Supreme Court voids merging separate community service sentences into one prison term for probation calculation.

Käräjäoikeus oli lainvoiman saaneella tuomiolla muuntanut yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olevan osan ja toisen kokonaan suorittamatta olevan yhdyskuntapalvelun yhdeksi vankeusrangaistukseksi. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla käräjäoikeuden tuomio purettiin ja yhdyskuntapalvelurangaistukset muunnettiin kahdeksi eri vankeusrangaistukseksi.

Suorittamatta oleva yhdyskuntapalvelu oli muunnettava vankeusrangaistukseksi siten, että tuomittava sai rikoslain 6 luvun 13 §:n mukaisen vapaudenmenetysajan täysimääräisesti hyväkseen. Ks. KKO:2013:28

RL 6 luku 13 §

Asian aikaisempi käsittely

Aikaisemmat tuomiot

Vantaan käräjäoikeus oli 2.4.2012 tuominnut A:n yhteiseen 3 kuukauden vankeusrangaistukseen, josta rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla oli vähennettävä 2 päivää. Vankeusrangaistuksen sijasta A:lle oli tuomittu 88 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Vantaan käräjäoikeus oli 29.6.2012 tuominnut A:n yhteiseen 50 päivän vankeusrangaistukseen, jonka sijasta A:lle oli tuomittu 50 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Syyttäjän vaatimus Vantaan käräjäoikeudessa

Syyttäjä vaati, että A:lle 2.4.2012 tuomitusta 88 tunnin yhdyskuntapalvelusta suorittamatta oleva osa 28 tuntia ja 29.6.2012 tuomittu 50 tunnin yhdyskuntapalvelu muunnetaan ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi.

Käräjäoikeuden tuomio 6.6.2013

Käräjäoikeus, joka totesi, että yhdyskuntapalvelua oli suoritettu 60 tuntia, muunsi suorittamatta olevan osan 78 tuntia 78 päiväksi vankeutta.

Purkuhakemus Korkeimmassa oikeudessa

Rikosseuraamuslaitos on tuomion oikaisemista koskevassa hakemuksessaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Vantaan käräjäoikeus oli tuomiossaan 6.6.2013 muuntanut kaksi erillistä yhdyskuntapalvelurangaistusta yhdeksi vankeusrangaistukseksi, vaikka muunnettavat yhdyskuntapalvelut perustuivat eri tuomioihin. Ehdonalaiseen vapauteen päästämisen ajankohdan laskeminen rikoslain 2 c luvun 7 §:n mukaisesti ei ollut mahdollista käräjäoikeuden tuomion perusteella, koska laskemisessa tuli soveltaa eri määräosia. Rikosseuraamuslaitos on ilmoittanut saattavansa käräjäoikeuden tuomion Korkeimman oikeuden tietoon niitä toimenpiteitä varten, joihin ehkä oli aihetta.

A on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.

Välitoimi

Korkein oikeus on pyytänyt Rikosseuraamuslaitosta täydentämään hakemusta ilmoituksella siitä, mitkä Rikosseuraamuslaitoksen käsityksen mukaan olisivat A:n vapautumisaikaa laskettaessa sovellettavaksi tulevat eri määräosat ja minkä määräisinä vankeudeksi muunnetut yhdyskuntapalvelurangaistukset otettaisiin hänen ehdonalaiseen vapauteen päästämistä laskettaessa huomioon, jos käräjäoikeus ei olisi muodostanut asiassa yhteenlaskettua rangaistusta, vaan olisi muodostanut kummastakin muunnettavana olleesta yhdyskuntapalvelurangaistuksesta oman määräaikaisen vankeusrangaistuksen. Edelleen Korkein oikeus on pyytänyt Rikosseuraamuslaitosta ilmoittamaan käsityksensä siitä, miten vapautumisaika tultaisiin laskemaan, mikäli käräjäoikeuden tuomio jäisi pysyväksi. Lisäksi Korkein oikeus on pyytänyt Rikosseuraamuslaitosta ilmoittamaan, oliko sen tarkoituksena ollut pyytää tuomion oikaisemista myös rikoslain 6 luvun 13 §:n mukaisen vähennyksen osalta.

Rikosseuraamuslaitos on antanut pyydetyn täydennyksen ja lausuman.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Purettavaksi haettu tuomio ja kysymyksenasettelu

1. Vantaan käräjäoikeus oli 2.4.2012 tuominnut A:n 3 kuukauden vankeusrangaistukseen, josta rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla oli vähennettävä 2 päivää, ja määrännyt vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 88 tuntia. Vantaan käräjäoikeus oli 29.6.2012 tuominnut A:n 50 päivän vankeusrangaistukseen ja määrännyt sen sijasta hänelle yhdyskuntapalvelua 50 tuntia. A:n suoritettua ensiksi mainitusta yhdyskuntapalvelusta 60 tuntia Vantaan käräjäoikeus on purkuhakemuksen kohteena olevalla tuomiollaan 6.6.2013 muuntanut tästä yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olevan osan 28 tuntia ja jälkimmäisestä yhdyskuntapalvelusta kokonaan suorittamatta olevat 50 tuntia 78 päiväksi vankeutta.

2. Kysymys on ensinnäkin siitä, onko käräjäoikeus muuntanut yhdyskuntapalvelut vankeudeksi virheellisesti ja, jos käräjäoikeuden katsotaan näin menetelleen, onko muuntaminen lisäksi tapahtunut A:n vahingoksi siten, että tuomion purkamisen edellytykset täyttyvät. Kysymys on edelleen siitä, miten rikoslain 6 luvun 13 §:ssä tarkoitetun vapaudenmenetysajan vähennys otetaan muuntamisessa huomioon.

Yhdyskuntapalvelujen muuntaminen vankeudeksi

3. Yhdyskuntapalvelusta annetun lain 8 §:n 1 ja 3 momentin mukaan tuomioistuimen on muunnettava yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, jos tuomioistuin katsoo tuomitun törkeästi rikkoneen velvollisuuksiaan. Tuomioistuin voi muuntaa vankeudeksi myös sellaisen yhdyskuntapalvelun, jonka täytäntöönpano ei ole vielä alkanut. Laissa ei ole tarkempia säännöksiä siitä, millä tavalla tuomioistuimen on suoritettava muuntaminen.

4. Korkein oikeus toteaa, että yhdyskuntapalvelun suorittamatta olevan osan muuntamisessa on kysymys rikoksesta jo aikaisemmin tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvästä rangaistuksen lajin uudelleen määräämisestä eikä rikoksesta rangaistukseen tuomitsemisesta. Kahta tai useampaa erillistä yhdyskuntapalvelua vankeudeksi samalla kertaa muunnettaessa ei siten voida määrätä yhteistä vankeusrangaistusta rikoslain 7 luvun mukaisesti. Rikoslain 2 c luvun 4 §:n 1 momentissa säädetään vankeusrangaistusten yhteenlaskemisesta ja vankeuslain 3 luvun 4 §:n 1 momentissa vankeusrangaistuksen ja muuntorangaistuksen yhteenlaskemisesta, mutta nämä säännökset koskevat rangaistusten täytäntöönpanovaihetta ja niitä sovelletaan siis vain vankilassa, kun samalla kertaa on suoritettavana useita määräaikaisia vankeusrangaistuksia ja muuntorangaistuksia.

5. Yhdyskuntapalvelusta annetussa laissa ei ole säännöksiä, joiden mukaan usean suorittamatta olevan yhdyskuntapalvelun osat laskettaisiin yhteen tai ne muunnettaisiin yhteiseksi vankeusrangaistukseksi.

6. Käräjäoikeus on laskenut muunnettavina olleiden kahden erillisen yhdyskuntapalvelun suorittamatta olevat tunnit yhteen ja määrännyt tämän perusteella yhden vankeusrangaistuksen. Korkein oikeus katsoo, että käräjäoikeuden tuomio on tältä osin perustunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Rikosasiassa annetun tuomion purkaminen ilmeisen väärän lain soveltamisen perusteella edellyttää lisäksi sitä, että purkaminen tapahtuu rikosasian vastaajan eduksi.

7. Rikosseuraamuslaitos on hakemuksessaan esittänyt, että käsillä olevassa tilanteessa ehdonalaisen vapauttamisen ajankohtaa ei voida käräjäoikeuden vankeudeksi muuntamista koskevan tuomion nojalla laskea laissa säädetyllä perusteella.

10. Jos A:lle määrätyt yhdyskuntapalvelut olisi muunnettu erillisiksi ehdottomiksi vankeusrangaistuksiksi, ehdonalaiseen vapauttamiseen sovellettaisiin A:n kannalta edullista rikoslain 2 c luvun 7 §:n säännöstä, jolloin huomioon otetuiksi tulisivat luvun 5 §:n 2 momentin mukaan määräytyvät määräosat. Käräjäoikeuden virheellisestä tuomiosta saattaisi johtua, että mainitun 7 §:n säännöksen soveltaminen estyisi, ja ehdonalainen vapaus määräytyisi A:n vahingoksi toisin perustein. Tuomion purkaminen on siten A:n edun mukaista.

Vapaudenmenetysajan vähentäminen

11. Rikoslain 6 luvun 13 §:n mukaan tuomioistuin vähentää määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta sen ajan, jonka tuomittu on kyseisen rikoksen johdosta ollut vapautensa menettäneenä. Vapaudenmenetysaika otetaan vankeuslain 3 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan rangaistuksen täytäntöönpanossa huomioon sen pituisena kuin se on tuomioistuimen päätöksessä määrätty. Vapaudenmenetysaika vähennetään rikoslain 2 c luvun 5 §:n 2 momentin mukaan niistä vankeusrangaistuksen määräosista, jotka on suoritettava vankilassa, ennen kuin tuomittu päästetään ehdonalaiseen vapauteen. Nämä säännökset tarkoittavat sitä, että tuomittu saa hyväkseen vapaudenmenetysaikaa vastaavan vähennyksen vankilassa suoritettavasta vankeusrangaistuksen määräosasta täysimääräisesti sen suuruisena kuin tuomioistuin on määrännyt.

12. Ratkaisussaan KKO 2013:28 Korkein oikeus on purkanut käräjäoikeuden tuomion, jossa kokonaan suorittamatta oleva yhdyskuntapalvelu oli muunnettu vankeudeksi, joka oli vastannut sitä osaa alkuperäisestä rangaistuksesta, josta oli vähennetty vapaudenmenetysaika. Samalla Korkein oikeus on oikaissut käräjäoikeuden tuomiota muuntamalla yhdyskuntapalvelun alun perin tuomituksi vankeusrangaistukseksi ja tekemällä siitä vapaudenmenetysaikaa vastaavan vähennyksen. Korkein oikeus on perustellut ratkaisuaan muun muassa sillä, ettei rangaistuksen ankaroittaminen kuulunut yhdyskuntapalvelua muuntavan tuomioistuimen harkintavaltaan (kohta 13). Käräjäoikeuden ratkaisun perusteella vastaajan vankilassa suoritettava vankeusaika oli yli kaksinkertaistunut siitä, mitä hän olisi joutunut suorittamaan hänelle alun perin tuomitun vankeusrangaistuksen johdosta (kohta 18).

13. Myös tässä tapauksessa käräjäoikeuden purettavaksi vaadittu muuntopäätös tarkoittaisi sitä, että vapaudenmenetysaika tosiasiassa vähentäisi muuntorangaistuksena määrätyn vankeusrangaistuksen pituutta eikä vankilassa suoritettavan rangaistuksen määräosan pituutta, niin kuin rikoslain 2 c luvun 5 §:n 2 momentissa edellytetään. Käräjäoikeuden tuomio johtaisi sen vuoksi siihen, että kahden päivän vapaudenmenetysaika vähentäisi vankilassa suoritettavaa vankeusaikaa vain yhdellä päivällä, ja siten vähennyksen osalta alkuperäistä tuomiota ankarampaan rangaistukseen. Tällaista lopputulosta ei voida pitää hyväksyttävänä ratkaisussa KKO 2013:28 mainituilla perusteilla. Sillä seikalla, että vapaudenmenetysaika on otettu huomioon A:lle tuomitussa yhdyskuntapalvelussa, ei ole merkitystä tässä suhteessa senkään vuoksi, ettei vähennyksellä ole ollut vaikutusta A:n tosiasiassa suorittaman yhdyskuntapalvelun pituuteen sen jäätyä kesken.

14. Koska A on suorittanut osan hänelle tuomitusta yhdyskuntapalvelusta, sitä ei voida muuntaa hänelle alun perin tuomituksi vankeusrangaistukseksi, kuten mainitussa Korkeimman oikeuden ratkaisussa on menetelty. A:n suorittamatta jäänyt yhdyskuntapalvelu 28 päivää on muunnettu vankeudeksi noudattamalla sinänsä samaa muuntosuhdetta, jota on käytetty yhdyskuntapalvelua määrättäessä. Huomioon ottaen yhdyskuntapalvelusta suoritetut 60 tuntia A:lle tuomitusta 3 kuukauden vankeusrangaistuksesta on suorittamatta 30 päivää. Kun ehdonalaisen vapauttamisen perusteena oleva määräosa lasketaan tästä rangaistuksesta ja vapaudenmenetysaikaa vastaava vähennys tehdään näin saadusta määräosasta, A saa hänelle kuuluvan vähennyksen täysimääräisesti hyväkseen.

Kannanotto purkuhakemukseen

15. Korkein oikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että edellytykset käräjäoikeuden lainvoimaisen tuomion purkamiseksi täyttyvät. Koska asia on selvä ja tuomion purkaminen tapahtuu rikosasian vastaajan eduksi, Korkein oikeus oikaisee tuomiota oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 14 §:n nojalla välittömästi.

Päätöslauselma

Vantaan käräjäoikeuden tuomio 6.6.2013 nro 13/102949 puretaan siltä osin kuin siinä erillisillä tuomioilla tuomittujen yhdyskuntapalvelurangaistusten suorittamatta olevat osat on muunnettu yhdeksi vankeusrangaistukseksi. A:lle tuomituista yhdyskuntapalvelurangaistuksista suorittamatta olevat osat muunnetaan ehdottomiksi vankeusrangaistuksiksi seuraavasti:

- Vantaan käräjäoikeuden tuomiolla 2.4.2010 tuomitun 3 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen, josta on rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla vähennetty 2 päivää (vapaudenmenetysaika 10. - 11.12.2008), sijasta tuomitusta 88 tunnin yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olevat 28 tuntia muunnetaan 28 päiväksi vankeutta. Kun otetaan huomioon mainittu vapaudenmenetysaika, A:n on suoritettava vankeutta 30 päivää, josta rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys on 2 päivää. Vapaudenmenetysaika 10. - 11.12.2008.

- Vantaan käräjäoikeuden tuomiolla 29.6.2012 tuomitun 50 päivän ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta tuomitut, kokonaisuudessaan suorittamatta olevat 50 tuntia yhdyskuntapalvelua muunnetaan 50 päiväksi vankeutta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kitunen, Hannu Rajalahti, Tuula Pynnä, Jarmo Littunen ja Mika Huovila. Esittelijä Kari Vesanen.

---

[SV]

Den del av en samhällstjänst som inte hade utförts samt en annan samhällstjänst som inte alls hade utförts hade av tingsrätten förvandlats till ett fängelsestraff och domen hade vunnit laga kraft. Av de skäl som framgår av avgörandet återbröt Högsta domstolen tingsrättens dom och samhällstjänststraffen förvandlades till två olika fängelsestraff.

Den samhällstjänst som inte hade utförts skulle förvandlas till fängelsestraff så att den dömde fullt ut fick tillgodoräkna sig tiden för frihetsberövandet enligt 6 kap. 13 § strafflagen. Se KKO:2013:28

SL 6 kap 13 §