Supreme Court upholds gross cruelty conviction for dragging tied dog on bike causing severe injuries.

A oli raahannut kytkettynä ollutta koiraa pyörän perässä, minkä seurauksena koiran polkuanturat olivat menneet vereslihalle siten, ettei koira ollut kyennyt kävelemään. Lisäksi A oli lyönyt koiraa sekä laiminlyönyt koiran hoidon ja riittävän ruokinnan.

Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että rikos oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja eläinsuojelurikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A:n katsottiin syyllistyneen törkeään eläinsuojelurikokseen.

RL 17 luku 14 a § 1 kohta

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syyte ja vastaus Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta 1.2.-19.4.2021 tehdyistä törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja pahoinpitelystä. A kiisti syytteen.

Käräjäoikeuden tuomio 16.11.2021 nro 21/148752

Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen asetusten vastaisesti kohdellut omistamaansa koiraa julmasti tai tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen siten, että hän oli kadulla pyörällä ajaessaan raahannut väkisin perässään kytkettynä ollutta koiraansa niin, että sen polkuanturat olivat menneet haavoille. Koiran jalat olivat olleet niin huonossa kunnossa, ettei se ollut pystynyt kävelemään. A oli lisäksi lyönyt koiraa ja jättänyt koiran vammat asianmukaisesti hoitamatta, kun koiran oikeassa takajalassa oli ollut tulehtunut haava ja korvassa tulehdus. A ei ollut antanut koiralle riittävää ja ravitsevaa ruokaa, minkä vuoksi koira oli ollut aliravitsemustilassa. A oli myös laiminlyönyt huolehtia koiran kehonhoidosta, kun koiran turkki oli ollut öljyinen.

Käräjäoikeus ei pitänyt menettelyä rikoslain 17 luvun 14 a §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla erityisen raakana tai julmana ja tuomitsi A:n alentuneesti syyntakeisena tehdyistä eläinsuojelurikoksesta ja pahoinpitelystä yhteiseen viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi A määrättiin 10 vuoden pituiseen kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Tapani Ojala.

Vaasan hovioikeuden tuomio 7.7.2022 nro 22/128136

Syyttäjä ja A valittivat hovioikeuteen.

Asianmukaisesti hoitamatta jo pitkään jääneen koiran kohtelu osoitti erityistä raakuutta, ja menettelystä koiralle aiheutuneeseen kärsimykseen, kipuun ja tuskaan nähden menettely osoitti A:ssa myös erityistä julmuutta. Koiran kaltoinkohtelu ei ollut rajoittunut 19.4.2021 tapahtuneeseen pyörän perässä raahaamiseen ja samassa yhteydessä tapahtuneeseen koiran lyömiseen kengällä, sillä A oli lisäksi laiminlyönyt huolehtia koiran korvassa ja oikeassa takajalassa olleiden tulehdusten hoitamisesta, kehonhoidosta sekä siitä, että koiralle olisi annettu riittävästi ravitsevaa ruokaa. Rikosta oli sen monimuotoisuuden ja A:n syyksi luetun menettelyn ajallisen keston vuoksi pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeus tuomitsi A:n alentuneesti syyntakeisena tehdystä törkeästä eläinsuojelurikoksesta.

Hovioikeus katsoi, että syyksilukemiseen tehdystä muutoksesta huolimatta rangaistusta ei ollut aihetta koventaa. Eläintenpitokiellon osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Annette Laukkonen, Pasi Vihla ja Timo Saranpää.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna koskemaan kysymystä siitä, onko hänen syykseen luettu eläinsuojelurikos törkeä.

A vaati valituksessaan, että hänen katsotaan syyllistyneen törkeän eläinsuojelurikoksen asemesta eläinsuojelurikokseen.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Hovioikeuden tuomion mukaan A on 1.2.-19.4.2021 kohdellut omistamaansa koiraa julmasti tai tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen raahaamalla pyörällä ajaessaan kytkettynä ollutta koiraa väkisin perässään, lyömällä koiraa ja jättämällä koiran vammat asianmukaisesti hoitamatta sekä laiminlyömällä koiran riittävän ruokinnan ja kehonhoidon.

2. Korkeimman oikeuden arvioitavana on kysymys siitä, onko A:n syyksi luettu eläinsuojelurikos tehty rikoslain 17 luvun 14 a §:n 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin erityisen raa’alla tai julmalla tavalla ja onko A syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen.

Sovellettavat oikeusohjeet

3. Rikoslain 17 luvun 14 §:n mukaan eläinsuojelurikoksesta tuomitaan muun ohella se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta pahoinpitelemällä, liiallisesti rasittamalla, jättämällä tarpeellista hoitoa tai ravintoa vaille tai muuten eläinsuojelulain tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti kohtelee eläintä julmasti tai tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa aiheuttaen.

4. Eläinsuojelurikoksen törkeästä tekomuodosta säädetään rikoslain 17 luvun 14 a §:ssä. Pykälän 1 kohdan mukaan jos eläinsuojelurikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä eläinsuojelurikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

5. Arvioitaessa eläimen pahoinpitelyn, liiallisen rasittamisen taikka tarpeellisen hoidon tai ravinnon antamisen laiminlyöntiä on otettava huomioon myös eläinsuojelulaki ja sen nojalla annetut säännökset, vaikka mainitut menettelytavat on kuvattu itse rangaistussäännöksessä. Eläinsuojelulain 3 §:ssä säädetään eläintenpidon yleisistä periaatteista, 5 §:ssä eläinten hoidosta ja 6 §:ssä eläinten kohtelusta. Nämä lainkohdat sisältävät muun muassa seuraavat säännökset:

- eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä,

- tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty,

- eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa,

- eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa sekä

- eläimen liiallinen rasittaminen ja liian kovakourainen käsittely on kielletty.

6. Eläinsuojelulain nojalla annetussa eläinsuojeluasetuksessa on edelleen säädetty tarkemmin muun muassa eläimen terveydestä, hyvinvoinnista, puhtaudesta ja kehonhoidosta huolehtimisesta (8 §), sopivasta ja riittävästä ravinnosta (9 §), sairaan eläimen hoidosta (11 §) sekä eläimen kohtelusta ja käsittelystä (12-14 §). Lisäksi eläinsuojelulain 4 §:n 2 momentin, 5 §:n 2 momentin ja 6 §:n 2 momentin nojalla säädetty valtioneuvoston asetus koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta sisältää tarkempia määräyksiä muun muassa koirien hoidosta ja huolehtimisesta.

8. Törkeä eläinsuojelurikos on rangaistava tahallisena tai törkeästä huolimattomuudesta tehtynä. Teolla tarkoitetaan sekä aktiivista toimintaa että laiminlyöntiä. Säännöksen perusteluissa (HE 97/2010 vp s. 25) on mainittu tästä esimerkkinä, että myös eläimen jättäminen hoidotta kuolemaan nälkään tai uppoamaan lietteeseen pitkän ajan kuluessa voi täyttää törkeän eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön.

Korkeimman oikeuden arvioinnin lähtökohdat

11. A on 19.4.2021 raahannut huonokuntoista koiraansa polkupyörän perässä, mitä ennen hän oli laiminlyönyt koiransa asianmukaisen hoidon jo pidemmän aikaa. Pitkäaikainen hoidon laiminlyönti käy ilmi eläinsuojelutarkastuskertomuksesta, jonka mukaan koira oli aliravittu ja sen oikeassa takajalassa on ollut syvä, tulehtunut haava, joka oli aiheutunut jalkaan jo aikaisemmin ja jota A ei ollut asianmukaisesti hoitanut. Koiran toinen korva on ollut voimakkaasti tulehtunut. Lisäksi koiran turkki on havaittu öljyiseksi.

12. Polkupyörän perässä raahaamisen seurauksena koiran jokaisen tassun polkuanturassa on ollut vakavia palovamman kaltaisia haavoja ja polkuanturat ovat olleet vereslihalla eikä koira ole kyennyt enää kävelemään. Pahimmassa kunnossa ovat olleet takajalkojen polkuanturat, joista on vuotanut märkivää kudosnestettä. Niissä ei ole ollut tallella yhtään ehjää pintakudosta, ja ne ovat olleet erittäin kosketusarat. Kertomuksessa vammoja on kuvattu vakaviksi. Koirahoitolassa koira ei ole kyennyt kipulääkityksestä huolimatta liikkumaan useaan päivään luonnollisesti, vaan se on ontunut hyvin voimakkaasti liikkuessaan. Koiran on todettu tarvitsevan todella pitkää lepoaikaa polkuanturoiden parantumiseen.

13. Korkein oikeus toteaa, että vakavimpana osatekona A:n menettelyssä on pidettävä koiran raahaamista kytkettynä pyörän perässä. Koiran hoidon laiminlyöntiin liittyvien osatekojen moitittavuutta korostaa niiden pitkäkestoisuus ja koiralle aiheutettu tarpeeton kärsimys. Laiminlyöntien vuoksi koira on ollut jo ennalta huonossa kunnossa eikä se ole pystynyt kulkemaan A:n pyörän perässä. Koiran raahaamista pyörään kytkettynä tulee arvioida tämä huomioon ottaen.

15. A on raahannut edellä kuvatuin tavoin koiraa pyörän perässä aiheuttaen edellä todetut vakavat vammat. Menettely on ollut poikkeuksellisen karkeaa, ja rikosta on sen vuoksi perusteltua pitää myös erityisen raa’alla tavalla tehtynä.

16. Edellä lausutun perusteella Korkein oikeus katsoo, että A:n syyksi luettu eläinsuojelurikos on tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Huomioon ottaen koiraan kohdistuneiden teon sekä laiminlyöntien kesto ja laatu rikosta on kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A on siten syyllistynyt törkeään eläinsuojelurikokseen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Pekka Koponen, Mika Huovila, Eva Tammi-Salminen ja Kaarlo Hakamies. Esittelijä Pauliina Ratilainen.

---

[SV]

A hade släpat sin kopplade hund efter en cykel, med påföljd att hundens trampdynor hade slitits blodiga så att hunden inte kunde gå. Dessutom hade A slagit hunden samt försummat skötseln av den och att utfodra den tillräckligt.

Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att brottet hade begåtts på ett synnerligen rått och grymt sätt och att djurskyddsbrottet även bedömt som en helhet skulle anses vara grovt. A ansågs ha gjort sig skyldig till grovt djurskyddsbrott.

SL 17 kap 14 a § 1 punkten