Supreme Court allows appeal when sale proceeds are deposited without security before final enforcement decision.

Ulosottomies oli myynyt velallisen omistamat kiinteistöt, ja myynnistä saadut varat oli tilitetty velkojana olleelle pankille. Tilitys ei ollut ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lopullinen eikä estänyt ulosottovalituksen tutkimista.

UK 3 luku 44 §

UK 3 luku 94 §

UK 5 luku 84 § 1 mom

UK 6 luku 14 § 1 mom

UK 11 luku 1 § 2 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Ulosottomiehen päätös 16.6.2010 ja ulosottovalitus

Kihlakunnanvouti oli päätöksellään 16.6.2010 myynyt A:n omistamat kaksi kiinteistöä ja sähköliittymän. Omaisuus oli ulosmitattu Heinäveden Osuuspankin saatavista. Myynnistä saadut varat oli tilitetty pankille ennen kuin myyntiä koskeva päätös oli tullut lainvoimaiseksi.

A valitti päätöksestä muun ohella sillä perusteella, että kauppahinta oli liian alhainen.

Pohjois-Savon käräjäoikeuden päätös 17.9.2010

Käräjäoikeus hylkäsi valituksen katsoen, ettei kauppahinta vapaassa myynnissä ollut alittanut selvästi käypää hintaa ja ettei kiinteistöjen myynnissä ollut menetelty virheellisesti.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Leena Ruuskanen.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös 9.12.2010

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi, että ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n mukaan lopullisen tilityksen jälkeen voitiin valittaa vain tilityksessä olevasta virheestä. Ulosottovirastosta saadun tiedon mukaan asiassa oli suoritettu lopputilitys 16.6.2010. A:n valitus ei ollut perustunut siihen, että lopputilityksessä olisi ollut virhe. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut ottaa valitusta tutkittavakseen.

Hovioikeus poisti käräjäoikeuden päätöksen. Lausunnon antaminen A:n valituksesta hovioikeudessa raukesi.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Olavi Snellman, Riitta-Liisa Rautsi ja Jukka Soininen.

Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa

A:lle myönnettiin valituslupa.

A vaati valituksessaan, että hovioikeuden päätös kumotaan.

Kiinteistöjen ostaja B vastasi valitukseen.

Heinäveden Osuuspankki ei käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastauksen antamiseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

1. A:lta ulosmitattu omaisuus, johon on kuulunut kiinteistöjä, on kihlakunnanvoudin päätöksellä myyty vapaalla virallismyynnillä. Kauppahinta oli maksettu ja tilitetty velkojapankille ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi. Korkeimmassa oikeudessa on A:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko hän varojen tilityksen johdosta menettänyt oikeutensa valittaa ulosottomiehen päätöksestä.

Sovellettavat säännökset

2. Ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan lopullisen tilityksen jälkeen voidaan valittaa vain tilityksessä olevasta virheestä. Lainkohdan säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 83/2006 vp s. 70) mukaan lopullisella tilityksellä tarkoitetaan ulosottokaaressa tilitystä, joka on toimitettu ilman edeltävän vaiheen lainvoimaisuuteen liittyvää vakuutta. Lopullinen tilitys poistaa muutoksenhakuintressin, koska ulosoton keinoin varoja ei voitaisi periä takaisin.

3. Ulosottokaaren 3 luvun 94 §:n mukaan maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo päättyy, kun ulosottomies tilittää kertyneet varat (lopputilitys). Välitilitykset lakkauttavat vireilläolon tilitetyn määrän osalta. Jos varat on tilitetty vakuutta vastaan, asian vireilläolo päättyy lainkohdan mukaan vasta, kun oikeus ulosmitattuihin varoihin on lopullisesti ratkaistu. Vireilläolon päättymistä arvioidaan samoin silloin, kun velkoja on lain mukaan vapautettu vakuuden asettamisesta.

4. Mainitun lain 3 luvun 44 §:n mukaan vakuutta ei vaadita muun ohella sellaiselta luotto- tai vakuutuslaitokselta, jonka vakavaraisuus on Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa julkisen valvonnan alainen.

5. Jos kiinteistö on myyty huutokaupalla tai vapaasti, ulosottomiehen tulee ulosottokaaren 5 luvun 84 §:n 1 momentin mukaan antaa ostajalle kauppakirja, kun kauppahinta on maksettu ja myynti on tullut lainvoimaiseksi. Tuossa tilanteessa kauppahintaa ei saman lain 6 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan saa tilittää ilman vakuutta ennen kuin myynti ja jako ovat tulleet lainvoimaisiksi, paitsi siltä osin kuin valituksella ei ole vaikutusta jakoon.

6. Edellä mainitusta hallituksen esityksestä (HE 83/2006 vp s. 70) ilmenee edelleen, että ulosottokaaren 6 luvun 14 §:n mukainen ehdollinen tilitys ei ole tarkoitettu poistamaan tai lakkauttamaan kyseistä edeltävää vaihetta koskevaa valitusoikeutta. Merkitystä ei ole sillä, onko vakuus konkreettisesti asetettu vai onko asianomainen hakija siitä vapaa ulosottokaaren 3 luvun 44 §:n perusteella.

Johtopäätökset

7. Kysymyksessä on ollut ulosottomiehen päätöksellä toteutettu vapaa myynti, josta on ulosottokaaren 5 luvun 84 §:n 1 momentin mukaan annettava kauppakirja. Mainitun lain 6 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan myynnistä saatuja varoja ei ole voitu tilittää ilman vakuutta ennen kuin myynti ja jako ovat lainvoimaisia, paitsi jos valituksella ei menestyessäänkään ole voinut olla vaikutusta jakoon. Heinäveden Osuuspankki on sellainen ulosottokaaren 3 luvun 44 §:ssä tarkoitettu rahalaitos, jolta vakuutta ei vaadita.

8. A:lta ulosmitattujen kiinteistöjen myynnistä saatu kauppahinta on tilitetty ulosottovelkojana olevalle Heinäveden Osuuspankille ennen kuin ulosottomiehen myyntiä koskeva päätös oli tullut lainvoimaiseksi. Tilitys on ollut ehdollinen, ja A:n ulosottovalitus olisi menestyessään voinut johtaa myyntipäätöksen kumoamiseen. Varojen tilitys pankille ei siksi ole merkinnyt sellaista ulosottokaaren 11 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua lopullista tilitystä, jonka jälkeen valitus voisi koskea vain tilityksessä olevaa virhettä.

9. Edellä sanotun johdosta hovioikeuden olisi tullut tutkia A:n valitus.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan Itä-Suomen hovioikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia uudelleen käsiteltäväkseen ja ottaen huomioon palauttamisen syy siinä laillisesti meneteltävä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Juha Häyhä, Ilkka Rautio, Jukka Sippo ja Jorma Rudanko. Esittelijä Heli Sankari.

---

[SV]

En utsökningsman hade sålt fastigheter som gäldenären ägde, och tillgångarna som erhållits genom försäljningen hade redovisats för en bank som var borgenär. Redovisningen var inte slutlig på det sätt som avses i 11 kap 1 § 2 mom. utsökningsbalken och hindrade inte att utsökningsbesvär prövades.

UB 3 kap 44 §

UB 3 kap 94 §

UB 5 kap 84 § 1 mom

UB 6 kap 14 § 1 mom

UB 11 kap 1 § 2 mom