Legislator Case Law & Legislation
ECLI:FI:KKO:2021:2 ECLI:FI:KKO:2021:2 AI generated

Supreme Court dismisses appeal to set aside default judgment because it was not legally served to the debtor.

Case Number ECLI:FI:KKO:2021:2
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland rejected the applicant's extraordinary appeal to set aside a default judgment against a bankruptcy estate. The applicant argued the judgment should be voided because new evidence would likely have changed the outcome, but the court found the judgment was not legally effective. The court ruled that the applicant failed to prove they received actual notice of the default judgment, which is a prerequisite for the judgment to become final and thus subject to setting aside.

Legislator headnote

AI generated

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 16 §; 14 §:n 1 momentin ja 15 §:n 1 momentin nojalla: Yksipuolisen tuomion purkamista koskeva ylimääräinen muutoksenhaku voidaan ottaa tutkimatta, jos tuomio ei ole lainvoimainen, mikä edellyttää asianosaisen todisteellista tiedoksiantoa tuomiosta.

Keywords

AI generated
yksipuolinen tuomio lainvoimaisuus todisteellinen tiedoksianto ylimääräinen muutoksenhaku takaisinsaantioikeus korkein oikeus purkamisvaate

Cited Legislation

AI generated
Oikeudenkäymiskaari 12 luvun 16 § 1 momentti
Oikeudenkäymiskaari 12 luvun 14 § 1 momentti
Oikeudenkäymiskaari 12 luvun 15 § 1 momentti
Oikeudenkäymiskaari 31 luvun 7 § 1 momentin 3 kohta
Oikeudenkäymiskaari 31 luvun 16 §

Cited Case Law

AI generated
KKO 1979 II 1
Takaisinsaantia on mahdollista hakea, vaikka yksipuolista tuomiota ei olisi annettu todisteellisesti tiedoksi (KKO 1979 II 1).
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

A oli velvoitettu yksipuolisella tuomiolla maksusuoritukseen konkurssipesälle. A vaati ylimääräisessä muutoksenhakemuksessaan yksipuolisen tuomion purkamista. Koska hakija ei ollut näyttänyt saaneensa yksipuolista tuomiota todisteellisesti tiedokseen, sanottu ratkaisu ei ollut lainvoimainen, minkä vuoksi Korkein oikeus jätti hakemuksen yksipuolisen tuomion purkamisesta tutkimatta.

Ylimääräinen muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A vaati, että käräjäoikeuden yksipuolinen tuomio puretaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla, koska hänen hakemuksensa tueksi vetoamansa seikat ja todisteet, joita ei ollut aikaisemmin esitetty, olisivat todennäköisesti johtaneet asiassa toiseen lopputulokseen.

Välitoimi

Korkein oikeus pyysi A:ta täydentämään hakemustaan ja lausumaan siitä, millä perusteella hän katsoo hakemuksen kohteena olevan yksipuolisen tuomion olevan lainvoimainen.

A totesi lausumassaan, että konkurssipesän pesänhoitajan ilmoituksen mukaan ulosottomiestä oli pyydetty antamaan yksipuolinen tuomio tiedoksi A:lle, mutta yksipuolista tuomiota ei kuitenkaan ollut ulosotossa annettu tiedoksi. Ulosmittausta ei myöskään ollut toimitettu oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin velallisen läsnäollessa.

Vastaus

Konkurssipesä vaati, että hakemus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla purkaa, jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen.

2. Korkein oikeus toteaa, että tuomion purkamista koskeva hakemus voidaan ottaa tutkittavaksi vain, jos sen kohteena on lainvoimainen tuomio tai oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 16 §:ssä tarkoitettu lainvoimaiseen tuomioon rinnastettava oikeudellinen ratkaisu. Tämän vuoksi asiassa on ensin arvioitava hakemuksen tutkimisen edellytykset kohderatkaisun lainvoimaisuuden osalta.

Muutoksenhaku yksipuoliseen tuomioon

3. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan asianosainen, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, ei saa valittaa siitä. Yksipuolisessa tuomiossa on tästä ilmoitettava ja samalla annettava ohjeet, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa takaisinsaantia on haettava. Saman luvun 14 §:n 1 momentin mukaan sen asianosaisen asiana, jonka vaatimuksesta yksipuolinen tuomio on annettu, on huolehtia siitä, että vastapuoli saa tiedon yksipuolisesta tuomiosta, ellei pykälän 2 momentista muuta johdu.

4. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan asianosaisella, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus hakea takaisinsaantia siinä tuomioistuimessa, joka on antanut yksipuolisen tuomion. Takaisinsaantia on haettava kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä lukien, kun takaisinsaannin hakija hänen läsnäollessaan toimitetussa ulosmittauksessa taikka muulla tavoin todisteellisesti on saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta.

5. Kun yksipuolinen tuomio takaisinsaantiosoituksineen on annettu asianosaiselle tiedoksi kohdassa 4 mainituin tavoin, siitä alkaa kulua määräaika hakea takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon. Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon antaa vastaajalle mahdollisuuden saada asia ensimmäisessä oikeusasteessa käsitellyksi täysimittaisessa oikeudenkäynnissä, jolloin voidaan arvioida myös näyttökysymyksiä. Takaisinsaantioikeudenkäynnissä annettavaan tuomioon voidaan hakea muutosta säännönmukaisessa järjestyksessä valittamalla hovioikeuteen.

Yksipuolisen tuomion tiedoksiantaminen tässä asiassa

6. Korkein oikeus toteaa, että takaisinsaantimääräajan alkamisen kannalta merkityksellistä on kohdassa 4 mainituin tavoin tapahtuva yksipuolisen tuomion todisteellinen tiedoksianto, eikä riittävää tältä osin ole esimerkiksi muulla tavoin osoitettu tosiasiallinen tietoisuus yksipuolisesta tuomiosta. Yksipuolisen tuomion tiedoksiantamisessa ei kuitenkaan vaadita noudatettavaksi oikeudenkäymiskaaren 11 luvun säännöksiä tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä, vaan muukin todisteellinen tiedoksianto riittää. Todisteellisesta tiedoksiannosta laki mainitsee esimerkkinä vastaajan läsnäollessa toimitetun ulosmittauksen.

7. Asiassa saadun selvityksen mukaan A ei ole ollut läsnä yksipuoliseen tuomioon perustuvaa ulosmittausta suoritettaessa, eivätkä ulosottoviranomaiset ole muutoinkaan antaneet yksipuolista tuomiota todisteellisesti tiedoksi A:lle. Näyttämättä on siten jäänyt, että takaisinsaantiaika yksipuoliseen tuomioon olisi alkanut kulua yksipuolisen tuomion ulosottotäytäntöönpanon yhteydessä.

8. A on esitetyn selvityksen mukaan hakenut kahdesti velkajärjestelyä, jolloin hänen hakemuksissaan on tuotu esille yksipuolisella tuomiolla vahvistettu velka konkurssipesälle. Vaikka A on siten tiennyt häneltä ulosmitattavan varoja konkurssipesän yksipuolisen tuomion perusteena olevalle saatavalle, A:n ei tälläkään perusteella ole näytetty saaneen ulosmittauksen perusteena olevaa yksipuolista tuomiota todisteellisesti tiedokseen.

9. Asiassa ei ole tullut ilmi muutakaan tapaa, jolla A olisi saanut yksipuolisen tuomion todisteellisesti tiedokseen.

A:n hakemuksen tutkimisen edellytysten arviointi

10. Edellä selostetuin perustein Korkein oikeus katsoo, ettei A ole saanut Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden 14.11.2014 antamaa yksipuolista tuomiota laissa edellytetyin tavoin todisteellisesti tiedokseen eikä määräajan hakea takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon ole näytetty alkaneen. Takaisinsaantia on mahdollista hakea, vaikka yksipuolista tuomiota ei olisi annettu todisteellisesti tiedoksi (KKO 1979 II 1). A:n esittämän selvityksen mukaan takaisinsaantia tässä asiassa ei ole haettu. Kun yksipuolinen tuomio ei mainituista syistä ole lainvoimainen, A:n hakemus yksipuolisen tuomion purkamiseksi on jätettävä tutkimatta.

Päätöslauselma

Hakemus jätetään tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Pekka Koponen, Jarmo Littunen, Kirsti Uusitalo, Mika Ilveskero ja Timo Ojala. Esittelijä Aksu Jokinen.

---

[SV]

A hade genom en tredskodom ålagts att utge betalning till ett konkursbo. A yrkade genom extraordinärt ändringssökande att tredskodomen skulle återbrytas. Eftersom sökanden inte hade visat att han bevisligen hade fått del av tredskodomen, hade nämnda avgörande inte vunnit laga kraft. Högsta domstolen avvisade därför ansökan om återbrytande av tredskodomen.