Supreme Court dismisses appeal late due to appeal period starting from ruling date, not finality date under ECHR Art 44.

A vaati kantelulla hovioikeuden päätöksen poistamista sillä perusteella, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli antamassaan tuomiossa katsonut hovioikeuden menettelyn loukanneen A:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus totesi, että oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 2 §:n 3 momentin mukainen kanteluaika alkaa kulua siitä päivästä, jona ihmisoikeustuomioistuimen lopullinen tuomio annetaan, eikä vasta siitä päivästä, jona tuomio Euroopan ihmisoikeussopimuksen 44 artiklan mukaan tulee lopulliseksi. Koska A:lla oli ollut yli neljä kuukautta aikaa kantelun tekemiseen senkin jälkeen, kun ihmisoikeustuomioistuimen tuomio oli tullut lopulliseksi, hänen kanteluajan päättymisen jälkeen tekemä hakemuksensa jätettiin tutkimatta.

OK 31 luku 2 § 3 momentti

IhmisoikeusSop 44 artikla

Hakemus korkeimmassa oikeudessa

A on Korkeimpaan oikeuteen 17.5.2010 toimittamassaan hakemuksessa vaatinut, että Helsingin hovioikeuden 28.2.2005 ja 21.6.2005 antamat päätökset, Korkeimman oikeuden 11.10.2005 antama päätös ja Helsingin hovioikeuden 31.5.2005 antama tuomio tuomiovirheen perusteella kantelusta poistetaan A:ta koskevilta osin ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi.

A on perustellut hakemustaan sillä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli 22.9.2009 antamassaan ja 18.11.2009 lopulliseksi tulleessa tuomiossa katsonut hovioikeudessa tapahtuneen ihmisoikeusloukkauksen, kun hovioikeus oli 28.2.2005 julistamallaan päätöksellä jättänyt A:n rikosasiassa Tuusulan käräjäoikeuden 24.2.2004 antamasta tuomiosta tekemän valituksen sillensä.

Välitoimet

Hakemuksen johdosta syyttäjä sekä B ja X Oy:n konkurssipesä ovat antaneet pyydetyt vastaukset, joissa he ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

1. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa, jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Tähän lainkohtaan perustuva kantelu on luvun 2 §:n 2 momentin mukaan tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Saman pykälän 3 momentissa (666/2005) säädetään, että kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden valvomisessa toimivaltaisen lainkäyttö- tai valvontaelimen todettua oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä, kantelu voidaan 2 momentin estämättä tehdä kuuden kuukauden kuluessa kyseisen valvontaelimen lopulliseksi jääneen ratkaisun antamisesta.

2. A:n tarkoittama oikeudenkäyntivirhe on tapahtunut hovioikeuden 28.2.2005 julistamassa valituksen sillensä jättämistä koskevassa päätöksessä. Tämä päätös on saanut heti lainvoiman. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 2 §:n 2 momentin mukainen määräaika on siten päättynyt jo 28.8.2005. Koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut asian käsittelyssä oikeudenkäyntivirheen, asiassa sovelletaan kuitenkin pykälän 3 momentissa säädettyä määräaikaa.

3. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 44 artiklan 2 kohdan mukaan jaoston tuomio tulee lopulliseksi, a) kun osapuolet ilmoittavat, etteivät ne tule pyytämään asian siirtämistä suurelle jaostolle, tai b) kolmen kuukauden kuluttua tuomiosta, jos asian siirtämistä suurelle jaostolle ei ole pyydetty, tai, c) kun suuren jaoston lautakunta 43 artiklan nojalla hylkää siirtopyynnön. Artiklan 1 kohdan mukaan suuren jaoston tuomio on lopullinen.

4. A:ta koskeva Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio on annettu jaostossa 22.9.2009. Tuomio on tullut ihmisoikeustuomioistuimen ilmoituksen mukaan lopulliseksi 18.11.2009 asianosaisten ilmoitettua, etteivät ne tule pyytämään asian siirtämistä suurelle jaostolle.

5. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 2 §:ään lisätyn 3 momentin tarkoituksena on se, ettei kansallisen tuomion lainvoimaiseksi tulemisesta laskettava määräaikasäännös estä kantelua ja asian uutta käsittelyä silloin, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tai muu kansainvälinen lainkäyttö- tai valvontaelin on todennut oikeudenkäynnissä menettelyvirheen (HE 9/2005 vp s. 24 - 25). Hallituksen esitykseen sisältynyttä säännösehdotusta tarkistettiin eduskuntakäsittelyn aikana muun muassa sen johdosta, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jaoston päätökseen voidaan vielä hakea muutosta (LaVM 6/2005 vp s. 4 - 5). Sen selventämiseksi, mistä ratkaisusta kuuden kuukauden määräaika lasketaan, säännökseen otettiin nimenomainen maininta lopulliseksi jääneestä ratkaisusta.

6. Korkein oikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 2 §:n 3 momentti sääntelee paitsi sitä, lasketaanko määräaika Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jaoston vai suuren jaoston ratkaisusta, myös mistä ajankohdasta määräaika alkaa kulua. Momentin sanamuodon mukaan kuuden kuukauden määräaika alkaa kulua lopulliseksi jääneen ratkaisun antamisesta, ei sen lopulliseksi tulemisesta. Määräajan alkamisajankohta eroaa siten 2 momentissa säädetystä, jonka mukaan kanteluaika alkaa kulua siitä, kun kantelun kohteena oleva kansallisen tuomioistuimen ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi ja siis lopulliseksi.

7. Korkein oikeus toteaa, että kantelu voi mainitun 3 momentin nojalla menestyä vain, jos oikeudenkäyntivirhe on todettu kansainvälisen lainkäyttö- tai valvontaelimen lopullisessa ratkaisussa. Nykyinen säännös, jonka mukaan kanteluaika alkaa kulua jo ratkaisun antamisajankohdasta eikä sen lopulliseksi tulemisesta, johtaa usein siihen, että asianosaiselle tosiasiassa jää kuutta kuukautta lyhempi aika kantelun tekemiseen. Jotta 3 momentin tavoite voidaan saavuttaa, on kuitenkin edellytettävä, että asianosaisella on riittävästi aikaa valmistella kanteluaan.

8. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jaoston tuomio tulee edellä kohdassa 3 todetulla tavalla lopulliseksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen antamisesta, jollei asianosainen ole tätä ennen pyytänyt asian siirtämistä suurelle jaostolle.

9. Kantelun tekemiseen jää siten yleensä vähintään kolmen kuukauden pituinen aika senkin jälkeen, kun jaoston tuomio on tullut lopulliseksi. Korkein oikeus katsoo, että tämä aika on asianosaisen oikeussuojan kannalta riittävä ja kohtuullinen asiassa, jossa oikeudenkäyntivirhe on jo ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisulla tullut todetuksi. Tässä asiassa ei ole kysymys tilanteesta, jossa esitetty vaatimus asian siirtämisestä suureen jaostoon viivästyttäisi jaoston tuomion lopulliseksi tulemista.

10. A:n olisi oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 2 §:n 3 momentin mukaan tullut tehdä kantelunsa viimeistään 22.3.2010. Senkin jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio on tullut lopulliseksi 18.11.2009, hänellä on ollut yli neljä kuukautta aikaa tehdä kantelu, jota aikaa on pidettävä riittävänä. A:n kantelu on jätetty Korkeimpaan oikeuteen 17.5.2010 eli liian myöhään. Kantelua ei tästä syystä oteta tutkittavaksi.

Päätöslauselma

A:n hakemus jätetään tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Ilkka Rautio, Timo Esko, Marjut Jokela, Pekka Koponen ja Ari Kantor. Esittelijä Matti Sepponen.

---

[SV]

A yrkade genom klagan att hovrättens beslut skulle undanröjas på den grunden att Europeiska människorättsdomstolen i sin dom hade ansett att hovrättens förfarande kränkte A:s rätt till rättvis rättegång. Högsta domstolen konstaterade att enligt 31 kap. 2 § 3 mom. rättegångsbalken räknas tiden för att anföra klagan från den dag då människorättsdomstolens slutliga dom meddelas, och inte först från den dag då domen enligt artikel 44 i Europeiska konventionen om mänskliga rättigheter blir slutgiltig. Eftersom A hade haft mer än fyra månader tid att anföra klagan även efter det att människorättsdomstolens dom blivit slutgiltig, avvisades hans ansökan som hade gjorts efter det att tiden för att anföra klagan hade löpt ut.

RB 31 kap 2 § 3 mom

Europeiska konventionen om mänskliga rättigheter 44 art