Supreme Court dismisses appeal; lower court must allow party to comment on new evidence before ruling.

Hovioikeus oli toimittanut pääkäsittelyä vaatineelle valittajalle tiedoksi vastapuolen hovioikeudessa nimeämän uuden kirjallisen todisteen varaamatta hänelle erikseen tilaisuutta lausua siitä. Hylättyään pääkäsittelypyynnön ja otettuaan vastaan uuden todisteen hovioikeus oli ratkaissut asian. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut varata valittajalle erikseen tilaisuus lausua uuden todisteen merkityksestä asiassa.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Alempien oikeuksien ratkaisut

Syyte, Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio 7.9.2012, muutoksenhaku Turun hovioikeudessa ja hovioikeuden tuomio 19.3.2013 kuvataan tarpeellisilta osin Korkeimman oikeuden ratkaisussa.

Asian ovat ratkaisseet käräjäoikeudessa käräjätuomari Kimmo Valkiala ja hovioikeudessa hovioikeuden jäsenet Saara Laapas, Leena Virtanen-Salonen ja Riitta Santo, esittelijänä Jarmo Hannikainen.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A Oy:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A Oy vaati, että asia palautetaan hovioikeuteen.

Vastauksissaan B ja B:n konkurssipesä vaativat, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A Oy on vaatinut käräjäoikeudessa, että B tuomitaan rangaistukseen törkeästä petoksesta ja velvoitetaan suorittamaan yhtiölle vahingonkorvausta. Käräjäoikeus on hylännyt syytteen ja korvausvaatimuksen.

2. A Oy on valittanut hovioikeuteen uudistaen käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset. Yhtiö on hovioikeudessa vaatinut pääkäsittelyn toimittamista haluten kuulustella B:tä todistelutarkoituksessa.

3. Vastauksessaan A Oy:n valitukseen B on vastustanut pääkäsittelyn toimittamista ja esittänyt uutena kirjallisena todisteena asianajaja C:n kirjeen B:n asiamiehelle. B:n konkurssipesä on yhtynyt B:n vastaukseen.

4. Hovioikeus on lähettänyt B:n vastauksen, jonka liitteenä oli sanottu uusi todiste, A Oy:lle tiedoksi 5.12.2012. Kirje oli otsikoitu "vastauksen tiedottaminen" ja siihen oli merkitty "oheisena lähetetään tiedoksenne B:n vastaus". Kirjeessä oli lisäksi lausuttu: "Jos vastauksessa on vaadittu korvausta vastauksenantajan hovioikeuskuluista, voitte halutessanne antaa niiden korvaamista koskevan lausuman". Hovioikeus on lähettänyt B:n konkurssipesän vastauksen A Oy:lle vastaavalla tavalla 15.1.2013.

5. Asian ratkaistessaan hovioikeus on ensiksi hylännyt pääkäsittelyn toimittamista koskevan pyynnön. Pääasiassa hovioikeus on todennut ottaneensa vastaan B:n nimeämän uuden todisteen ja hylännyt A Oy:n valituksen pysyttäen käräjäoikeuden tuomion.

6. Asiassa on A Oy:n muutoksenhakemuksen johdosta kysymys siitä, onko hovioikeus menetellyt virheellisesti lähettäessään uuden todisteen ainoastaan tiedoksi yhtiölle pyytämättä sitä erikseen lausumaan sen merkityksestä asiassa ja varaamatta sille tilaisuutta esittää mahdollista vastanäyttöä uuden todisteen johdosta.

Sovellettavat oikeusohjeet

8. Asianosaisten kuulemisesta valitusasian käsittelyssä hovioikeudessa säädetään oikeudenkäymiskaaren 26 luvussa, jonka 6 §:n mukaan hovioikeuden on annettava valitukseen annettu kirjallinen vastaus tiedoksi valittajalle. Luvun 7 §:n mukaan hovioikeuden on valmistelussa asian laadun mukaan muun ohella selvitettävä, mitä vaatimuksia hovioikeudessa esitetään ja mistä asianosaiset ovat erimielisiä. Edelleen luvun 8 §:n mukaan hovioikeus voi kehottaa asianosaista antamaan määräajassa lausuman.

9. Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2010:61 arvioinut tilannetta, jossa valittajan vastapuoli oli vastauksessaan vaatinut valittajan velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:ssä tarkoitetun erityisen syyn perusteella. Hovioikeus oli lähettänyt vastauksen valittajalle tiedoksi kirjeellä, jossa oli todettu, että "hovioikeus pyytää tarvittaessa valittajalta lausuman vastauksesta". Hovioikeus ei ollut pyytänyt lausumaa eikä valittaja ollut sitä myöskään omatoimisesti antanut. Korkein oikeus katsoi, että hovioikeuden ei olisi tullut perustaa ratkaisuaan hovioikeuskuluista vastauksessa esitettyihin seikkoihin varaamatta valittajalle mahdollisuutta tulla vaatimuksen johdosta kuulluksi, vaan jatkaa asian valmistelua ja kehottaa valittajaa vielä lausumaan kuluvaatimuksesta ja sen perusteista. Koska hovioikeus oli antanut vastauksen ainoastaan tiedoksi, mikä menettely ei ollut korvannut kuulemista, se oli menetellyt virheellisesti.

Korkeimman oikeuden arviointi

10. Kuulemisperiaatteen keskeisenä tarkoituksena on se, että asianosaisella on mahdollisuus lausua käsityksensä vastapuolena olevan asianosaisen esittämästä oikeudenkäyntiaineistosta. Periaatteen asianmukainen toteutuminen edellyttää siten ensiksikin, että asianosaiset saavat tietoonsa kaiken oikeudenkäyntiaineiston. Asianosaisilla itsellään on myös oltava mahdollisuus arvioida, antaako aineisto aihetta lausua sen merkityksestä asiassa. Tuomioistuimen käsitys aineiston merkityksestä ei oikeuta poikkeamaan kuulemisperiaatteesta (esimerkiksi ratkaisut Lomaseita Oy ym. v. Suomi, tuomio 5.7.2005, kohta 36, Zagrebačka Banka d.d. v. Kroatia, tuomio 12.12.2013, kohta 197). Kuulemisperiaate siis edellyttää, että asianosaisilla on asianmukainen tilaisuus perehtyä kaikkeen oikeudenkäyntiaineistoon ja halutessaan myös mahdollisuus lausua käsityksensä siitä.

11. Tässä asiassa hovioikeus on edellä todetuin tavoin lähettänyt A Oy:lle tiedoksi B:n antaman vastauksen ja vastauksen liitteenä B:n esittämän uuden kirjallisen todisteen. Vastauksen tiedoksi lähettämisen osalta hovioikeuden menettely on ollut oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 6 §:n mukainen. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 9 §:n mukaan pääkäsittelyssä saapuvilla olevalle asianosaiselle on annettava tilaisuus lausua todisteista ja asianosaisen poissa ollessa vastaanotetuista todisteista on tehtävä selko asianosaiselle tämän ollessa läsnä. Kirjallisessa oikeudenkäyntimenettelyssä hovioikeudessa vastaanotetun todistelun osalta laissa ei ole vastaavia nimenomaisia säännöksiä. Jos hovioikeudessa ei toimiteta pääkäsittelyä, ratkaistaan asia oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 12 §:n mukaisesti kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

14. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että kuulemisperiaatteen toteuttaminen olisi asiassa edellyttänyt sitä, että hovioikeus olisi kehottanut A Oy:tä antamaan määräajassa kirjallisen lausuman B:n esittämän uuden kirjallisen todisteen johdosta.

Hovioikeuden menettelyn merkitys oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta

15. A Oy on Korkeimmassa oikeudessa vaatinut asian palauttamista hovioikeuteen. B ja B:n konkurssipesä ovat vastustaneet palauttamista. Korkein oikeus toteaa, että jos yhtiön ei katsota saaneen asiassa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä hovioikeuden menettelyn johdosta, tehokkain keino tämän korjaamiseksi on asian palauttaminen hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi.

16. Asiassa A Oy on ajanut B:tä vastaan rikossyytettä törkeästä petoksesta ja vaatinut tähän syytteeseen perustuvaa vahingonkorvausta. Rikosasiassa on syyttäjän taikka rangaistusvaatimuksen esittäneen asianomistajan asiana esittää näyttö syytteen tueksi. Tuomioistuin on velvollinen ottamaan viran puolesta huomioon oikeudenkäyntiaineistosta ilmenevät vastaajan syyttömyyttä tukevat seikat ja huolehtimaan siitä, että vastaajan mahdollisuudet asianmukaisesti puolustautua tulevat turvatuiksi. Hovioikeudella on ollut myös oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 5 §:n 2 momenttiin ja oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 7 §:ään perustuva velvollisuus tarvittaessa kysymyksin poistaa asianosaisten lausumien epäselvyyksiä sekä valmistelussa selvittää, mitä todisteita asiassa esitetään ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen. Tuomioistuimen ei kuitenkaan tule oma-aloitteisesti selvittää syytettä tukevan todistelun olemassaoloa asianomistajan ajamaan syytteeseen perustuvassa rikosasiassa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Juha Häyhä, Ilkka Rautio, Jorma Rudanko ja Pekka Koponen. Esittelijä Jukka Siro.

---

[SV]

En person som hade sökt ändring i tingsrättens avgörande och begärt huvudförhandling hade av hovrätten delgetts ett nytt skriftligt bevis som motparten hade lagt fram i hovrätten, men hovrätten hade inte gett ändringssökanden tillfälle att särskilt uttala sig om beviset. Efter att ha avslagit begäran om huvudförhandling och tagit emot det nya beviset hade hovrätten avgjort målet. Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att hovrätten borde ha gett ändringssökanden tillfälle att särskilt uttala sig om det nya bevisets betydelse i målet.