Legislator Case Law & Legislation
HD:2014:26 AI generated

Supreme Court allows claimant's damages claim despite late submission, ruling loss of right to claim did not occur.

Case Number HD:2014:26
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Supreme Court of Finland allowed the contractor's claim for damages caused by water damage, overturning the Court of Appeal's dismissal. The lower court had ruled that the claimant lost their right to claim because the demand was not explicitly restated in the final account, even though it was presented earlier. The Supreme Court determined that the claimant had not lost their right to claim since the amount and basis were clearly established prior to the final account, and the matter remained unresolved regarding the specific damage compensation. Consequently, the Supreme Court quashed the lower court's decision and remanded the case for further proceedings on the damages issue.

Legislator headnote

AI generated

YSE 1998 73 §; The failure to restate a claim in the final account does not constitute a loss of right to claim if the claim's amount and basis were clearly established and undisputed prior to the final account.

Keywords

AI generated
contractual notice period loss of right to claim final account submission water damage compensation construction contract dispute YSE 1998 conditions remand for damages

Cited Legislation

AI generated
YSE 1998 73 §
Kysymys siitä, miten on tulkittava YSE 1998 73 §:n sopimusehtoa vaatimusten esittämisestä loppuselvityksessä ja oliko tilaaja menettänyt puhevaltansa, kun se ei ollut esittänyt korvausvaatimusta uudelleen loppuselvityksessä.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Urakoitsija oli aiheuttanut vesivahingon, jonka johdosta tilaaja oli vaatinut korvausta. Vaatimus oli perusteeltaan ollut esillä vastaanottotarkastuksessa ja se oli käsiteltävänä urakoitsijan vakuutusyhtiössä, kun urakan loppuselvitys toimitettiin. Urakoitsijan mukaan tilaaja oli menettänyt puhevaltansa, koska korvausvaatimusta ei ollut esitetty loppuselvityksessä. Kysymys siitä, miten on tulkittava YSE 1998 73 §:n sopimusehtoa vaatimusten esittämisestä loppuselvityksessä ja oliko tilaaja menettänyt puhevaltansa, kun se ei ollut esittänyt korvausvaatimusta uudelleen loppuselvityksessä.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Taustatietoja

B Oy rakennuttajana ja A Oy urakoitsijana olivat 12.3.2007 solmineet urakkasopimuksen LVI-urakasta. Urakassa noudatettiin sopimuksen mukaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998. Rakennustyömaalla oli tapahtunut vesivahinko 22.11.2007, joka oli johtunut A Oy:n huolimattomuudesta.

Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomio 21.4.2011

Käräjäoikeus katsoi B Oy:n A Oy:tä vastaan ajamasta kanteesta näytetyksi, että B Oy ei ollut menettänyt puhevaltaansa vesivahingosta johtuvan saatavan osalta urakan vastaanottotarkastuksessa. Käräjäoikeus totesi, että B Oy oli lähettänyt vesivahingon johdosta laskun, joka oli saapunut A Oy:lle. Vastaanottotarkastuksesta laaditussa pöytäkirjassa oleva maininta vesivahingosta aiheutuneista kustannuksista oli viitannut juuri kyseiseen vahinkotapahtumaan. Urakan taloudellinen loppuselvitys oli pidetty 27.2.2008. Tässä tilaisuudessa kyseistä saatavaa ei ollut käsitelty. Käräjäoikeus katsoi, että vesivahingon osalta kysymys oli selvään ja riidattomaan laskuun perustuvasta saatavasta, jota A Oy ei ollut kiistänyt ennen kuin toukokuussa 2008. Vaatimusta ei sen vuoksi ollut ollut tarvetta käsitellä urakan taloudellisessa loppuselvityksessä eikä B Oy ollut YSE 1998 -sopimusehtojen 73 §:n mukaan menettänyt puhevaltaansa vaatimuksen osalta.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että B Oy:lle oli aiheutunut kahden veneen valmistumatta jäämisestä vahinkoa myytäviksi aiottujen veneiden katteen menetyksestä. Asiassa jäi näyttämättä, että katteen määrä olisi laskettu virheellisesti.

Käräjäoikeus hyväksyi B Oy:n kanteen ja velvoitti A Oy:n maksamaan B Oy:lle vahingonkorvausta 51 557 euroa.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Laura Lehkonen.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 28.2.2012

Hovioikeus, jonne A Oy valitti, katsoi käräjäoikeuden tavoin, että B Oy ei ollut menettänyt puhevaltaansa vesivahingosta johtuvan vaatimuksen osalta vastaanottotarkastuksessa. Asiassa oli riidatonta, että vaatimusta ei ollut käsitelty urakan taloudellisessa loppuselvityksessä. Hovioikeus katsoi, että B Oy:llä oli näyttötaakka siitä, että vaatimus oli määrältäänkin sovittu. Se seikka, ettei A Oy ollut ennen taloudellista loppuselvitystä tehnyt B Oy:n laskusta huomautuksia, ei riittänyt osoittamaan, että vaatimus olisi ollut määrältäänkin riidaton. Kun vaatimusta ei ollut esitetty taloudellisessa loppuselvityksessä eikä B Oy ollut näyttänyt sen määrästä sovitun, B Oy oli menettänyt puhevaltansa kysymyksessä olevan vaatimuksen osalta. Sen vuoksi hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja hylkäsi kanteen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Esko Randelin (eri mieltä), Matti Hakkarainen ja Riitta-Liisa Hietala.

Eri mieltä ollut hovioikeudenlaamanni Esko Randelin hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

B Oy:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja asia jätetään käräjäoikeuden ratkaisun varaan.

A Oy vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

1. B Oy tilaajana ja A Oy urakoitsijana ovat 12.3.2007 solmineet urakkasopimuksen. Urakkasopimuksen 3 kohdan mukaan urakassa noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998.

2. Asiassa on riidatonta, että B Oy:n tuotantotiloissa on 22.11.2007 tapahtunut A Oy:n toimista johtunut vesivahinko, kun A Oy:n työntekijät olivat jättäneet sulkematta pikapalopostikaapin sulkuventtiilin ja vettä oli päässyt virtaamaan tuotantotiloihin. A Oy on lähettänyt samalle päivälle päivätyn vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölleen.

3. B Oy on vesivahingon johdosta lähettänyt 26.11.2007 päivätyn laskun A Oy:lle. Laskun pääoma oli arvonlisäverottomana 56 946 euroa ja sen eräpäivä oli 24.2.2008. Lasku on tullut A Oy:n tietoon viimeistään 4.12.2007. A Oy ei ole ennen taloudellista loppuselvitystä maksanut laskua mutta ei myöskään reklamoinut siitä. A Oy on myöntänyt olevansa vastuussa vesivahingon aiheuttamista välittömistä vahingoista ja on joulukuussa 2008 maksanut niiden osuuden laskusta. Laskun pääomasta on maksamatta kanteella vaadittu määrä 51 557 euroa.

4. Urakan vastaanottotarkastus on pidetty 30.11.2007. Vastaanottotarkastuksesta laaditussa pöytäkirjassa on otsikon "Sopijapuolten toisiinsa kohdistamat vaatimukset" alle kirjattu "Sprinkleriputkiston laukeamisesta 30.11.2007 rakennuttajalle mahdollisesti aiheutuvat kustannukset".

5. B Oy:n vesivahingosta tekemää vaatimusta ei ole merkitty A Oy:n lopputilitykseen eikä B Oy:n siihen antamaan vastineeseen.

6. Urakan taloudellinen loppuselvitys on pidetty 27.2.2008. Riidatonta on, että B Oy:n vesivahinkoa koskevaa vahingonkorvausvaatimusta ei ole käsitelty tässä kokouksessa. Loppuselvitystilaisuudesta laaditussa pöytäkirjassa on merkintä, että B Oy:llä ei ollut muita vaatimuksia.

7. Asiassa on kysymys ensisijaisesti siitä, onko B Oy menettänyt puhevaltansa vesivahingosta johtuvan vahingonkorvausvaatimuksen osalta, kun se ei ollut uudistanut vaatimustaan loppuselvityksessä. Jos yhtiö ei ole menettänyt puhevaltaansa vaatimuksen osalta, asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko yhtiölle aiheutunut korvattavaksi tulevaa taloudellista vahinkoa.

Vaatimusten esittämistä koskevat määräykset YSE 1998 mukaan

8. YSE 1998 -sopimusehtojen rakennuskohteen vastaanottotarkastusta koskevan 71 §:n 7 kohdan mukaan kummankin sopijapuolen on esitettävä toisiinsa kohdistuvat vaatimuksensa perusteiltaan yksilöityinä viimeistään vastaanottotarkastuksessa sillä uhalla, että oikeus näiden vaatimusten tekemiseen on muutoin menetetty. Vastaanottotarkastuksessa vain perusteiltaan esitetyt vaatimukset voidaan kuitenkin määriltään ottaa käsiteltäväksi vielä loppuselvitystilaisuudessa siten kuin 73 §:ssä on mainittu.

Korkeimman oikeuden päätelmiä sopimusmääräyksistä

10. Vastaanottotarkastusta koskevilla sopimusehdoilla pyritään siihen, että urakan osapuolilla on vastaanottotarkastuksen jälkeen tiedossaan kaikki heihin kohdistuvat vaatimukset ainakin perusteiltaan. Määriltään vaatimukset on yksilöitävä viimeistään taloudellisessa loppuselvityksessä. Taloudellista loppuselvitystä koskevien määräysten tarkoituksena on, että kaikki urakkasopimukseen perustuvat vaatimukset puolin ja toisin esitetään ja selvitetään lopullisesti samassa menettelyssä. Loppuselvityksen päämääränä on saada aikaan kokonaisselvittely sopijapuolten välillä.

11. Sopimusehtojen 73 §:n 3 kohdan ensimmäinen virke vaatimusten esittämisestä puhevallan menettämisen uhalla viimeistään loppuselvitystilaisuudessa mahdollistaa sanamuodoltaan tulkinnan, jonka mukaan riittävää olisi se, että vaatimus on jo aikaisemmin perusteeltaan ja määrältään esitetty. Kohdan toinen virke kuitenkin asettaa poikkeukseksi vain sen tilanteen, jossa vaatimuksesta on määrältäänkin sovittu. Korkein oikeus toteaa, että loppuselvitystä koskevaa sopimusehtoa on tarkasteltava yhdessä vastaanottotarkastusta koskevan 71 §:n kanssa, jossa viitataan loppuselvitystä koskevaan 73 §:ään. Kyseisen ehdon 3 kohta onkin perusteltua ymmärtää koskevan niitä tilanteita, joissa vaatimuksen peruste on vastaanottotarkastuksessa ilmoitettu, rahamäärän jäätyä vielä tuolloin avoimeksi.

12. YSE 1998:n kaltaisia yleisiä sopimusehtoja tulkittaessa ensisijainen merkitys on annettava sopijaosapuolten tarkoitukselle ja alan vakiintuneelle soveltamiskäytännölle. Lähtökohtana on, että kaikki vaatimukset on esitettävä ja tarvittaessa uudistettava taloudellisessa loppuselvityksessä uhalla, että puhevalta niiden esittämiseen muuten menetetään. Loppuselvitykseen liittyvää vaatimusten esittämisvelvollisuutta ei ole soveltamiskäytännössä lievennetty samalla tavalla kuin on menetelty vastaanottotarkastuksen osalta, jossa menettämisuhkan ei ole katsottu koskevan aikaisemmissa vaiheissa esitettyjä vaatimuksia. Siten YSE 1998:n mukaisesti toimien vain ne vaatimukset, joiden perusteesta ja määrästä on jo sovittu, voidaan jättää taloudellisen loppuselvityksen ulkopuolelle. Asianosaiset voivat kuitenkin myös urakkasopimuksen aikana päättää poiketa YSE 1998 -sopimusehdoista esimerkiksi niin, että tietyt vaatimukset käsitellään erikseen.

13. YSE 1998 -ehdot sopijapuolten toimintavelvoitteista epäselvien vaatimusten käsittelyssä voivat osaltaan vaikuttaa siihen, voidaanko asianosaisten katsoa sopineen vaatimuksen sisällöstä tai toisesta menettelystä asian ratkaisemiseksi. On huomattava, että vastaanottotarkastuksen jälkeen juuri urakoitsijalla on velvollisuus lähettää tilaajalle yksilöity lopputilitys kaikista sopijapuolten välisistä epäselvistä asioista. Kun urakoitsijalle on etukäteen toimitettu määrältään ja perusteeltaan yksilöity vaatimus, urakoitsijan tehtävänä on tuoda vaatimus loppuselvityksessä esille, jos vaatimukseen urakoitsijan käsityksen mukaan liittyy epäselvyyksiä. Jos suoritusvelvollinen on jo muutoin ryhtynyt toimenpiteisiin tietyn suorituksen täyttämiseksi tai asian käsittelemiseksi eikä ota vaatimusta esille loppuselvityksessä, toiselle osapuolelle voi syntyä perusteltu käsitys siitä, että vaatimuksesta on sovittu tai ainakin, että mahdollinen riitaisuus käsitellään muussa yhteydessä.

Tätä tapausta koskeva arviointi

14. A Oy ei ole enää vastauksessaan Korkeimmalle oikeudelle vedonnut siihen, että B Oy:n vesivahingosta johtuvaa vahingonkorvausvaatimusta ei olisi esitetty urakan vastaanottotarkastuksessa. Vaatimusta on siten riidattomasti käsitelty vastaanottotarkastuksessa, eikä B Oy ole siihen liittyen menettänyt puhevaltaansa.

15. B Oy on laskussaan ilmoittanut vaatimuksen perusteen ja rahamäärän hyvissä ajoin ennen loppuselvitystilaisuutta, eikä A Oy ole reklamoinut laskun johdosta. A Oy on välittömästi vahingon tapahduttua tehnyt vahingosta ilmoituksen vakuutusyhtiölleen. B Oy on vakuutusyhtiötä varten laatinut 16.1.2008 lisäselvityksen korvauksen laskentaperusteista. Vahinkoilmoituksen käsittely on ollut vielä kesken A Oy:n vakuutusyhtiössä, kun urakan taloudellinen loppuselvitys on pidetty. Vakuutusyhtiö on 15.10.2008 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut A Oy:lle, ettei se maksa vakuutuskorvausta välittömistä vahingoista, koska niiden määrä alitti A Oy:n omavastuuosuuden, eikä myöskään välillisistä vahingoista, koska vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan taloudellista vahinkoa menetetystä liikevoitosta ei ollut syntynyt. A Oy on joulukuussa 2008 maksanut välittömien vahinkojen määrän B Oy:lle.

17. Korkein oikeus katsoo hovioikeuden mainitsemilla perusteilla, että kysymyksessä ei ole sellainen vaatimus, josta olisi määrältäänkin aikaisemmin sovittu. Koska asiaa ei ole vahingonkorvauksen määrän osalta ratkaistu hovioikeudessa, sen käsittelyä hovioikeudessa on jatkettava.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Itä-Suomen hovioikeuteen, jonka tulee ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Liisa Mansikkamäki, Hannu Rajalahti, Marjut Jokela, Jarmo Littunen ja Mika Huovila. Esittelijä Thomas Kolster.

---

[SV]

En byggnadsentreprenör hade orsakat en vattenskada för vilken beställaren hade krävt ersättning. Grunden för kravet hade framlagts vid mottagningsgranskningen och kravet var under handläggning vid entreprenörens försäkringsbolag då slutuppgörelsen för entreprenaden förrättades. Enligt entreprenören hade beställaren mist sin talan eftersom något ersättningskrav inte hade framställts i slutuppgörelsen. Fråga om hur avtalsvillkoret i 73 § i de allmänna avtalsvillkoren för byggnadsentreprenader YSE 1998 om att krav ska läggas fram i slutuppgörelsen skulle tolkas och om beställaren hade förlorat sin talan då ersättningskravet inte hade lagts fram på nytt i slutuppgörelsen.