Supreme Court upholds conviction for attempted kiss on cheek as sexually significant act against minor.

Tekoaikana 24-vuotias vastaaja oli junassa siirtynyt istumaan vastapäätä 15-vuotiasta asianomistajaa sekä kysynyt tämän ikää, seurustelusuhdetta, asuinpaikkaa ja Snapchat- tunnusta. Vastaaja oli tämän jälkeen halannut asianomistajaa ja suudellut tätä poskelle.

Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että tekijää, teon kohdetta ja teko-olosuhteita koskevat seikat kokonaisuutena tarkastellen osoittivat asianomistajaan kohdistetun suudelman olleen seksuaalisesti olennainen teko. Vastaaja oli syyllistynyt rikoslain 20 luvun 6 §:n 1 momentin (486/2019) mukaiseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

RL 20 luku 6 § 1 mom (486/2019)

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 30.8.2022 nro 22/133202

Käräjäoikeus katsoi asiassa tulleen selvitetyksi, että A oli istunut tapahtuma-aikaan 15-vuotiaan B:n kanssa samaan junavaunuun ja hymyillyt tälle muutaman penkkirivin päästä sekä lähettänyt tälle lentosuukon. Tämän jälkeen A oli siirtynyt istumaan vastapäätä B:tä ja kysynyt tämän ikää, siviilisäätyä, osoitetta/asuinpaikkaa sekä Snapchat-tunnusta. A oli yrittänyt tämän jälkeen halata B:tä. B oli yrittänyt päästä irti, mutta A oli ottanut B:n ympäriltä kovaa kiinni ja yrittänyt suudella tätä suulle. B oli kääntänyt päätään, jolloin suudelma oli osunut B:tä poskelle. Tilanne oli päättynyt A:n poistuttua junasta.

Teon seksuaalisesti olennaista luonnetta koskevan arvioinnin osalta käräjäoikeus totesi, että A oli ollut 24-vuotias ja B 15-vuotias, joten osapuolten ikäero oli ollut merkittävä. A ja B eivät olleet tunteneet toisiaan entuudestaan. A oli nimenomaan hakeutunut B:n seuraan tämän istuessa myöhään illalla yksinään kuulokkeet päässään junavaunussa, jossa ei ollut juurikaan muita matkustajia. Tässä yhteydessä A oli esittänyt B:lle kysymyksiä poikaystävästä, asuinpaikasta ja Snapchat-tilin tunnuksesta. Näissä olosuhteissa suulle suutelemisen yrittäminen siten, että suudelma oli osunut poskelle, oli seksuaalisesti olennainen teko ja omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. A oli ollut tietoinen B:n iästä ja teko oli ollut tahallinen.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Miika Laaksoharju ja lautamiehet.

Helsingin hovioikeuden tuomio 27.8.2024 nro 24/131932

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus katsoi asiassa selvitetyksi, että A oli siirtynyt istumaan vastapäätä B:tä, kysynyt tämän ikää, siviilisäätyä, asuinpaikkaa ja Snapchat-tunnusta sekä tämän jälkeen halannut B:tä ja suudellut tätä poskelle. Hovioikeus katsoi kuitenkin asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi lähettänyt B:lle lentosuukon tai yrittänyt suudella tätä suulle, ja hylkäsi syytteen näiltä osin.

A:n menettelyn oikeudellisen arvioinnin osalta hovioikeus totesi A:n lähestyneen ilta-aikaan yksin junassa matkustanutta B:tä, jota hän ei ollut entuudestaan tuntenut. A oli ennen poskisuudelmaa saanut tietää, että B oli alle 16-vuotias. A oli tässä yhteydessä muun muassa kysynyt, seurusteliko B, ja tiedustellut tämän Snapchat-tunnusta. A oli halannut B:tä ja antanut suudelman kasvojen alueelle tilanteessa, jossa tämä oli eleillään osoittanut kanssakäymisen olevan epämiellyttävää. A oli ollut B:tä yhdeksän vuotta vanhempi. Tapahtumaolosuhteet viittasivat vahvasti siihen, että A oli menetellyt seksuaalisessa tarkoituksessa. Hovioikeus katsoi, että kysymyksessä oli seksuaalisesti olennainen teko, joka oli omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. A:n käyttäytyminen ja teko-olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen menettelyä oli pidettävä tahallisena.

Hovioikeus tuomitsi A:n asiassa sovellettavaksi tulevan ja tapahtuma-aikana voimassa olleen rikoslain 20 luvun 6 §:n (486/2019) nojalla lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Ari Siltama (eri mieltä), Sanna Mantila ja Otto Ollikainen.

Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Siltama totesi, että vaikka vastaajan käytös oli ollut tungettelevaa ja asianomistajalle vastenmielistä, asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava kysymyksessä olleen seksuaalisesti olennaiset teot ja siten lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että syyte tuli hylätä.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna kysymykseen siitä, oliko A hovioikeuden hänen syykseen lukemalla menettelyllä syyllistynyt rikoslain 20 luvun 6 §:n 1 momentin (486/2019) mukaiseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

A vaati valituksessaan, että syyte hylätään.

Syyttäjä ja B vaativat vastauksissaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa

1. Hovioikeus on katsonut selvitetyksi, että A oli 26.7.2020 junavaunussa siirtynyt istumaan vastapäätä 15-vuotiasta B:tä (jäljempänä asianomistaja), kysynyt tämän ikää, seurustelusuhdetta, asuinpaikkaa ja Snapchat-tunnusta sekä tämän jälkeen ottamalla asianomistajan ympäriltä kiinni halannut asianomistajaa ja suudellut tätä poskelle. Hovioikeus on katsonut A:n asianomistajaan kohdistaman suutelemisen mainitussa halausotteessa olleen laissa tarkoitettu seksuaalinen teko ja tuominnut A:n lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

2. Korkeimmassa oikeudessa kysymys on siitä, onko A hovioikeuden hänen syykseen lukemalla menettelyllä syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Sovellettavat säännökset ja oikeusohjeet

3. Asiassa sovellettavan, tapahtuma-aikana voimassa olleen rikoslain 20 luvun 6 §:n 1 momentin (486/2019) mukaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi muun muassa se, joka koskettelemalla tai muulla tavoin tekee kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä.

4. Seksuaalisella teolla tarkoitetaan asiassa sovellettavan rikoslain 20 luvun 10 §:n 2 momentin (509/2014) mukaan sellaista tekoa, joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen.

5. Seksuaalisen teon määritelmäsäännöstä tulkittaessa on kiinnitettävä huomiota sovellettavan rangaistussäännöksen tunnusmerkistön muihin osiin ja asianomaisen säännöksen tavoitteisiin (HE 6/1997 vp s. 188 ja HE 282/2010 vp s. 8). Teon seksuaalinen olennaisuus on arvioitava objektiivisesti ulkoisesti havaittavien seikkojen perusteella ja arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin määritelmäsäännöksessä mainittuihin seikkoihin eli tekijään, teon kohteeseen ja teko-olosuhteisiin (HE 282/2010 vp s. 109-110).

6. Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan rangaistussäännöksen tavoitteena on suojata lapsia heitä vahingoittavilta seksuaalisilta teoilta (HE 6/1997 vp s. 181 ja HE 282/2010 vp s. 8). Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan tunnusmerkistön osalta lain perusteluissa on todettu, että lapsiin kohdistettava tavanomainen ystävällinen koskettelu ei sinänsä sisällä sellaista seksuaalista merkitystä, jota säännöksessä tarkoitetaan. Seksuaalisesti olennaisena voidaan yleensä pitää sellaista koskettelemista, joka kohdistuu sukupuolielimiin tai muihin seksuaalisesti erityisen herkkiin kohtiin. Seksuaalinen olennaisuus vaihtelee myös lapsen ruumiillisen ja henkisen kypsyyden johdosta. Pienellä lapsella seksuaalisesti olennainen koskettelu edellyttää yleensä sukupuolielimiin kohdistuvaa tekoa, mutta lähempänä sukukypsyyttä olevalle lapselle voi myös muunlainen koskettelu olla seksuaalisesti olennainen. (HE 6/1997 vp s. 181.)

7. Myös tekijän ja teon kohteena olevan henkilön iällä ja keskinäisellä suhteella on vaikutusta siihen, millaista tekoa voidaan pitää seksuaalisesti olennaisena tai ylipäänsä seksuaalisena. Esimerkiksi vanhempien lapseensa kohdistamat hellyydenosoitukset eivät ole yleensä samalla tavalla sek­suaalisesti virittyneitä kuin samanikäisten vastaavanlaiset koskettelut. Usein teon seksuaalisuus on sidoksissa teko-olosuhteisiin. Jotkut teot voivat joissakin tilanteissa sisältää seksuaalista latausta ja toisissa olosuhteissa olla epäseksuaalisia. (HE 6/1997 vp s. 189.)

8. Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan rangaistussäännöksen soveltamisalaan kuuluvien tekojen piiri on laaja, ja se on täsmentynyt lain esitöiden ja oikeuskäytännön perusteella. Seksuaalisen teon määritelmää koskevien perustelujen mukaan eräitä tekotapoja voidaan pitää luonteeltaan seksuaalisesti olennaisina tekijän tarkoitusperistä riippumatta. Tällaisina on lain perusteluissa nostettu oikeuskäytännön perusteella esiin kielisuudelmien antaminen lapselle, sormen työntäminen lapsen peräaukkoon ja sukupuolielinten alueelle kohdistuva koskettelu. Eräissä tilanteissa määritelmässä tarkoitettua olennaisuutta arvioitaessa merkitystä voi olla myös sillä, missä tarkoituksessa teko tapahtuu. Tämä liittyy hallituksen esityksen mukaan määritelmässä mainittuihin teko-olosuhteisiin. (HE 282/2010 vp s. 110 sekä KKO 2016:52, kohta 7.)

9. Seksuaalisen teon määritelmän kannalta olennaista on kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon kaikki säännöksessä mainitut seikat eli tekijä, teon kohde ja teko-olosuhteet (HE 282/2010 vp s. 109-110 ja KKO 2016:52, kohta 7). Teko-olosuhteita koskevalla kokonaisarvioinnilla ja siihen liittyen osapuolten välistä suhdetta koskevilla seikoilla voi tulkinnanvaraisissa tapauksissa olla merkitystä arvioitaessa sekä sitä, onko esimerkiksi fyysisessä kosketuksessa ollut kysymys seksuaalisesti olennaisesta koskettelemisesta, että sitä, onko koskettelu ollut omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä (ks. myös seksuaalista ahdistelua koskeva KKO 2020:38, kohta 13).

10. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön täyttymisen edellytyksenä on, että teko on omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Lakivaliokunnan mietinnön mukaan rangaistavuuden edellytyksenä ei ole, että seksuaalisella teolla on vahingoitettu tai vaarannettu lapsen kehitystä. Sen sijaan on arvioitava, onko teko luonteeltaan sellainen, että se tyypillisesti aiheuttaa tunnusmerkistössä kuvatun seurauksen. (LaVM 3/1998 vp s. 23 sekä KKO 2015:50, kohta 6 ja KKO 2010:52, kohta 5.)

11. Tekijän tahallisuuden on katettava teon seksuaalisesti olennainen luonne ja se, että teko on käsillä olevissa olosuhteissa omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Tekijän pitää olla mainituista seikoista tahallisuuden edellyttämällä tavalla tietoinen. Vaikka teon seksuaalinen olennaisuus arvioidaan objektiivisin perustein, tekijän tarkoitus tulee ottaa huomioon tahallisuutta arvioitaessa (LaVM 43/2010 vp s. 9).

Korkeimman oikeuden arviointi

12. Korkein oikeus toteaa, että poskelle kohdistuvaa suudelmaa ei voida kaikissa tilanteissa pitää seksuaalisesti olennaisena tekona. Tässä suhteessa se eroaa esimerkiksi niin kutsutusta kielisuudelmasta, jota voidaan pitää pelkästään teon laadun perusteella seksuaalisesti olennaisena tekona. A:n asianomistajaan kohdistama teko on luonteeltaan sellainen, jonka arvioinnissa ratkaiseva merkitys on teko-olosuhteiden ja osapuolten välistä suhdetta koskevien seikkojen kokonaistarkastelulla.

14. Korkein oikeus katsoo lisäksi, että A:n edellä selostetuissa olosuhteissa asianomistajaan kohdistaman seksuaalisen teon on katsottava olleen omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. A on ollut tietoinen asianomistajan iästä eli asianomistajan olevan alle 16-vuotias. Lisäksi hänen on mainituissa olosuhteissa täytynyt ymmärtää tekonsa seksuaalisesti olennainen luonne ja myös se, että teko varsin todennäköisesti on omiaan aiheuttamaan vahinkoa lapsen kehitykselle. A:n on siten katsottava menetelleen tahallisesti.

Korkeimman oikeuden johtopäätös

15. Korkein oikeus katsoo, että A on edellä selostetuissa olosuhteissa suutelemalla halausotteessa 15-vuotiasta asianomistajaa poskelle tehnyt kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle seksuaalisen teon, joka on omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä. A on siten syyllistynyt hovioikeuden hänen syykseen lukemaan lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ole.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mika Huovila, Mika Ilveskero, Jussi Tapani, Timo Ojala ja Heli Melander. Esittelijä Laura Kallioinen.

---

[SV]

Svaranden som vid gärningstidpunkten var 24 år hade på ett tåg satt sig mittemot den 15-åriga målsäganden och frågat hur gammal hon var, om hon sällskapade, var hon bodde och vad hon hade för användarnamn till Snapchat. Svaranden hade därefter omfamnat målsäganden och kysst henne på kinden.

Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att en helhetsgranskning av gärningsmannen, den som gärningen riktade sig mot och gärningsomständigheterna visade att kyssen riktad mot målsäganden varit en sexuellt väsentlig handling. Svaranden hade gjort sig skyldig till sexuellt utnyttjande av barn enligt 20 kap. 6 § 1 mom. (486/2019) strafflagen.

SL 20 kap 6 § 1 mom (486/2019)