KKO:2012:84 · Korkein oikeus

Rikosasian vastaaja A ilmoitti tyytymättömyyttä koko tuomioon ja ilmoitti hakevansa tuomioon muutosta ennakkopäätösvalituksin siltä osin kuin vaatimus syytteen tutkimatta jättämisestä oli käsittelyratkaisussa hylätty. Virallinen syyttäjä antoi suostumuksen ennakkopäätösvalitukseen. Käräjäoikeuden puheenjohtaja hyväksyi tyytymättömyyden ilmoituksen.

A haki muutosta pääasiaratkaisuun valittamalla hovioikeuteen ja käsittelyratkaisuun ennakkopäätösvalituksella Korkeimpaan oikeuteen.

Koska asianosaisen muutoksenhaku ei voinut eriytyä kahteen eri muutoksenhakuasteeseen, Korkein oikeus jätti ennakkopäätösvalituksen enemmälti tutkimatta.

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Syytteen tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus ja sitä koskeva päätös Helsingin käräjäoikeudessa

Virallinen syyttäjä vaati Virosta Suomeen luovutetulle A:lle rangaistusta kuudesta törkeästä huumausainerikoksesta.

Rikosasian 10.10.2011 pidetyssä pääkäsittelyssä A vaati ensisijaisesti, että syyte häntä kohtaan jätetään välittömästi tutkimatta Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattujen oikeuksien vakavien loukkausten vuoksi.

Käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen syytteen jättämisestä tutkimatta, koska syytteen tutkimisen edellytykset täyttyivät. A oli otettu kiinni ja luovutettu Suomeen asianmukaisen menettelyn sekä Suomea ja Viroa sitovien kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Käräjäoikeus ilmoitti, että ratkaisuun sai hakea muutosta pääasiaratkaisun yhteydessä.

Käräjäoikeus ratkaisi pääasian 9.12.2011 antamallaan tuomiolla, jolla A tuomittiin kuudesta törkeästä huumausainerikoksesta yhteiseen vankeusrangaistukseen.

Tyytymättömyydenilmoitus käräjäoikeudessa

A ilmoitti 15.12.2011 tyytymättömyyttä koko tuomioon ja ilmoitti, että hän hakee muutosta ennakkopäätösvalituksella Korkeimmalta oikeudelta siltä osin kuin hänen vaatimuksensa syytteen tutkimatta jättämisestä oli pääkäsittelyssä hylätty. Virallinen syyttäjä antoi suostumuksen ennakkopäätösvalitukseen.

Käräjäoikeuden puheenjohtajan ratkaisu

Käräjäoikeuden puheenjohtaja hyväksyi tyytymättömyyden ilmoituksen ja antoi A:lle muutoksenhakuohjauksen valituksen tekemiseen ja ilmoitti, että valituksen ja ennakkopäätösvalituksen määräpäivä oli 9.1.2012.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Juha Fredriksson.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa rajoitettuna koskemaan kysymystä siitä, saiko hän hakea muutosta ennakkopäätösvalituksella käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tekemään päätökseen, jossa käräjäoikeus oli hylännyt hänen vaatimuksensa jättää syyte tutkimatta.

A vaati ennakkopäätösvalituksessaan, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja syyte ensisijaisesti jätetään tutkimatta tai että syyte ainakin hylätään.

Virallinen syyttäjä vastasi ennakkopäätösvalitukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja ratkaistavana oleva kysymys

1. Helsingin käräjäoikeudessa on tullut 22.9.2011 vireille A:ta koskeva rikosasia, jossa virallinen syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta törkeistä huumausainerikoksista. A on käräjäoikeudessa vaatinut, että syytteet tulee hänen osaltaan ensisijaisesti välittömästi jättää tutkimatta Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taattujen oikeuksien vakavien loukkausten takia tai syytteet tulee ainakin samalla perusteella hylätä. Joka tapauksessa syytteet tuli perusteettomina hylätä.

2. Käräjäoikeus on rikosasian pääkäsittelyssä 10.10.2011 tekemällään päätöksellä hylännyt A:n syytteiden tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksen katsoen syytteen tutkimisen edellytysten täyttyvän. A oli otettu kiinni ja luovutettu Suomeen asianmukaisesti Suomea ja Viroa sitovien kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Käräjäoikeus on ilmoittanut, että syytteiden tutkimista koskevaan ratkaisuun sai hakea muutosta pääasiaratkaisun yhteydessä.

3. Käräjäoikeuden ratkaistua pääasian 9.12.2011 antamallaan tuomiolla A on 15.12.2011 ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon. Hän on ilmoittanut sopineensa virallisen syyttäjän kanssa, että hän tekee ennakkopäätösvalituksen käräjäoikeuden käsittelyratkaisun osalta, eli siltä osin kuin A:n vaatimus syytteen tutkimatta jättämisestä oli hylätty. Virallinen syyttäjä on ilmoittanut suostuvansa ennakkopäätösvalitukseen. Käräjäoikeuden puheenjohtaja on 21.12.2011 hyväksynyt tyytymättömyyden ilmoituksen sekä ennakkopäätösvalitusta varten että myös muilta osin. Käräjäoikeus on lisäksi antanut osoituksen hakea tuomioon muutosta valittamalla oikeudenkäymiskaaren 25 luvun säännösten mukaisesti.

4. A on 9.1.2012 määräajassa hakenut Korkeimmalta oikeudelta ennakkopäätösvalituksin muutosta käräjäoikeuden tuomioon. A on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja että ensisijaisesti syytteet häntä vastaan jätetään tutkimatta häneen kohdistuvien vakavien Euroopan ihmisoikeussopimusten loukkausten vuoksi tai että syytteet samalla perusteella ainakin hylätään.

5. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan A on hakenut käräjäoikeuden tuomioon muutosta myös Helsingin hovioikeudelle osoittamallaan, käräjäoikeuteen 9.1.2012 saapuneella valituksella. Valituksessaan hän on muun ohella vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja syytteet ja asiassa esitetyt korvausvaatimukset kokonaisuudessaan hylätään. A on valituksessaan ilmoittanut, että siinä mainitut seikat ovat osittain Korkeimman oikeuden ratkaistavana ennakkopäätösvalituksin ja että ne tulevat hovioikeudessa ratkaistaviksi vain, jos päätös Korkeimmassa oikeudessa olisi A:lle vastainen.

6. Asiassa on kysymys siitä, onko A:lla ollut oikeus tapahtunein tavoin hakea käräjäoikeuden tuomioon muutosta ennakkopäätösvalituksella Korkeimmalta oikeudelta.

Asiassa sovellettavat säännökset

7. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan hovioikeudelta valittamalla. Oikeudenkäymiskaaren 30 a luvun 1 §:n 1 momentin mukaan muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun saadaan hakea kuitenkin hovioikeuden asemesta korkeimmalta oikeudelta (ennakkopäätösvalitus), jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Luvun 2 §:n mukaan Korkein oikeus voi myöntää luvan ennakkopäätösvalitukseen vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Jos valituslupaa ei myönnetä, käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

8. Oikeudenkäymiskaaren 30 a luvun 3 §:n mukaan muutoksenhakijan, joka tahtoo hakea muutosta ennakkopäätösvalituksella, on ilmoitettava siitä ilmoittaessaan tyytymättömyyttä ratkaisuun ja samalla esitettävä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu vastapuolen suostumus. Oikeudenkäymiskaaren 30 a luvun 4 §:n 1 momentin mukaan jos tyytymättömyyden ilmoitusta ei ole hyväksytty, saa siitä kannella Korkeimpaan oikeuteen. Pykälän 2 momentin mukaan jos tyytymättömyyden ilmoitus ennakkopäätösvalitusta varten on hyväksytty, saa vastapuoli, joka katsoo, ettei hän ole antanut suostumustaan ennakkopäätösvalitukselle, kannella hyväksymisestä Korkeimpaan oikeuteen.

Korkeimman oikeuden kannanotto

9. Ennakkopäätösvalituksessa kyse on poikkeuksesta normaaliin menettelyyn hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun.

11. Oikeudenkäymiskaaren 30 a luvun 1 §:n esitöissä (HE 105/2009 vp s. 71) on todettu, että muutoksenhaun kohteena olevalla käräjäoikeuden ratkaisulla tarkoitetaan koko asiassa tehtyä ratkaisua. Muutosta ei siten voitaisi hakea esimerkiksi jonkin syytekohdan tai itsenäisen vaatimuksen osalta ennakkopäätösvalituksella Korkeimmalta oikeudelta ja toisen syytekohdan tai itsenäisen vaatimuksen osalta hovioikeudelta. Esitöissä tätä on perusteltu sillä, että sanotunlaista asian hajottamista eri muutoksenhakuasteisiin ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Oikeudenkäymiskaaren 30 a luvun 2 §:n esitöissä (HE 105/2009 vp s. 73) puolestaan on todettu, että asian itsenäisyyttä tulisi tarkastella sekä asia- että asianosaiskohtaisesti. Esimerkiksi ratkaisun täytäntöönpanoon ja rangaistuksen määräämiseen liittyvien vaikutusten johdosta ei olisi mahdollista, että samaa asianosaista koskeva muutoksenhaku voisi hajautua eri muutoksenhakuasteisiin.

12. A:n ennakkopäätösvalituksesta ja hänen valituksestaan hovioikeudelle ilmenee, että hän on vaatinut sekä Korkeimmassa oikeudessa että hovioikeudessa koko käräjäoikeuden tuomion kumoamista. Korkeimmassa oikeudessa hän on vaatinut ensisijaisesti syytteiden jättämistä tutkimatta ja toissijaisesti niiden hylkäämistä. Hovioikeudessa hän on vaatinut syytteiden hylkäämistä. A:n muutoksenhakemus perustuu sekä Korkeimmassa oikeudessa että hovioikeudessa ainakin osittain samoihin seikkoihin. Edellä kohdissa 10 ja 11 mainituilla perusteilla tällaista muutoksenhaun hajautumista eri muutoksenhakuasteisiin ei voida pitää hyväksyttävänä.

14. Määräajat ennakkopäätösvalituksen ja valituksen tekemiselle ovat yhtä pitkät eli 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Sen jälkeen, kun A:n tyytymättömyyden ilmoitus on hyväksytty, hän on voinut omalla riskillään arvioida, kumpaa muutoksenhakukeinoa, valitusta vai ennakkopäätösvalitusta, hän käyttää hakiessaan käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta.

15. A on kuitenkin hakenut samanaikaisesti muutosta sekä Korkeimmalta oikeudelta että hovioikeudelta. Arvioitaessa sitä kumman muutoksenhakemuksen tutkimiselle on tässä yksittäistapauksessa annettava etusija sellaisin vaikutuksin, että toista muutoksenhakukeinoa ei voida käyttää, on perusteltua lähteä siitä, että A on halunnut saada ennakkopäätösvalituksen kohteena olevan kysymyksen ainakin jommassakummassa tuomioistuimessa ratkaistavaksi. Myös ennakkopäätösvalituksen tutkiminen Korkeimmassa oikeudessa edellyttää valitusluvan myöntämistä. Tässä tapauksessa Korkein oikeus on ottanut asian tutkittavaksi vain sen oikeudenkäyntimenettelyä koskevan seikan arvioimiseksi, onko A voinut hakea muutosta ennakkopäätösvalituksin, kun hän on hakenut muutosta myös hovioikeudessa. Edellä lausutuin perustein valittaja ei saa käyttää samassa asiassa sekä ennakkopäätösvalitusta että valitusta. Tämän vuoksi Korkein oikeus ei tutki ennakkopäätösvalitusta muilta osin.

Päätöslauselma

A:n ennakkopäätösvalitus Korkeimmassa oikeudessa jätetään enemmälti tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Pertti Välimäki, Juha Häyhä, Hannu Rajalahti, Pekka Koponen ja Ari Kantor. Esittelijä Kari Vesanen.

---

[SV]

A som var svarande i ett brottmål anmälde missnöje med hela domen och meddelade att han söker ändring i domen genom prejudikatbesvär till den del yrkandet på att åtalet skulle avvisas hade förkastats genom ett avgörande som gällde handläggningen. Allmänna åklagaren samtyckte till att A fick överklaga genom prejudikatbesvär. Tingsrättens ordförande godkände missnöjesanmälan.

A överklagade avgörandet i huvudsaken genom besvär hos hovrätten och avgörandet som gällde handläggningen genom prejudikatbesvär hos Högsta domstolen.

Eftersom en parts överklagande inte kan fördelas på två olika rättsinstanser, lämnade Högsta domstolen prejudikatbesvären utan vidare prövning.