myönnettiin valituslupa.
Kunta vaati valituksessaan, että korvaus alennetaan 45 000 euroon.
A vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Huovila, Tuomo Antila, Mika Ilveskero, Kaarlo Hakamies ja Heli Melander. Esittelijä Lalli Castrén.
---
[SV]
En fritidsbyggnad hade förstörts så att den inte kunde repareras.
Av de skäl som framgår av Högsta domstolens avgörande bestämdes skadeståndet för den förstörda byggnaden utifrån byggnadskostnaderna för en ny motsvarande byggnad och som avdrag beaktades nyttan av förbättringen av byggnadens nivå och av att livslängden för vissa delar av byggnaden hade förlängts, även om ersättningen som bestämdes på detta sätt översteg det uppskattade försäljningspriset på den förstörda byggnaden.
SkadeståndsL 5 kap 5 §