Supreme Court dismisses appeal as owner lacked standing because the boundary survey did not affect his property rights.

Lohkomistoimituksen yhteydessä oli suoritettu rajankäynti osakaskunnan järven rannalla sijainneesta vesijättöalueesta myymän määräalan ja kiinteistön X välillä, ja määräala oli siirretty mainittuun kiinteistöön. Saman järven rannalla kiinteistön Y omistanut A valitti toimituksesta maaoikeuteen, joka tutki hänen valituksensa ja hylkäsi sen.

Kysymys siitä, onko A ollut toimituksen asianosainen ja onko hänellä oikeus vaatia maaoikeuden tuomion purkamista.

KML 17 § 1 mom

Mistä asiassa on kysymys

Asiassa on kysymys Oulun käräjäoikeuden maaoikeutena 20.4.2010 antaman lohkomista ja sen yhteydessä suoritettua rajankäyntiä koskevan tuomion purkamisesta. Korkein oikeus ei ollut myöntänyt A:lle tuomioon valituslupaa 6.9.2010.

Asian ovat maaoikeudessa ratkaisseet käräjätuomari Pekka Louhelainen ja maaoikeusinsinööri Simo Mikkola sekä lautamiehet.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Taustatiedot lohkomistoimituksesta ja kysymyksenasettelu

1. Y:n yhteisen vesialueen osakaskunta on myynyt B:lle ja C:lle määräalan Iso Vatjusjärveen rajoittuneesta B:n ja C:n omistaman kiinteistön X edustalla sijainneesta vesijättöalueesta. B ja C ovat tämän jälkeen luovuttaneet tilan X ja ostamansa määräalan D:lle ja E:lle, jotka ovat hakeneet määräalan lohkomista ja liittämistä tilaan X. Lohkomistoimituksen yhteydessä on suoritettu rajankäynti myydyn vesijättöalueen ja tilan X välillä. Toimituksessa on tilaan X siirretty osakaskunnan myymä D:n ja E:n omistama määräala.

2. A on valittanut lohkomistoimituksesta maaoikeuteen ja vastustanut lohkomista sekä erityisesti rajankäyntiä tilan X kohdalla, koska lohottu alue ei hänen mukaansa ole kuulunut osakaskunnalle. A on vaatinut, että yhteisen vesialueen ja kylän tilojen yksityisten tilusten välinen raja ei saa laillistua siihen kohtaan, johon se on toimituksessa käyty. Puhevaltansa osalta A on lausunut maaoikeudessa, että vaikka lohkominen ei suoranaisesti loukkaa hänen oikeuttaan, rajankäynnillä on merkitystä niihin periaatteisiin, joita tultaisiin noudattamaan hänen saman järven rannalla omistamansa kiinteistön ja yhteisen vesialueen välisessä mahdollisessa rajankäynnissä.

3. Maaoikeus on tutkinut A:n valituksen ja hylännyt sen antamallaan tuomiolla. Korkein oikeus ei ole myöntänyt A:lle valituslupaa.

4. A on purkuhakemuksessaan vaatinut, että maaoikeuden tuomiota oikaistaan tai tuomio puretaan ja asia palautetaan maaoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

5. Asiassa on Korkeimmassa oikeudessa kysymys siitä, onko A:llä ollut toimituksessa asianosaisen asema ja puhevalta ja voidaanko hänen purkuhakemuksensa tutkia.

Sovellettava säännös ja maaoikeuden käsitys

6. Kiinteistönmuodostamislain 17 §:n 1 momentissa säädetään, että asianosainen toimituksessa on hakija ja muu henkilö, jonka oikeutta toimitus välittömästi koskee.

7. Maaoikeus on A:n puhevaltaa koskevassa ratkaisussaan pitänyt tulkinnanvaraisena, onko toimitus koskenut A:n oikeutta kiinteistönmuodostamislain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Korkeimman oikeuden kannanotto

8. Korkein oikeus on purkuhakemusta käsitellessään kehottanut A:ää ilmoittamaan, millä perusteella hän katsoo, että hänellä on ollut puhevalta purettavaksi vaatimassaan lohkomisen yhteydessä suoritetussa rajankäynnissä. A on lausumassaan ilmoittanut, että hänen puhevaltansa tilan Y omistajana perustuu kiinteistönmuodostamislain 17 §:n 1 momentin mukaiseen asianosaisasemaan. Toimitus on koskenut hänen oikeuttaan mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla.

9. Korkein oikeus toteaa, että lohkominen ei ole koskenut A:n Iso Vatjusjärven rannalla omistamaa tilaa Y. Lohkomisen yhteydessä suoritettu rajankäynti on asiassa käytettävissä olevan selvityksen mukaan rajoitettu koskemaan ainoastaan tilan X ja Y:n osakaskunnan yhteisen vesialueen välistä rajaa sen selvittämiseksi, mikä osa osakaskunnan vesialueesta lohotaan ja siirretään tilaan X. Toimituksella ei siten ole sitovaa vaikutusta A:n oikeusasemaan eikä toimituksen oikeusvoima ulotu hänen omistamaansa kiinteistöön. Toimituksen lainvoimaisuus ei myöskään estä A:ää mahdollisessa oman tilansa ja osakaskunnan yhteisen vesialueen välisessä rajankäynnissä vetoamasta niihin seikkoihin, jotka hän on toimituksesta maaoikeuteen tekemässään valituksessa ja purkuhakemuksessaan esittänyt.

10. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että lohkomistoimitus ja sen yhteydessä suoritettu rajankäynti eivät ole koskeneet A:n oikeutta kiinteistönmuodostamislain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla eikä hän sen vuoksi ole ollut asianosainen toimituksessa. Maaoikeuden olisi siten tullut jättää A:n valitus hänen puuttuvan puhevaltansa johdosta tutkimatta.

11. Koska A:llä ei ole ollut puhevaltaa lohkomistoimituksessa ja sen yhteydessä suoritetussa rajankäynnissä, hänellä ei ole myöskään oikeutta vaatia toimituksen purkamista.

Päätöslauselma

A:n purkuhakemus jätetään tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kitunen, Liisa Mansikkamäki, Hannu Rajalahti, Ari Kantor ja Jarmo Littunen. Esittelijä Matti Sepponen.

---

[SV]

I samband med en fastighetsförrättning utfördes en rågång mellan fastigheten X och ett outbrutet område som var beläget på en tillandning vid en sjö och hade sålts av delägarlaget. Det outbrutna området hade vid förrättningen överförts till den nämnda fastigheten. R, som ägde fastigheten Y på en strand vid samma sjö, överklagade förrättningen hos jorddomstolen som prövade besvären och förkastade dem.

Fråga om R var part i förrättningen och om han hade rätt att yrka återbrytande av jorddomstolens dom.

FBL 17 § 1 mom