Supreme Court dismisses appeal; new sobriety facts unlikely to change prior prison sentence decision.

Käräjäoikeus oli lainvoimaisella tuomiolla tuominnut A:n vankeusrangaistukseen katsoen, että yhdyskuntapalveluselvityksen perusteella A:lla ei ollut edellytyksiä suoriutua yhdyskuntapalvelusta.

A haki käräjäoikeuden tuomion purkamista vedoten siihen, että hänet olisi tuomittu ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun, mikäli käräjäoikeudella olisi ollut tiedossaan hänen muuttunut elämäntilanteensa ja päihteettömyytensä sekä käytettävissään tuomion antamisen jälkeen laadittu uusi yhdyskuntapalveluselvitys.

Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että hakemuksen perusteena olevien seikkojen esittäminen ei todennäköisesti olisi johtanut siihen, että A olisi tuomittu yhdyskuntapalveluun. Hakemus hylättiin.

OK 31 luku 8 § 3 kohta

Asian aikaisempi käsittely

Hakemuksen kohteena oleva Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio 12.10.2021 nro 21/142609 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Eeva Nurmela.

Ylimääräinen muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A vaati, että käräjäoikeuden tuomio puretaan ja hänet tuomitaan vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun tai että asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi rangaistuslajin valintaa koskevilta osin. A vetosi hakemuksensa perusteena siihen, että hänet olisi tuomittu ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun, mikäli käräjäoikeudella olisi ollut tiedossaan hänen muuttunut elämäntilanteensa ja päihteettömyytensä sekä käytettävissään tuomion antamisen jälkeen laadittu yhdyskuntapalveluselvitys.

Syyttäjä antoi pyydetyn vastauksen ja katsoi, ettei asiassa ollut lainsäädännöllistä estettä tuomion purkamiselle. Mikäli Korkein oikeus purkaa käräjäoikeuden tuomion, asia tulee palauttaa käräjäoikeuteen rangaistuslajin valintaa koskevilta osin.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Käräjäoikeus on 12.10.2021 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla tuominnut A:n hänen syykseen luetuista rikoksista yhteiseen 50 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden käytettävissä olleen 12.3.2021 päivätyn yhdyskuntapalveluselvityksen mukaan A:lla ei ole ollut edellytyksiä suoriutua yhdyskuntapalvelusta.

2. Käräjäoikeus oli toisen rikosasian yhteydessä 9.11.2021 pyytänyt A:sta uuden yhdyskuntapalveluselvityksen. Rikosseuraamuslaitoksen 8.12.2021 päivätyn yhdyskuntapalveluselvityksen mukaan A:lla on ollut edellytykset suoriutua yhdyskuntapalvelusta.

3. A on hakemuksessaan vedonnut siihen, että hänellä olisi ollut muuttuneen elämäntilanteensa perusteella edellytykset suoriutua yhdyskuntapalvelusta jo käräjäoikeuden 12.10.2021 antamaan tuomioon johtaneen oikeudenkäynnin aikana. A:n elämäntilanne oli muuttunut pääasiassa siten, että hän oli lopettanut huumausaineiden käytön. Jos käräjäoikeuden käytettävissä olisi ollut uusi yhdyskuntapalveluselvitys, jossa A:n muuttunut elämäntilanne oli otettu huomioon, A olisi tuomittu yhdyskuntapalveluun.

4. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, voidaanko lainvoiman saanut tuomio purkaa syytetyn eduksi sillä perusteella, että tuomion antamisen jälkeen on vedottu uuteen yhdyskuntapalveluselvitykseen ja oikeudenkäynnin aikana muuttuneeseen elämäntilanteeseen.

Arvioinnin lähtökohdat

5. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdan mukaan lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa, jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä.

6. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2000:127 katsonut, että seuraamusjärjestelmän kehittyminen ja monipuolistuminen huomioon ottaen oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohta soveltuu myös tilanteeseen, jossa uuden selvityksen esittämisen johdosta olisi voitu seuraamusta valittaessa päätyä tuomitsemaan vankeusrangaistuksen sijasta syytetyn kannalta lievempänä seuraamuksena pidettävä yhdyskuntapalvelurangaistus.

7. Edellä lausuttu huomioon ottaen A:n hakemus voidaan hyväksyä, mikäli hän osoittaa, että tuomion purkamisen edellytykset myös muutoin täyttyvät.

Purkamisen edellytysten arviointi

8. Asiassa on ensin arvioitava, onko hakemuksessa vedotuissa seikoissa kysymys oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitetuista seikoista. Jotta käsillä olisi lainkohdassa tarkoitettu seikka tai todiste, se ei ole saanut sisältyä kohderatkaisun oikeudenkäyntiaineistoon. Oikeus- tai todistustosiseikan on kuitenkin tullut olla olemassa jo kohderatkaisun antamisen aikaan. Välttämätöntä ei ole, että itse konkreettisen todisteen tai todistuskeinon olisi tullut olla olemassa jo tuolloin, vaan ratkaisevaa on se, että ne tosielämän tapahtumat, joihin uusi selvitys nojautuu, ovat peräisin kohderatkaisua edeltävältä ajalta.

9. Käräjäoikeus on antanut purkuhakemuksen kohteena olevan tuomion 12.10.2021. A on Korkeimpaan oikeuteen 4.2.2022 saapuneessa hakemuksessaan vedonnut siihen, että hän ei tuolloin ollut enää käyttänyt huumausaineita noin viiteen kuukauteen. Hän ei ollut kuitenkaan ymmärtänyt vedota tähän seikkaan käräjäoikeuden pääkäsittelyssä.

10. Käräjäoikeuden tuomion jälkeen laaditun uuden, 8.12.2021 päivätyn yhdyskuntapalveluselvityksen mukaan A:n on arvioitu suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Selvitykseen on kirjattu, että 24.11.2021 pidetyssä haastattelussa A oli kertonut olleensa vajaat kaksi kuukautta käyttämättä huumausaineita.

11. A:n muuttunut elämäntilanne ja päihteettömyys eivät ole olleet esillä käräjäoikeudessa, eivätkä ne siten ole sisältyneet kohdetuomion oikeudenkäyntiaineistoon. Mainitut seikat ovat kuitenkin olleet jonkin aikaa käsillä jo käräjäoikeuden tuomiota annettaessa. Vaikka A:lle myönteinen yhdyskuntapalveluselvitys on valmistunut käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen, siinä on arvioitu A:n elämäntilannetta myös käräjäoikeuden tuomioon johtaneen oikeudenkäynnin ajalta. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että A on hakemuksessaan vedonnut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettuihin seikkoihin.

12. Seuraavaksi on arvioitava, olisivatko A:n muuttunut elämäntilanne ja päihteettömyys todennäköisesti johtaneet siihen, että hänet olisi tuomittu yhdyskuntapalveluun, jos seikat olisi esitetty jo käräjäoikeudessa.

13. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettua todennäköisyyttä on tarkasteltava siltä kannalta, miten asiaa käsitellyt tuomioistuin olisi ratkaisua tehdessään arvioinut asiaa, mikäli uusi seikka olisi ollut sen tiedossa. Tällainen arviointi on väistämättä hypoteettista, joten harkinnassa on kiinnitettävä huomiota tuomioistuimen ratkaisun perusteluihin ja muihin asiassa esille tulleisiin seikkoihin sekä tehtävä niiden perusteella kokonaisarviointi. Sen sijaan ratkaisun antamisen jälkeisillä seikoilla ei ole todennäköisyysarvioinnissa merkitystä, koska tuomioistuin ei olisi voinut ottaa niitä huomioon ratkaisua tehdessään.

14. A:n säännöllinen huumausaineiden käyttö on arvioitu yhdyskuntapalvelusta suoriutumisen esteeksi A:sta tehdyssä aiemmassa yhdyskuntapalveluselvityksessä, jonka perusteella käräjäoikeus on perusteluissaan katsonut, ettei A:lla ole ollut edellytyksiä suoriutua yhdyskuntapalvelusta. Uuden yhdyskuntapalveluselvityksen mukaan A:n päihdehistoria muodostaa jonkinlaisen riskin hänen suoriutumiselleen yhdyskuntapalvelusta, mutta hänen on arvioitu suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta päihdetukitoimien avulla. Viimeksi mainitun selvityksen perusteella käräjäoikeus on toisessa rikosasiassa 22.12.2021 antamallaan tuomiolla tuominnut A:n vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun.

15. Korkein oikeus katsoo edellä todetun perusteella, että A:n päihteiden käytöllä on ollut ratkaiseva merkitys arvioitaessa hänen edellytyksiään suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta. Asiassa on selvitetty, että A oli lopettanut päihteiden käytön vain vähän aikaa eli alle kuukausi ennen käräjäoikeuden tuomion antamista. Koska A:n pitkä päihdetausta oli katsottu yhdyskuntapalvelun esteeksi aiemmassa yhdyskuntapalveluselvityksessä, Korkein oikeus ei pidä todennäköisenä, että käräjäoikeus olisi vielä näin lyhyen päihteettömyysajan perusteella arvioinut A:n suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta ja tuominnut hänet mainittuun seuraamukseen, vaikka A olisi tuonut asian käräjäoikeudessa esille.

Johtopäätös

16. Korkein oikeus katsoo edellä todetuilla perusteilla, että A:n muuttunut elämäntilanne ja päihteiden käytön lopettaminen eivät todennäköisesti olisi johtaneet siihen, että A olisi tuomittu yhdyskuntapalveluun, vaikka nämä seikat olisivat olleet esillä käräjäoikeudessa. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa säädetyt tuomion purkamisen edellytykset eivät ole siten täyttyneet.

Päätöslauselma

Hakemus hylätään.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Tuomo Antila, Eva Tammi-Salminen, Jussi Tapani ja Tuija Turpeinen. Esittelijä Matti Pyöriä.

---

[SV]

Tingsrätten hade genom en lagakraftvunnen dom dömt A till ett fängelsestraff, efter att utifrån en utredning om samhällstjänst ha ansett att A inte hade förutsättningar att klara av samhällstjänst.

A ansökte om återbrytande av tingsrättens dom med åberopande av att han i stället för fängelse skulle ha dömts till samhällstjänst, om tingsrätten hade haft kännedom om hans förändrade livssituation och nyktra liv samt tillgång till den nya utredning om samhällstjänst som hade gjorts efter att domen meddelades.

Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att A sannolikt inte skulle ha dömts till samhällstjänst även om de omständigheter som låg till grund för ansökan skulle ha lagts fram. Ansökan avslogs.

RB 31 kap 8 § 3 punkten