Supreme Court allows caregiver fee as income for debt collection exemption purposes.

Kuntayhtymän omaishoitajalle omaishoidon tuesta annetun lain mukaan maksama hoitopalkkio ei ollut sellaista ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua avustusta tai kustannusten korvausta, joka oli myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen. Hoitopalkkio voitiin ottaa tulona huomioon ulosmitattaessa omaishoitajan eläketuloa.

UK 4 luku 19 § 1 mom 1 kohta

UK 4 luku 45 § 1 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Ulosmittaus 29.4.2011 ja A:n valitus Pohjanmaan käräjäoikeudessa

Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston kihlakunnanulosottomies ulosmittasi velkojilla A:lta olevien saamisten perimiseksi osuuden A:n tulojen yhteenlasketusta nettomäärästä siten, että koko ulosmitattu määrä oli pidätettävä eläkevakuutusyhtiön A:lle maksamasta tulosta. Mainitun tulon lisäksi ulosmittauksessa otettiin A:n tulona huomioon muun ohella kuntayhtymän omaishoitajana toimivalle A:lle maksama hoitopalkkio.

A valitti käräjäoikeuteen ja vaati, että ulosmittaus kumotaan siltä osin kuin ulosmittauksessa oli otettu hänen tulonaan huomioon kuntayhtymän hänelle omaishoidon tukena maksama määrä. A ei ollut vaimonsa omaishoitajana työsuhteessa omaishoidon tukea maksavaan kuntayhtymään. A:lle maksettu 589 euron määräinen omaishoidon tuki oli ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu avustus tai kustannusten korvaus, joka oli myönnetty sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen. Tällainen tuki ei kuulunut ulosottokaaren 4 luvun 45 §:n 1 momentin nojalla ulosmitattavaa määrää laskettaessa muodostettavaan tulopohjaan.

Käräjäoikeuden päätös 18.8.2011

Käräjäoikeus lausui, että ulosottokaaressa tarkoitettiin palkalla ulosottokaaren 4 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan muun muassa kaikenlaista palkkaa, palkkiota, luontoisetua sekä muuta etuutta ja korvausta, joka saatiin työ- tai virkasuhteessa. Palkkaa koskevia säännöksiä sovellettiin lainkohdan 2 momentin 1 kohdan nojalla myös eläkkeeseen sekä sairauspäivärahaan ja muihin sellaisiin palkan sijasta maksettaviin toimeentuloetuuksiin ja korvauksiin, joiden ulosmittaamista ei ollut laissa kielletty.

Omaishoidon palkkiosta säädettiin omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:ssä. Lain 10 §:n 1 momentin mukaan omaishoitaja ei ollut työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Lain esitöiden (HE 131/2005 vp) mukaan kunnan ja omaishoitajan välistä sopimusta oli pidettävä toimeksiantosopimuksena. Tällä perusteella käräjäoikeus katsoi, että omaishoitajalle hoidosta maksettavaa palkkiota oli pidettävä toimeksiantosopimuksen perusteella maksettavana korvauksena, joka oli ulosottokaaren 4 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla ulosmitattavaa tuloa. Omaishoidon tukea ei siten voitu pitää ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin tarkoittamana avustuksena tai kustannusten korvauksena, vaikka omaishoidon tuesta annettua lakia olikin pidettävä lainkohdan tarkoittamana sosiaalilainsäädäntönä (KHO 1.9.2000 taltio 1792).

Omaishoidon palkkio tuli näin ollen ottaa huomioon laskettaessa ulosottokaaren 4 luvun 45 §:n 1 momentin mukaista tulopohjaa.

Mainituilla perusteilla käräjäoikeus katsoi, ettei asiassa ollut syytä muuttaa ulosottoviraston päätöstä. Käräjäoikeus hylkäsi valituksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Tomi Vistilä.

Vaasan hovioikeuden päätös 26.10.2011

A valitti hovioikeuteen ja vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden päätöksen perustelut eikä muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Robert Liljenfeldt, Mikko Pentti ja Antti Vaittinen. Esittelijä Ulf Brunberg.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan.

Verohallinto (Länsi-Suomen veronkanto- ja perintäyksikkö) vastasi A:n valitukseen ja vaati, että se hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja ratkaistavana oleva kysymys

1. A ja kuntayhtymä ovat 7.9.2010 tehneet sopimuksen A:n toimimisesta puolisonsa omaishoitajana. Sopimuksen mukaan kuntayhtymä maksaa A:lle hoitopalkkiota.

2. Etelä-Pohjanmaan ulosottoviraston kihlakunnanulosottomies on 29.4.2011 ulosmitannut velkojilla A:lta olevien saamisten perimiseksi A:n tulojen yhteenlasketusta nettomäärästä osuuden siten kuin ulosmittauspäätöksessä tarkemmin on määritelty. Ulosmittauspäätöksessä on määrätty, että ulosmittauksessa otetaan A:n tulona huomioon muun ohella kuntayhtymän A:lle maksama hoitopalkkio 414 euroa kuukaudessa.

3. Asiassa on kysymys siitä, onko hoitopalkkio ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 kohdassa tarkoitettua sellaista avustusta tai kustannusten korvausta, jota ei saada ulosmitata ja joka ei sen takia kuulu saman luvun 45 §:n 1 momentin mukaiseen tulopohjaan, josta ulosmitattava määrä lasketaan.

Sovellettavat säännökset

4. Ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, ulosmitata ei saa avustusta tai kustannusten korvausta, joka on myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen.

6. Ulosottokaaren 4 luvun 45 §:n 1 momentin mukaan ulosmitattava määrä lasketaan palkan ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä (tulopohja). Tulopohjaan kuuluvat kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut sekä ulosmittauskelpoiset ja ulosmittauskelvottomat eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet. Tulopohjaan eivät kuulu saman luvun 19 §:ssä erikseen mainitut avustukset, korvaukset tai muut varat.

7. Omaishoidon tuesta annetun lain 2 §:n 4 kohdan mukaan omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Lain 8 §:n 1 momentin mukaan omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus, jossa sovitaan muun muassa kunnan omaishoitajalle maksaman hoitopalkkion määrästä. Lain 10 §:n 1 momentin mukaan omaishoitaja ei ole kuitenkaan työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.

Korkeimman oikeuden johtopäätös

8. Ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetty ulosmittauskielto koskee sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen myönnettyjä avustuksia ja kustannusten korvauksia. Säännöksen esitöistä ilmenee, että sen tarkoituksena on ollut jättää ulosmittauksen ulkopuolelle sosiaalilainsäädännön nojalla myönnettyyn etuuteen oikeutetulle maksetut avustukset ja korvaukset. Omaishoidon tukea koskevan lain esitöistä ilmenee, että omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ei ole tällainen hänen saamansa sosiaalinen etuus vaan korvausta omaishoitoon oikeutetun hyväksi tehdystä hoitotyöstä, joka lähinnä rinnastuu työstä maksettavaan palkkaan (HE 131/2005 vp s. 12 ja 23).

9. Koska yhtymän A:lle maksama hoitopalkkio ei ole sellaista avustusta tai kustannusten korvausta, jota ulosottokaaren 4 luvun 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetaan, asiassa ei ole ollut estettä ottaa kuntayhtymän A:lle maksama hoitopalkkio A:n tulona huomioon määrättäessä A:n saamasta tulosta ulosmitattavissa olevaa määrää. Sen vuoksi hovioikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Pertti Välimäki, Juha Häyhä, Ilkka Rautio, Jukka Sippo ja Ari Kantor. Esittelijä Kari Vesanen.

---

[SV]

Vårdarvode som med stöd av lagen om stöd för närståendevård skulle betalas till en närståendevårdare var inte ett sådant understöd eller en sådan kostnadsersättning som avses i 4 kap. 19 § 1 mom. 1 punkten utsökningsbalken som med stöd av pensions- eller sociallagstiftningen hade beviljats för ett visst ändamål. Vårdarvodet kunde beaktas som inkomst vid utmätning av närståendevårdarens pensionsinkomst.

UB 4 kap 19 § 1 mom 1 punkten

UB 4 kap 45 § 1 mom